Oululaistutkimus: Vihreä asuinympäristö aktivoi liikkumaan ja edistää sydämen sykevaihtelua
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön vehreys aktivoi myös liikuntaa. Kuvassa pyöräilijöitä Hupisaarilla kesällä 2019. Kuva: Sanna Krook / arkisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Miten asuinympäristön vihreys vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen ja sydämen sykevaihteluun? Sitä tutkineet Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkijat havaitsivat, että ympäristön vihreys lisää etenkin kevyen liikunnan määrää.
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tekemään tutkimukseen osallistui 5433 Pohjois-Suomen vuoden 1966 ikäluokkaan kuuluvaa henkilöä, jotka olivat tutkimuksen tekoaikaan 46-vuotiaita. Heiltä mitattiin sydämen hermostollista säätelyä kuvaavaa sykevaihtelua sykemittarilla ja päivittäistä liikkumista ranteeseen kiinnitettävällä kiihtyvyysanturimittarilla kahden viikon ajan. Tiedot asuinympäristön vihreydestä kilometrin säteellä kodista kerättiin satelliittikuviin perustuvalla menetelmällä. Tutkittavat olivat asuneet asuinympäristössään vähintään kolme kuukautta.
”Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että vihreät asuinympäristöt lisäävät niin miesten kuin naistenkin fyysistä aktiivisuutta. Erityisesti kevyt liikkuminen korostuu vihreissä ympäristöissä”, päätutkijana toiminut Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Maija Korpisaari kertoo Oulun yliopiston tiedotteessa.
Vaikka esimerkiksi luontoympäristöjen yhteyttä esimerkiksi stressin kokemiseen on tutkittu paljon, Oulun tutkimus on ensimmäinen, jossa on tutkittu asuinympäristöjen vihreyden, liikkumisen ja sykevaihtelun yhteyksiä samanaikaisesti.
”Liikunnan ja sykevaihtelun välillä havaitsimme annos-vastesuhteen eli sykevaihtelu oli sitä suurempaa, mitä enemmän kevyttä tai reipasta liikuntaa kertyi, riippumatta ympäristön vihreydestä”, Korpisaari kertoo.
Sykevaihtelu kuvastaa sydämen hermostollista säätelyä. Vähäinen sykevaihtelu voi kertoa esimerkiksi kuormittuneisuudesta tai jostain sairaudesta. Se myös ennustaa aiempien tutkimusten mukaan kuolleisuutta eri sydänsairauksissa. Tutkijat rohkaisevat kevyeen ja kohtuukuormitteiseen liikuntaan, joka tulosten perusteella vaikuttaa positiviisesti sykevaihteluun.
”Paikallaanoloa kannattaa vähentää ja kevyttä aktiivisuutta puolestaan lisätä. Vihreät asuinympäristöt ovat monille mieluisia liikunnan harrastamiseen, mutta tärkeintä olisi ylipäätään olla aktiivinen, riippumatta siitä millaisessa ympäristössä asuu”, Korpisaari kiteyttää.
Viheralueet muistettava suunnittelussa
Hän toivoo tutkimustulosten valossa, että viheraluiden riittävästä määrästä pidetään kiinni kaupunkien kasvaessakin.
”Kaupunkisuunnittelussa viheralueita tulisi säilyttää ja lisätä, sekä huolehtia niiden saavutettavuudesta. Myös WHO suosittelee, että jokaisella olisi mahdollisuus saavuttaa viheralueita 300 metrin säteellä. Näin kaikki pääsisivät osallisiksi vihreiden alueiden terveysvaikutuksista”, Korpisaari sanoo.
Tutkimus on osa monitieteistä Suomen Akatemian rahoittamaa RECIPE-hanketta, jossa selvitetään, kuinka kaupunkisuunnittelu voi toimia osana tulevien pandemioiden ehkäisyä. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, ja sen toteuttavat yhteistyössä Oulun yliopisto, ODL Liikuntaklinikka ja LUKE.
Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä syyskuussa.