Oululainen Petri Roivainen on Vuoden ensihoitaja – sydämen asiana ensihoidon kehittäminen ja opettaminen
Petri Roivainen on Vuoden ensihoitaja. Oulun ammattikorkeakoulussa akuutti- ja ensihoidon yliopettajana työskentelevä Roivainen on urallaan pyrkinyt parantamaan ensihoidon toimivuutta. Kuvat: Mika Vallineva
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Huhtikuun lopulla Suomen Ensihoitoalan liiton opintopäivillä valittiin 13. kertaa Vuoden ensihoitaja. Valinnan takana seisoo raati, johon kuuluvat Tehy, Suomen Ensihoitoalan liitto, ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat ja Pelastustieto-lehti.
”Tunnustuksen saaminen oli yllättävää ja hämmentävää. Kyseessä on suurin kunnianosoitus, mitä yksittäiselle ensihoitajalle voidaan antaa, joten otin sen hyvin nöyrin mielin vastaan”, Vuoden ensihoitajaksi valittu Petri Roivainen mietiskelee.
Lapinlahdelta lähtöisin oleva Roivainen muutti aikoinaan ensin opiskelemaan Kuopioon ja myöhemmin töihin Ouluun. Paljasjalkaisen oululaisen vaimonsa ja heidän kaksospoikiensa kanssa asuva Roivainen kokee, että koti on nyt Oulussa.
Tunnustuksen taustalla pitkä ura
Roivainen on hiljattain väitellyt tohtoriksi ja työskentelee tällä hetkellä Oulun ammattikorkeakoulun akuutti- ja ensihoidon yliopettajana. Pikkupoikana urasuunnitelmat näyttivät toisenlaisilta.
”Pienenä ajattelin, että jatkan isäni metallipajalla. Äitini kuitenkin kannusti sosiaalista poikaansa sairaanhoitajaksi.”
Sairaanhoitajaksi Roivainen valmistui vuonna 1994. Armeijan jälkeen akuutti- ja ensihoito veivät mukanaan työn nopean toiminnan myötä.
”Olin töissä ambulansseissa Kuopiossa ja Lapinlahdella sekä päivystyksessä KYSissä. Teho-osastotyöstä sain kokemusta OYSista. Pisimmän urani, yhteensä 14 vuotta, tein lääkäri- ja pelastushelikopteri Sepessä ja FinnHEMS 50:ssa”, Roivainen taustoittaa.
”Pienenä ajattelin, että jatkan isäni metallipajalla.”
Sivutoimisesti Roivaista työllisti ensihoidon tuntiopettajan toimi. Vuonna 2013 Roivaisesta tuli kokopäiväinen ensihoidon lehtori, olihan hän aiemmin opiskellut itsensä terveystieteiden maisteriksi.
”Vuonna 2022 siirryin yliopettajaksi ja väitöskirjani valmistui viime keväänä”, Roivainen kertoo tuoreimmista uravalinnoistaan.
Tutkimustyöstä käytännön muutoksiin
Roivainen tutki väitöskirjassaan kiireettömille ensihoitopotilaille puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia. Väitöskirjan myötä Roivainen valittiin Mediuutisten vuoden 2022 sadan tärkeimmän terveysalan vaikuttajan joukkoon.
”Jo lääkärihelikopterissa työskennellessäni ajattelin haluavani parantaa ensihoitojärjestelmää. Halusin parannusten tapahtuvan nimenomaan niin, että potilas saisi paremman hoidon ja että ensihoitajan työ saataisiin toimivammaksi.”
Siispä vuonna 2018 Kainuussa kokeiltiin kahden kuukauden ajan uutta mallia, jossa ensihoidon kiireettömät tehtävät välitettiin hätäkeskuksen kautta puhelinsairaanhoitajalle. Puhelimessa sairaanhoitaja teki hoidon tarpeen arvion.
”Tutkin, mitä kiireettömät tehtävät ovat ja voiko sairaanhoitaja tehdä arvioinnin ja ohjata potilaan oikeaan hoitoon nopeammin kuin ensihoito.”
”Pohteen alueella Oulussa puhelimessa oleva hoitaja hoitaa noin puolet kiireettömistä tehtävistä, eikä paikalle tarvita ensihoitoa. Tällä on valtavan iso merkitys kustannusten ja resurssien näkökulmasta.”
Roivaisen tutkimuksen tulokset olivat yllättävän positiiviset: puhelinsairaanhoitaja voisi hoitaa jopa yli kolmasosan ensihoidon kiireettömistä tehtävistä. Monet hyvinvointialueet tarttuivat tuumasta toimeen jo ensimmäisen väitöskirja-artikkelin jälkeen.
”Toimintaa on kehitetty niin, että esimerkiksi Pohteen alueella Oulussa puhelimessa oleva hoitaja hoitaa noin puolet kiireettömistä tehtävistä, eikä paikalle tarvita ensihoitoa. Tällä on valtavan iso merkitys kustannusten ja resurssien näkökulmasta.”
Väitöskirjan myötä yliopettajaksi
Uransa ensitaipaleista saakka Roivainen on oppinut tiimityöskentelystä ja siitä, miten paljon ensihoitaja voi ihmishengen eteen tehdä.
”Koen oloni etuoikeutetuksi saatuani työskennellä alusta asti itseäni viisaampien ja taitavampien kanssa.”
Opettajaksi Roivainen ryhtyi, jotta saisi viedä oppejansa eteenpäin.
”Nyt työtehtäviäni ovat ylemmässä ammattikorkeakoulussa opettaminen sekä tutkimus- ja kehittämistyön eteenpäin vieminen.”
Roivaisen työpäivät koostuvat myös opinnäytetöiden ohjaamisesta, opiskelijoiden tutoroinnista sekä sidosryhmien kanssa keskustelemisesta.
”Koululla on ammattitaitoinen ensihoidon opetustiimi, jonka kanssa on antoisaa työskennellä. Opetan oppilaita, joilla on jo entuudestaan valtavasti tietoa. Etsimme yhdessä ratkaisuja, ja saan opettajana välillä olla lähes oppilaan roolissa.”
Roivaisen mukaan ensihoidon opiskelijat ovat motivoituneita ja ymmärtävät työn vaativuuden ja ammatillisen vastuun.
”Ylemmässä ammattikorkeakoulussa ensi- ja akuuttihoidon pariin hakeutuvat yleensä ne, jotka haluavat parantaa hoitoketjujen toimivuutta.”
Opettaminen ja ensihoito murroksessa
Roivainen kuvailee olevansa enemmän kuin tyytyväinen nykyiseen yliopettajan toimeensa. Uransa aikana opettaja on nähnyt, millaisessa murroksessa opettaminen on ollut.
”Koulutuksiin on lisätty digitaalisuutta, sillä luennoille voi osallistua etänä ja opetus tapahtuu usein verkkoalustoilla. Oulussa kokeilemme ensimmäisten joukossa simulaatio-opetusta, jonka todellisuutta jäljittelevät tilanteet vastaavat aitoja ensihoidon tehtäviä.”
Oulun ammattikorkeakoulussa kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa myös ensihoidon oppimispeliä, joka on oululaisen firman kehittämä.
”Olemme saaneet pelistä jo nyt hyviä tuloksia, ja myös niitä tutkitaan täällä Oulussa.”
Opettamisen rinnalla myös ensihoito ja suomalainen terveydenhoitojärjestelmä ovat vuosien aikana muuttuneet paljon.
”Ensihoito on ollut perinteisesti kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen hoitoa, nykyään se on myös kiireettömien potilaiden hoidon tarpeen arviointia. Harvaan asutuilla seuduilla ensihoito on usein ainoa terveydenhoitoyksikkö, johon turvautua.”
”Kuten kaikilla hoitoaloilla, on jaksamiseen kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota.”
Roivainen näkee ensihoidon ketteränä ja muutoksiin nopeasti sopeutuvana terveydenhuollon palveluntuottajana.
”Nykyään ensihoitajilla on paljon töitä ja kuormitus on kova. Kuten kaikilla hoitoaloilla, on jaksamiseen kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota. Suomessa hätätilapotilaiden hoito on kuitenkin todella korkealla tasolla, ja suomalainen ensihoitaja osaa tehdä myös kiireettömien potilaiden hoidon tarpeen arvioinnin.”