Valmistava opetus antaa hyvän alun koulupolulle — Oulun kouluissa 31 kansallisuutta
Valmistavan opetuksen opettaja Suvi Huusko keskustelee oppilaiden kanssa usein suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Kuvat: Inka Lohvansuu
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Valmistava opetus antaa koulupolulle hyvän alun. Vaikka kielen opetteleminen on siellä pääosassa, kotouttaminen ja sosiaalisten taitojen oppiminen ovat tärkeitä.
Kastellin koulussa valmistavan luokan oppilaat pelaavat muistipeliä kehon osilla ja kemian sanoilla. Sanat ja niitä vastaavat kuvat löytävät toisensa yhteistyön avulla.
Valmistavan luokan opettajalla Suvi Huuskolla on tällä hetkellä ryhmässään noin kymmenen oppilasta. Osa on ollut luokalla jo yli vuoden, jotkut vasta muutama kuukausi sitten maahan tulleita. Eri äidinkieliä ryhmässä on kuusi.
“Tämä on ihanaa salapoliisityötä itselle! Aluksi selvitetään mitä oppilaat jo osaavat ja sitten rakennetaan oppimispolkua sen pohjalle. Joskus porukassa on sellaisiakin, joilla luku- ja kirjoitustaitoa lähdetään vasta opettelemaan”, kertoo Huusko.
“Käytämme pääasiassa suomen kieltä, mutta tueksi otetaan joskus englantia. Lisäksi yritän opetella oppilaiden kotikielellä muutamia sanoja, se on aina oppilaista hauskaa”, kertoo Huusko, jonka sanavarastoon on tarttunut muun muassa thain, farsin ja arabian kielen sanoja.
“Koska kotikieliä on useita, suomi muodostuu helpommin yhteiseksi kieleksi.”
Valmistava opetus opettaa kieltä ja kulttuuria
Ulkomailta tulevat kouluikäiset halutaan mahdollisimman pian koulun penkille. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle kehittyvä alkeiskielitaito, jolla pystyy toimimaan yleisopetuksessa. Valmistavalla luokalla ollaan noin vuoden verran ja sinne tullaan monista eri tilanteista.
Kielen lisäksi valmistavan opetuksen tavoitteena on luoda oppilaille kuvaa suomalaisesta kulttuurista ja toimintatavoista ja edistää kotoutumista.
“Keskustelemme monesti oppilaiden kanssa suomalaisista toimintakulttuurista ja –tavoista. Sitä joutuu itsekin välillä pohtimaan, että miksi tosiaan toimimme tietyllä tavalla”, sanoo Suvi Huusko.
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattori Eija Laasonen-Tervaojan mukaan syitä Suomeen saapumiselle on monenlaisia.
“Maahan tulevat lapset saattavat olla pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, mutta myös työ- tai opiskeluperäistä maahanmuuttoa on paljon”, kertoo Laasonen-Tervaoja.
“Tämän syksyn ilmiö on se, että Ouluun tulee paljon korkeakouluopiskelijoita ulkomailta, joiden lapset tulevat valmistavaan opetukseen.”
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattori Eija Laasonen-Tervaojan kertoo, että oppilaat viettävät valmistavassa opetuksessa yleensä noin vuoden.
Mahdollisimman lähelle kotia
Perusopetuslain mukaan lapsi ohjataan kouluun lähikouluperiaatteella. Lapselle pyritään löytämään oman asuinalueen koulu, mutta valmistavassa opetuksessa oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki.
“Meillä on Oulussa 13 valmistavan opetuksen ryhmää ja ne ovat aivan täynnä. Joskus oppilas joutuu matkaamaan oman asuinalueen ulkopuolelle opetukseen”, kuvailee Laasonen-Tervaoja.
“Toissa syksynä ukrainalaisten tuloon varauduttiin perustamalla lisää ryhmiä, silloin noin puolet oppilaista oli Ukrainasta. Nyt heistä on kuitenkin iso osa siirtynyt yleisopetuksen ryhmiin lähikouluihin”.
Toisaalta Ouluun voi muuttaa myös muualta Suomesta perhe, jonka lapset tarvitsevat kielitaitoon tukea. Silloin koulupolku voi alkaa myös valmistavan opetuksen kautta.
Kehitettävää oululaisesta valmistavasta opetuksesta myös löytyy.
“Siirtymävaiheita voitaisiin tukea vahvistamalla yhteistyötä valo-opettajan, luokanopettajien, aineenopettajien, S2-opettajien ja huoltajien kesken”, kertoo Laasonen-Tervaoja.
Kuvakorttien avulla ja muistipeliä pelaamalla oppii suomen kielen sanoja.
Oma kieli tukee suomen oppimista
Tutkimusten mukaan vahva äidinkieli tukee uusien kielien oppimista. Eija Laasonen-Tervaoja kehottaa aina tapaamiaan perheitä lukemaan lapsille omalla kotikielellä ja vahvistamaan näin oppilaiden äidinkieltä.
“Suomen kielestä voi tulla lapsille jossakin vaiheessa vahvempi kieli, mutta vanhemmilla oma äidinkieli säilyy ykköskielenä. On tärkeää, että perheellä olisi yhteinen vahva kieli”, sanoo Laasonen-Tervaoja.
Teinit ovat kaikkialla teinejä
Suvi Huuskolla on pitkä kokemus valmistavan opetuksen opettajana. Hän on nähnyt lasten ja nuorten elämää aitiopaikalta.
“Joskus tuntuu, että vähemmistöön kuuluvalta nuorelta odotetaan nuhteettomampaa käyttäytymistä kuin muilta. Kaikki nuoret miettivät kuitenkin samoja juttuja ja murrosiän hormonimyrskyt heittelevät taustasta huolimatta”, pohtii Huusko.
Tänä lukuvuonna Oulun kouluissa on 31:tä eri kansallisuutta. Useista eri kulttuureista tulevilla on omat tuliaisensa.
“Kulttuurinen moninaisuus rikastuttaa kouluympäristöä ja koko yhteisöä”, iloitsee Eija Laasonen-Tervaoja.