Webinaarisarja vanhemmuuden tukemiseksi jatkuu – lastenpsykiatri Janna Manninen puhuu tunteiden säätelyn supervoimasta
Janna Manninen työskentelee lastenpsykiatrina, pari- ja perhepsykoterapeuttina sekä työnohjaajana.
Oulun kaupunki järjestää syksyn aikana maksuttoman viisiosaisen webinaarisarjan kaikenikäisten lasten vanhemmille sekä kasvatusalan toimijoille. Toinen webinaari on vuorossa torstaina 5. syyskuuta, ja siinä on vieraana lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti ja työnohjaaja Janna Manninen.
Vaatimukset vanhemmuutta kohtaan ovat kasvaneet: kasvatushaasteet ovat entistä moninaisempia ja vanhemmat ovat monenlaisten kasvatusohjeiden vastaanottajina.
Oulun kaupungin tarjoaman webinaarisarjan toivotaan tuovan selkeyttä, tukea ja vahvistusta kaikille kasvattajille. Viisiosainen webinaarisarja toteutetaan Osallistuvan budjetoinnin sekä Oulun kaupungin saaman hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -määrärahalla.
Toisen webinaarin luennoitsijana torstaina 5. syyskuuta on lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti sekä työnohjaaja Janna Manninen aiheenaan ”Mentalisaatio lasten ja nuorten perheissä – tunteiden säätelyn supervoima”. Vastaanottotyön lisäksi Manninen myös kouluttaa sekä kirjoittaa tietokirjoja.
Hyvinvoivienkin perheiden elämään kuuluu väärinkäsityksiä ja tunnemyrskyjä, arkisia huolia ja isoja murheita. Yhteys omaan lapseen tai kumppaniin voi olla kadoksissa: Mitä ihmettä tuo oikein ajattelee ja miksi kummassa toimii noin? Ja miksi minä näin tästä hermostun?
Janna Manninen kertoo mentalisaatiokehityksestä ja sen vaikutuksesta perheen ihmissuhteisiin. Webinaarista saa arkisia vinkkejä, joiden avulla voi parantaa keskinäistä vuorovaikutusta ja etenkin aikuisen tunnesäätelyä.
Aikuisella vastuullinen rooli
Webinaarisarjan 14. elokuuta avannut Keijo Tahkokallion luento ”Kuka kasvattaa lapsesi?” tarjosi näkemyksiä vanhemmuuden ja kasvatuksen haasteisiin. Tahkokallion keskeinen viesti on aikuisen vastuullinen rooli lapsen ohjaajana ja rajojen asettajana. Lasten ja nuorten aivot eivät ole kehityksellisesti vielä sillä tasolla, että he pystyisivät toimimaan itseohjautuvasti tai säätelemään tunteitaan tarkoituksenmukaisesti.
Aikuisen tehtävänä on Tahkokallion mukaan johdonmukaisesti tukea ja ohjata lasta arjessa sekä tunteiden säätelyn ja stressinsietokyvyn kehittämisessä. Tärkeää on myös pitää kiinni tavallisen arjen perusasioista ja rutiineista. Nämä mahdollistavat lapsen normaalin kehityksen ja luovat turvallisuuden tunnetta.
Keijo Tahkokallio nostaa esiin myös älylaitteiden ja sosiaalisen median liiallisen käytön, joka voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen hyvinvointiin, aivojen kehitykseen, oppimiseen sekä vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitoihin. Ratkaisuksi hän suosittelee ruutuajan rajoittamista kotona ja kännyköiden kieltämistä koulussa kokonaan.