Oulun kaupungin liikuntakoordinaattorit Kati Grekula ja Ismo Miettinen palkittiin Liikuttava kollega -palkinnolla

Oulu on ollut viime vuosien aikana mukana Liikkuva varhaiskasvatus-, Liikkuva koulu-, sekä Liikkuva opiskelu -hankkeissa. Ohjelmien avulla oppilaitosten toimintamalleja on rikastettu liikunnallisten aktiviteettien lisäämisellä.

Koordinaattoreina toimivat Kati Grekula ja Ismo Miettinen palkittiin toukokuun alussa Liikuttava kollega -palkinnolla Liikkuen läpi elämän -seminaarissa Turun Logomossa. Palkintojen myöntäjinä toimivat valtakunnalliset Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat. Tunnustuksen perusteena oli esimerkillinen toiminta liikkumisen mahdollistajana kouluissa ja kunnassa.

Grekula on ollut Liikkuva Koulu -toiminnassa mukana vuodesta 2012 lähtien.

”Työskentelin Lintulammen koululla, kun hanke rantautui Ouluun. Toiminta aloitettiin neljän koulun kanssa, jotka olivat kiinnostuneita toiminnallisuuden lisäämisestä koulupäivään. Vuosien varrella mukaan tuli lisää kouluja, ja kun vuonna 2016 Liikkuva koulu -hankkeesta tuli valtion kärkihanke, kaikki Oulun peruskoulut rekisteröityivät liikkuviksi kouluiksi ”, Grekula kertoo.

Liikkuva opiskelu -koordinaattori Ismo Miettisen työ hankkeen parissa alkoi vuonna 2019. Hän on aikoinaan työskennellyt korkeakouluopiskelijoiden kanssa ja pitää edelleen kouluympäristöä erittäin mielenkiintoisena. Tämä oli yksi syy, miksi hän hakeutui töihin hankkeen pariin.

”Lukion opiskelijoille on tarjottu aikaisemmin suhteellisen vähän mahdollisuuksia liikkua koulupäivän aikana”, Miettinen toteaa.

Ylös ja ulos

Miettisen hanketyö on keskittynyt lukiolaisten hyvinvoinnin tukemiseen ja konkreettisia keinoja on haettu opiskelijalähtöisesti.

”Olen yrittänyt hiipiä opiskelijan pään sisään, istuttamaan sinne sellaisia ajatuksia itsensä huolehtimisesta, jotka kantaisivat eteenpäin lukion jälkeenkin”, Miettinen kuvailee.

Ilman opettajien panostusta liikunnallisten keinojen lisäämiseen osaksi opetusta, tavoitteiden saavuttaminen olisi ollut lähes mahdotonta.

”Lukion hyvinkin teoriapitoinen opiskelu asettaa haasteita toiminnallisuuden lisäämiselle. Olemme hankkeen puitteissa pitäneet opettajille koulutuksia, ja he ovat upeasti lähteneet mukaan toteuttamaan toiminnallisuutta omassa opetustyössään”, Miettinen kehuu.

Koulupäivien toiminnallisuutta on lisätty monin eri tavoin. On järjestetty muun muassa matikkajumppaa, liikuntahaasteita, teemapäiviä sekä liikunnallinen joulukalenteri. Oppilaat ovat saaneet keksiä erilaisia tempauksia, kuten hyvinvointibingoja sekä lahjakorttien etsintää. Matalankynnyksen liikuntaa on lisätty myös hankkimalla erilaisia välineitä.

”Kouluille on hommattu suosittuja pingispöytiä, puolapuita ja jumppapalloja. Kun välineet ovat lähellä, ne toimivat arjen aktivaattoreina”, Miettinen kertoo.

Opettajat ovat siirtäneet osan opetuksesta ulos ja luokkiin on hankittu erilaisia tuoleja sekä säädettäviä pöytiä.

”Nämä ovat pieniä toimenpiteitä, joilla on pitkässä juoksussa suuri merkitys”, toteaa Miettinen.

Koulumatkat kunniaan

Kati Grekulan toimenkuva on keskittynyt perusopetuksen parissa työskentelyyn. Koulupäivän aikainen toiminnallisuus koostuu monista pienistä koulupäivän aikana tehtävistä asioita. Oppilaiden ottaminen mukaan toiminnallisuuden suunnitteluun on tärkeää. Myös innostavilla ja ammattitaitoisilla opettajilla on valtava merkitys koulupäivän aktiivisuuden lisääjinä.

Opettajien Oppimista liikkumalla- koulutuksia on kehitetty jo vuosien ajan yhteistyössä Oulun yliopiston opettajakoulutuksen kanssa. Koulutusten myötä rehtorit ja koulujen opettajat ymmärtävät liikkeen merkityksen koulupäivän aikana.

”Kouluissa tiedetään jo hyvin, että liikkuminen on yhteydessä oppimiseen. Liike edistää aivojen aktiivisuutta, jolloin ne ovat vastaanottavaisia tiedolle”, kertoo Grekula.

Koulut ovat itse saaneet ideoida, kuinka koulutuksista saadut ideat jalkautetaan osaksi arkea.

”Monissa kouluissa on otettu käyttöön liikunnallinen vuosikello, eli suunnitellaan etukäteen, millaisia tapahtumia ja tempauksia vuoden aikana järjestetään”, sanoo Grekula.

”Koulut ovat myös lisänneet välituntiaktiivisuutta ottamalla liikuntasalit aktiivikäyttöön ja he ovat järjestäneet kouluille välkkäritoimintaa. Välituntien aikana isommat koululaiset vetävät sisällä tai ulkona liikunnallisia tuokioita”, hän jatkaa.

Grekula painottaa, että koulumatkaliikunta on jokaiselle lapselle tärkeä osa päivittäistä aktiivisuutta.

”Jos lapsella ei ole erillistä liikuntaharrastusta, se voi olla päivän ainoa pitkäkestoisempi liikuntahetki. Kannustankin vanhempia siihen, etteivät he toisi lapsiaan kouluun autolla”, hän ohjeistaa.

Liikuntatutoreilta vauhtia ideoihin

Lukioissa opettajien lisäksi on koulutettu liikuntatutoreita yhteistyössä Pohjois-Pohjaan liikunta ja urheilu ry:n kanssa. Liikuntatutorit ovat opiskelijoita, jotka ovat halunneet tulla mukaan ideoimaan ja tuottamaan koululle uusia liikuntaa edistäviä toimintoja.

Tutorit ovat esimerkiksi järjestäneet erilaisia somehaasteita, joissa on tarkoituksena suorittaa jokin tietty liikunnallinen juttu. Oppilaat ovat myös järjestäneet välituntiliikuntaa, lätkäturnauksia sekä tehneet opastusvideoita sähköpöydän käyttöä varten.

”Olemme tehneet lisäksi yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa, jotka ovat auttaneet muun muassa ergonomiaan liittyvien asioiden kanssa”, Miettinen kertoo.

Liikkuva opiskelu -hanke on onnistunut tavoitteissaan hyvin, ja Miettinen näkee liikuntaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostamisen tärkeäksi osaksi tulevaisuuden koulumaailmaa.

”Maailma muuttuu koko ajan ja haasteet sen myötä. Jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen tulee olemaan asia, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota”, hän painottaa.