Kokemusasiantuntijat tarjoavat omakohtaista tietoa mielenterveyden haasteista – toiveikkuus on tärkeä voimavara

Aleksinkulman kokoustilaan on saapunut runsaasti kuulijoita, jotka odottavat illan kokemuspuheenvuoron alkamista. Taululle on heijastettu illan teema: Tästäkin voi selvitä – vakavasti traumatisoituneen tie kohti tasapainoisempaa elämää. Osallistujat saavat pian kuulla Hyvän mielen talon kokemusasiantuntija Laura Ojan elämäntarinan hänen itsensä kertomana.

Oja kuljettaa kuulijat läpi vaikean lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden aina tähän hetkeen saakka. Matkan varrella koetut tapahtumat ovat vakavuudessaan sellaisia, joista pelkästään yksi voisi nujertaa kenet tahansa. Puheenvuoro ei kuitenkaan keskity pelkästään ikävien tilanteiden läpikäymiseen, vaan jokaisesta elämänvaiheesta nostetaan esille myös voimaa antavia näkökulmia.

Kokemusasiantuntijuuden yksi kantava teema onkin toipumisen näkökulma.

”Toipumisorientaatio painottaa, että löydetään vahvuuksia ja voimavaroja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa toimiva elämisen malli. On tärkeää pitää yllä toiveikkuutta, löytää mielekästä tekemistä ja kokea olevansa osallinen omassa elinympäristössään”, kertoo Hyvän mielen talon koulutuksellisen tuen koordinaattori Päivi Isojärvi.

Vaikeudet avuksi ja voimavaraksi

Hyvän mielen talolla toimii lähes 40 kokemusasiantuntijaa, joilla on joko oma- tai läheisen kokemus erilaisista mielenterveyden häiriöistä ja niiden kanssa elämisestä. Kyseessä voi olla esimerkiksi syömishäiriö, päihderiippuvuus, lähisuhdeväkivalta, uupumus, skitsofrenia tai jokin muu mielen häiriö.

Ojan tie kokemusasiantuntijaksi avautui sattuman kautta.

”Minua pyydettiin tuuraamaan yhtä luentoa ja siitä sain kipinän toimintaan. Kerroin silloin ensimmäistä kertaa julkisesti oman tarinani, ja jännitti kyllä niin, että meinasi jalat lähteä alta”, Oja muistelee.

”Sen jälkeen minulle vinkattiin, että Hyvän mielen talolla alkaa kokemusasiantuntijakoulutus, ja sitten ajattelin, että nyt sitä mennään”, hän lisää.

Mikäli esiintymisjännitystä edelleen on, sitä ei Ojan puheenvuorosta huomaa. Hän kertoo tarinansa selkeästi ja jäsennellysti, käyttäen apunaan dioja, joihin kuhunkin elämänvaiheeseen liittyvät pääkohdat on nostettu esiin.

Avaimet toimivan kokonaisuuden koostamiseen Oja kokee saaneensa koulutuksesta.

”Kävimme koulutuksen aikana oman tarinan osissa läpi ja saimme ohjeistusta, miten se kannattaa tuoda esiin. Saimme myös tietoa siitä, missä kaikissa tehtävissä kokemusasiantuntija voi työskennellä, ja mitä erityispiirteitä niihin liittyy”, Oja kertoo.

Isoin ja tärkein juttu on, että omista kokemuksista ammentamisesta on hyötyä sekä itselle että muille.

Kokemusasiantuntijat voivat toimia muun muassa kokemuskouluttajina ja puheenvuoron esittäjinä oppilaitoksissa, työyhteisöissä, yleisötilaisuuksissa sekä asiakas- ja potilasryhmissä. He voivat myös olla apuna erilaisten palveluiden kehittämistyössä, toimia viestintätehtävissä sekä työskennellä ammattilaisen rinnalla esimerkiksi potilasohjaustilanteissa.

Oja on jakanut omaa kokemustietoaan eri oppilaitoksissa.

”Olen käynyt pitämässä luennon toimintaterapeuteille sekä psykofyysisen fysioterapian opiskelijoille. Palaute on ollut aina positiivista ja moni on kertonut saaneensa uutta tietoa sekä apuja omaan työhönsä”, kertoo Oja.

Näiden asioiden parissa toimiminen antaa omille kokemuksille jonkin tarkoituksen ja samalla se tarjoaa mielekästä tekemistä.

Merkityksellinen toiminta

Kokemusasiantuntijana toiminen on tarjonnut Ojalle merkityksellisyyttä sekä uudenlaisen väylän käsitellä omia kokemuksiaan. Hän toimii Hyvän mielen talolla myös vertaisohjaajana kahdessa eri ryhmässä.

”Isoin ja tärkein juttu on, että omista kokemuksista ammentamisesta on hyötyä sekä itselle että muille. Osaltaan toiminta on myös vahvasti vertaistuellista, ja se on melkein yhtä tärkeää kuin muu ammatillinen apu”, Oja painottaa.

”Näiden asioiden parissa toimiminen antaa omille kokemuksille jonkin tarkoituksen ja samalla se tarjoaa mielekästä tekemistä”, hän lisää.

Luennoista saatu hyvä palaute ja mielenterveysasioiden parissa toimiminen on herättänyt Ojassa mielenkiintoa hakeutua alan opintoihin.

”Olen pyöritellyt mielessäni sosionomin ammattia. Nyt kun vointini alkaa olla parempi, voisi katsoa, joko ensi syksynä olisi mahdollisuutta hakeutua opiskelemaan”, hän sanoo.

Oja näkee, että kokemusasiantuntijuutta voisi hyödyntää terveydenhuollossa ja terveysalan opinnoissa entistä laajemmin.

”Toivon, että terveyskeskuksissa ja terveydenhuollossa ylipäätään nähtäisiin kokemusasiantuntijoiden tarjoamat mahdollisuudet. Uskon, että kokemustiedosta olisi hyötyä myös lääkäriksi ja psykologiksi opiskeleville”, hän toteaa.