Mitä tehdä, kun sota Ukrainassa ahdistaa? Viisi kysymystä, joiden avulla voit lisätä mielesi hyvinvointia

Oulun kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Minna Raninen MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:stä on pohtinut sitä, miten mielen hyvinvointia voisi tukea omista kokemuksista ja taidoista käsin.

Hän listasi Mun Oulun lukijoille viisi kysymystä, jotka jokainen voi kysyä itseltään – ja ammentaa jo olemassa olevista elämänkokemuksistaan ja vahvuuksistaan voimia kriisiaikaan.

1. Miten olen aiemmin selvinnyt vaikeissa elämäntilanteissa? Mitä voimavaroja, ominaisuuksia tai piirteitä minussa on, joita voisi hyödyntää tässä hetkessä. Mikä tekeminen on aikaisemmin auttanut, mitä taitoja olen aiemmin löytänyt, joita nyt voisi ottaa käyttöön?
    
2. Mistä huomaisin, että minulla on helpompi olla? Kuinka voisin sanoa, että minulla on tilanteeseen nähden riittävän hyvä olla? Kukaan ei tietenkään juuri nyt odota, että elämä voisi olla kepeää tai iloa täynnä, mutta tavoitteena olisi riittävän hyvä olo. Mistä sen huomaisin, mitkä ovat ne merkit minulle? Esimerkiksi sellaiset asiat, että olen jaksanut käydä ulkoilemassa, huolehtia itsestäni tai olen nukkunut kohtuullisesti.
    
3. Voisiko joku toinen ihminen tai taho minua tukea minua tässä hetkessä? Ystävät, kaverit, läheiset – voisiko joku minua auttaa tässä hetkessä, jos tunnen siihen tarvetta. Kuka voisi jeesata minua?
    
4. Mitkä asiat ovat hyvin kaikesta huolimatta? On tärkeää myös kiinnittää huomiota hyviin asioihin, koska se, mihin elämässä kiinnittää huomiota lisääntyy. Mitkä pienetkin asiat ovat silti hyvin: esimerkiksi se, että aurinko paistaa tai joku hymyili minulle. Tai minä voin hymyillä jollekin toiselle ohi kulkiessa, pystyn soittamaan kaverille tai radiosta tuli hyvä biisi.
    
5. Mikä pienikin asia voisi olla se seuraava, jonka voisin nyt tehdä? Asia, joka olisi minulle merkityksellinen ja tukisi oman mielen hyvinvointia?

Kysymyksiä pohtimalla ja niiden ääreen pysähtymällä voi ammentaa omista elämänkokemuksistaan voimavaroja epävarmuuden ja ahdistuksen sietämiseen. Jos tilanne kuitenkin alkaa tuntua liian vaikealta, kannattaa siihen hakea keskusteluapua, jota tarjoavat useat toimijat Oulun seudulla.

Keskusteluapu auttaa purkamaan ahdistusta

Kevään kiristynyt maailmantilanne on näkynyt myös Kriisikeskuksen ja Mieli ry:n paikallisissa palveluissa.

”Monien kanssa asiaa ja teemaa sivutaan, mutta on myös muutamia asiakkaita, jotka ovat varanneet tätä varten ajan, jotta pääsevät puhumaan ja purkamaan ahdistusta”, kertoo Raninen.

Ruuhkaksi asti yhteydenottoja ei kuitenkaan ole tullut, ja kaikki avuntarvitsijat toivotetaan tervetulleiksi. Raninen toivoo, että ihmiset hakisivat rohkeasti apua, mikäli tuntevat, että olo kasvaa liian sietämättömäksi tai vaikuttaa arjessa selviämiseen.

Keskusteluapua saa Mieli ry:ltä monien kanavien kautta: kriisipuhelin löytyy niin suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi kuin englanniksikin. Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. Chat-palveluita löytyy sekä aikuisille että nuorille. Tarkemmat yhteystiedot palveluihin löydät tämän jutun lopusta.

Mieli ry:n sivuilta löytyy myös erilaisia itsehoitoharjoituksia, joissa kehoa ja mieltä rauhoitetaan esimerkiksi hengityksen ja positiivisten asioiden ankkuroinnin kautta.

Arki luo turvaa ja tunteet tarttuvat

Helpotusta ahdistukseen saa myös arkisten asioiden kautta. Vaikkapa luonnossa liikkuminen, lemmikin rapsuttaminen, äänikirjojen kuuntelu ja keskustelut ystävien kanssa purkavat jännitystä ja tasapainottavat mieltä. Arki luo turvaa, joten sen rutiineista kannattaa pitää kiinni.

”Jos jatkan arkea, iloitsen jostain asiasta tai viljelen huumoria, se ei myöskään tarkoita sitä, että poispyyhin tämän maailman ongelmat, tai ne eivät tarkoita minulle mitään. Meidän on kuitenkin myös huolehdittava itsestämme”, Raninen muistuttaa.

”On asioita, joihin pystymme vaikuttamaan, mutta on myös asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Voin vaikuttaa lahjoittamalla tunnettuihin järjestöihin tai osallistumalla vapaaehtoistoimintaan. Tai kysymällä kaverilta, miten voit”, hän lisää.

Someaika hallintaan niin lapsilla kuin aikuisilla

Lapsia ja nuoria voi auttaa käsittelemään tilannetta kuuntelemalla sekä keskustelemalla aiheesta ikätasolle sopivalla tavalla. Tärkeää on erityisesti turvallisuuden tunteen vahvistaminen.

”Tunteet myös tarttuvat, joten kannattaa huolehtia siitä, että ei vahvistettaisi lasten ja nuorten huolestuneisuutta tai pelkoa. On myös hyvä olla tietoinen niistä mediasisällöistä, joita lapsi katsoo”, tiivistää Raninen.

Sotauutisten lukeminen on koukuttavaa myös aikuiselle, joten se kannattaa pitää aisoissa. Raninen suosittelee miettimään, että mikä on itselle riittävä määrä, ettei se lisää ahdistusta ja laita kehoa jatkuvaan hälytystilaan.

Olisiko esimerkiksi kaksi kertaa päivässä itselle sopiva tiheys, jos uutisia käy läpi aamulla ja iltapäivällä? Ilta-aika kannattaa joka tapauksessa rauhoittaa, etteivät huolet ja murheet seuraa uniin saakka.

”Kannattaa myös pysyä tosiasioissa kiinni ja seurata vain luotettavia lähteitä”, Raninen lisää.