Ajankohtaisia kysymyksiä sote-uudistuksesta – vastaukset pähkinänkuoressa

Liikunta & terveys

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Miksi sote-uudistusta tarvitaan?  

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200 kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen 22 pelastuslaitoksella.  

Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia.  

Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti.  

Siksi vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta siirretään 22 hyvinvointialueelle.   

Miten turvataan alueellisesti tasavertaiset palvelut?  

Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjänä on kuntaa isompi itsehallinnollinen alue. Alkuvaiheessa näiden hyvinvointialueiden rahoitus koostuu pääasiassa valtion rahoituksesta.   

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit ja lähialuepalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita.   

Miten nykyinen valinnanvapaus säilyy jatkossa?  

Uudistuksessa ei muuteta voimassa olevaa valinnanvapausjärjestelmää. Asukkailla on mahdollisuus valita se julkinen perusterveydenhuollon yksikkö, josta hän saa palvelunsa. Asukas voi myös valita, mihin erikoissairaanhoidon yksikköön hän hakeutuu.   

Millainen rooli kunnilla on sote-uudistuksen jälkeen?  

Kunnille jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä. Kunnilta ei kielletä sote-palveluiden tuottamista, mutta näitä palveluita tuottaessaan sen tulee pääsääntöisesti yhtiöittää toiminta.  

Mitä ovat hyvinvointialueen järjestämät palvelut?  

Julkisia palveluja ovat esimerkiksi:  

  • perusterveydenhuolto
  • erikoissairaanhoito
  • sairaalapalvelut 
  • hammashoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • äitiys- ja lastenneuvolat 
  • aikuissosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikääntyneiden asumispalvelut 
  • kotihoito 
  • kuntoutus  

Kunnat vastaavat jatkossa muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista. 

Lähde: soteuudistus.fi