Oulun Help Center Ukraine saa vetoapua Turvaverkko-hankkeelta – tavoitteena laajempi yhteistoimintamalli

Ukrainan jouduttua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, heräsi oululaisissa valtava auttamisen halu. Yksityiset henkilöt organisoivat suuren materiaalikeräyksen, joka kasvoi pian laajemmaksi toiminnaksi. Tavaroita lajiteltiin aluksi varastotilassa sekä Valkean tyhjässä liiketilassa, kunnes monien vaiheiden jälkeen toiminta pääsi juurtumaan Saaristonkadulle.

Ukrainalaiset ovat saaneet hakea keskuksesta muun muassa vaatteita, leluja, kenkiä, harrastusvälineitä ja ruokatarvikkeita. Toiminta on pyörinyt alusta asti vapaaehtoisvoimin ja kaikki tarvikkeet ovat tulleet lahjoituksina yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä.

Uusia toimintamalleja

Turvaverkko on ODL:n, Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän sekä Nuorten Ystävät ry:n yhteinen esiselvityshanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia käytäntöjä, ja laatia nykyistä selkeämpää toimintamallia ihmisten auttamiseksi kansainvälisissä kriisitilanteissa.

Apua tarjoavien tahojen määrä Oulussa on suuri, mutta sitä ei ole tällä hetkellä kyetty parhaalla mahdollisella tavalla organisoimaan. Viiden kuukauden aikana tullaan selvittämään muun muassa palveluneuvonnan organisointia ja yhteistyön mahdollisuuksia eri toimijoiden välille. Auttamistyön pilotteja kohdennetaan Ukrainan kriisin vuoksi maahan tulleille sekä kaikille vastaavassa tilanteessa oleville. 

”Tarkoitus on, että jos päädytään tulevaisuudessa vastaaviin kriisitilanteisiin, olisi olemassa jonkinlainen malli, minkä pystyisi ottamaan esille ja nopeasti käyttöön. Tämä helpottaisi organisoitumista eri yhteistyötahojen välillä”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Matti Vainiokangas.

Yhteistyön laajentaminen

Oulun Help Center -toiminnan yhtenä perusajatuksena on ollut tarjota pakolaisille materiaaliavun lisäksi tietoa erilaisista palveluista, jotka auttavat kotoutumisessa ja arjen rakentamisessa.

”Ihmiset tarvitsevat tietoa esimerkiksi siitä, miten hakea töitä, miten saadaan lapsi kouluun, mistä tunnistaa oikeanlaisen maidon ja miten voi opetella suomen kieltä”, projektikoordinaattori Regina Yarotskaya luettelee.

”Kaikki pienetkin asiat ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat suuresti ihmisen hyvinvointiin”, hän jatkaa.

Avun tarve on edelleen valtava, lähtien hygieniatarvikkeista ruokaan ja asuntoon.

Tilanpuutteen, kiireisen arjen ja resurssipulan vuoksi toimijoilla ei ole kuitenkaan riittänyt käsiä palveluiden kehittämiseen. Turvaverkko-hankkeessa selvitetään kestävää ja hallittua ratkaisua avun tarjoamiseen, minkä vuoksi kehittämispilotteja toteutetaan myös Help Centerissä.

ODL vastaa hankkeessa vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä, Nuorten Ystävät ry työllistymiseen liittyvistä kehittämistyöstä ja seurakuntayhtymä materiaalisen avun kokonaisuuden kehittämisestä.

”Avun tarve on edelleen valtava, lähtien hygieniatarvikkeista ruokaan ja asuntoon. Samalla myös avun tarjoajien määrä on suuri; Viranomaiset, jotka tekevät työtä lakisääteisesti, järjestöt, yksityinen sektori ja yksityiset ihmiset. Se on kirjo, johon saattaa kuitenkin jäädä avuntarvitsijan mentävä reikä, eikä hän saa sitä apua, mitä tarvitsee”, toteaa Antti Castrén Oulun seurakuntayhtymästä.

”Help Centerin sijainti Saaristonkadulla on todella hyvä, mutta tilat ovat liian pienet, jotta siellä voitaisiin tarjota kattavaa palveluneuvontaa. Tähän pitäisi keksiä jokin toimiva ratkaisu, hän lisää.

Vapaaehtoistyön kehittäminen

Oulun Help Center toimii jatkossakin itsenäisenä toimijana ja vapaaehtoisvoimin. Esiselvityshanke pyrkii omalta osaltaan edistämään asiaa tukemalla myös vapaaehtoistyön mahdollisuuksia.

”Hankkeessa tulemme haastattelemaan vapaaehtoiset, perehdytämme heidät erilaisiin tehtäviin ja järjestämme koulutuksia”, vapaaehtoistoiminnan organisoinnista vastaava Yarotskaya kertoo.

”Meille tulee viestintäalusta, jossa ilmoitetaan, mihin tehtävään vapaaehtoisia tarvitaan. Ihmiset voivat toimia esimerkiksi arjen apuna, jolloin käydään kaupassa tai hakemassa vaikka verokortti”, hän lisää.

Jos vain mahdollista, niin vähennettäisiin kielitaidon välttämättömyyttä, ja helpotettaisiin työelämään siirtymistä.

Pakolaisten osallisuuden lisäämiseksi tullaan järjestämään yhteistä tekemistä.

”Hankkeessa kokeillaan erilaisia toimivia käytäntöjä. Pilotti-toimintana on jo käynnistetty Turvaverkko-kahvilatoimintaa ja se kokoontuu perjantaisin Helmi-kahvilan tiloissa, osoitteessa Isokatu 47. Siellä voi tavata toisia ihmisiä ja osallistua kivoihin aktiviteetteihin”, kertoo Yarotskaya.

Hankkeen aikana on tarkoitus kokeilla erilaisia toimintamalleja, joiden pohjalta voidaan vetää tarkempia suuntaviivoja tulevaisuuteen. Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii avointa vuoropuhelua.

”Osana kartoitusta haastattelemme maahan saapuneita turvapaikanhakijoita, mitä he kokevat tarvitsevansa ja miten voisimme toimintaamme kehittää”, sanoo Castrén.

”Otamme myös selvää, miten muissa kaupungeissa on toimittu vastaavassa tilanteessa, ja katsomme, mitkä asiat on todettu toimiviksi”, lisää Vainiokangas.

Ihmiset elävät jatkuvassa stressitilassa, kun on huoli läheisistä taisteluiden keskellä.

Työllistyminen kotoutumisen ankkurina

Suomeen ja Ouluun saapuneet ukrainalaiset turvapaikanhakijat ovat monilta osin hyvin koulutettuja, mutta työllistyminen uudessa maassa jumiutuu kielitaidon puutteeseen. Korkea työskentelymotivaatio ja halu osallistua yhteiskunnan toimintaan eivät tunnu auttavan työpaikan löytymisessä.

”Työllistyminen on kotoutumisen ankkuri, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Pakolaisilla on halua osallistua yhteiskunnan toimintaan”, painottaa Castrén.

”Jos vain mahdollista, niin vähennettäisiin kielitaidon välttämättömyyttä, ja helpotettaisiin työelämään siirtymistä”, hän toivoo.

Yarotskaya on nähnyt, kuinka kielitaidon puute kuormittaa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä.

”Ihmiset elävät jatkuvassa stressitilassa, kun on huoli läheisistä taisteluiden keskellä. Samalla pitää kuitenkin hoitaa arki, hakea töitä ja opiskella uutta kieltä”, hän kertoo.

”Kielikurssille pääsy on helpottanut monen oloa. He kokevat tekevänsä jotain tulevaisuuden eteen. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan mahdu kursseille, ja tässä tullaan työllistymisen kannalta todella ristiriitaiseen tilanteeseen”, Yarotskaya harmittelee.

Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että tilanne on hyvin monikerroksinen ja haastava, jonka keskellä ihminen täytyy kohdata inhimillisesti ja kokonaisvaltaisesti. Esiselvityshankkeen avulla voidaan kuitenkin rakentaa entistä vahvempaa apuverkostoa, jonka avulla tarpeisiin voidaan vastata tehokkaammin.

Esiselvityshankkeen rahoittajana toimivat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun kaupunki ja toteuttajatahot.