Oululainen uniohjaaja Jenni Karjalainen auttaa, jos lapsiperheessä kärsitään univaikeuksista
Jenni Karjalaisella on kokemusta lasten parissa toimimisesta niin neljän lapsen äitinä kuin sosionominakin. Kuva: Atte Karjalainen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Neljän lapsen äiti Jenni Karjalainen tietää, millaista elämä on pienten lasten kanssa, ja kuinka erilaiset univaikeudet vaikuttavat koko perheen elämään. Karjalaisen Ihan hyvä perhe -yritys tarjoaa uniohjausta, jonka avulla kartoitetaan uni- ja nukahtamisvaikeuksien syitä laajemmin, perheen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Pohjakoulutukseltaan Karjalainen on sosionomi, jonka lisäksi hän on suorittanut kanadalaisen Baby-Led Sleep & Well-Being -koulutuksen, jossa lasten unta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.
”Koulutus sisältää laajasti tietoa vauvojen ja pienten lasten elämästä, kehityksestä ja kasvusta. Luennoitsijoina toimii eri alojen asiantuntijoita, kuten unitutkijoita, aivotutkijoita, hammaslääkäreitä ja psykologeja”, Karjalainen kertoo.
Jos tilanne nähdään vain unena, se on sama kuin katsoisi pienestä avaimenreiästä.
Lempeää vuorovaikutusta
Karjalaisen tarjoama uniohjaus poikkeaa perinteisemmin tunnetusta unikoulusta siten, ettei lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta lähdetä rajaamaan.
”Osa unikoulumenetelmistä perustuu siihen, että lapsi jätetään nukahtamaan yksin tai pyritään muuten rajaamaan vuorovaikutusta. Tämä lähestymistapa ei sovi kaikille”, Karjalainen sanoo.
”Jos tilanne nähdään vain unena tai siihen liittyvän käytöksen kautta, on sama kuin katsoisi pienestä avaimenreiästä. Käyttämäni keinot avaavat oven, ja katsovat, mitä kaikkea ongelman taustalla piilee”, hän jatkaa.
Karjalaisen mukaan nykyään ollaan hyvin eri mieltä siitä, ovatko perinteiset unikoulut tarpeellisia. Hän itse näkee, että suurin osa uneen liittyvistä ongelmista ratkeaisi pelkällä unihuollolla.
”Kun selvitetään syyt ja asetetaan lempeät rajat, ei vuorovaikutuksen rajaamista tarvita”, hän toteaa.
Biologinen normaali uni
Karjalaisen kokemusten mukaan aikuisilla voi olla virheellisiä käsityksiä siitä, millaista vauvan uni on.
”Vauvan unen rakenne on aivan erilainen kuin aikuisen. Se tarkoittaa, että yölliset heräämiset kuuluvat asiaan ja vauva tarvitsee tukea nukahtaakseen uudelleen. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän tukea tarvitaan”, Karjalainen kertoo.
Vaikka yhteiskunta on muuttunut, vauvat ja heidän vaistonsa ovat samanlaisia kuin muutama tuhat vuotta sitten.
”Lasten käytöstä ohjaa tietynlainen vaistomaisuus sekä halu ja tarve olla hoivaajaa lähellä. Tiheä syöttäminen liittyy vahvasti ihmislajin biologiaan”, Karjalainen painottaa.
Apua koko perheelle
Karjalaisen uniohjauspalvelut ovat kaikille avoimia ja neuvoja voi kysyä minkä tahansa nukkumiseen liittyvän asian tiimoilta. Erilaisten palvelukokonaisuuksien ja taustatietojen avulla voidaan kartoittaa perheen avuntarve yksilöllisesti.
”Ongelmana voi olla esimerkiksi taapero, jonka on vaikea nukahtaa iltaisin. Silloin lähdetään katsomaan, millainen päivärytmi lapsella on, onko hän tarpeeksi väsynyt ja millaiset iltarutiinit perheessä on”, Karjalainen sanoo.
”Vanhemmat voivat tarvita myös tukea siinä, kuinka ottaa vastaan lapsen voimakkaat tunnereaktiot tai kuinka asettaa lempeät rajat”, hän jatkaa.
Vanhemmuus ei ole yksilölaji.
Tänä päivänä on saatavilla paljon erilaisia lasten uneen liittyviä ohjeita, joihin vanhemmat saattavat törmätä etsiessään netistä tietoa. Karjalainen pitää tiedon jakoa positiivisena asiana, mutta toivoo vanhemmilta malttia.
”Ohjeet voivat olla täysin ristiriidassa keskenään ja siitä voi tulla iso stressi, kun ei tiedä mikä tapa on sopiva”, hän sanoo.
”Uniasioiden suhteen ei ole kiirettä. On hyvä tutustua omaan lapseen ja hänen tarpeisiinsa aivan rauhassa, ja katsoa sitten, mikä tapa toimii omassa perheessä”, hän lisää.
Mikäli uni- ja nukahtamisvaikeudet alkavat tuntua raskailta, Karjalainen kehottaa hakemaan apua matalalla kynnyksellä.
”Mitä aikaisemmassa vaiheessa tilanteeseen puututaan, sitä helpompi se on hoitaa. Uni on kaikille tärkeää, eikä kukaan jaksa loputtomiin, jos ei saa nukutuksi”, hän muistuttaa.
”Vanhemmuus ei ole yksilölaji vaan siihen tarvitaan tukijoukkoja perheestä, suvusta, yhteiskunnalta ja tarvittaessa myös meiltä ohjaajilta”, Karjalainen painottaa lopuksi.
