Unicefin työ lasten hyväksi näkyy myös Oulussa
Unicefin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola (keskellä) vieraili Oulussa syyskuun alussa. Kuvassa Ketolan kanssa Unicefin Oulun paikallisryhmän vapaaehtoistyöntekijät Minna Pulli, Senja Salmela, Seija Junnonaho ja Marianna Junes.
Unicefin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola toi esiin tilaisuudessa Karjasillan kirjastolla esimerkiksi Unicefin 77-vuotisen historian.
”Jotta ymmärrämme nykyisyyttä, pitää ymmärtää myös historiaa. Unicef syntyi auttamaan lapsia niissä 12 maassa, jotka olivat kärsineet toisessa maailmansodassa. Lapsilta oli viety tulevaisuus. Siitä lähtien Unicefin perusperiaate on ollut, että kaikkia lapsia autetaan valtion toimista huolimatta puolueettomuusperiaatteella”, Ketola kertoo.
Unicefin lasten oikeuksien sopimuksen on allekirjoittanut 196 valtiota ja se on maailman ratifioiduin ihmisoikeussopimus.
Oululaislapset mukana ilmastotyössä
Oulu on ollut Unicefin Lapsiystävällinen kunta vuodesta 2016 alkaen ja saanut siitä toiminnastaan Unicefilta kaksi tunnustusta, vuosina 2017 ja 2020. Tunnustus on voimassa neljä vuotta. Kaikki Oulun kaupungin työntekijät on myös velvoitettu suorittamaan ensi vuoden kevääseen mennessä verkkokoulutus lapsen oikeuksista.
”Lapsia ja perheitä koskevat päätökset tehdään kunnissa. Suomessa lapsen oikeudet ovat hyvällä tasolla, mutta järjestönä meille ei riitä keskiarvo. Kaikilla lapsilla pitää asiat olla hyvin.”
Maailmassa on nyt enemmän apua tarvitsevia kuin ennen.
Oulun Ketola näkee olevan hyvällä lasten oikeuksien tiellä.
”Kaupunki on vahvasti sitoutunut monilla osa-alueilla, on tehty dokumentteja päätöksenteon tueksi ja jalkauduttu. Oulu on yksi harvoista kaupungeista, jolla tavoitteena Lapsiystävällisen kuntamallin indikaattori: kaupunki vähentää kasvihuonekaasupäästöjään systemaattisesti ja varautuu muuttuvaan ilmastoon sekä huomioi lapset ilmastotyössään. Lasten osallisuus Oulussa on aktiivista myös kaavahankkeissa. “
Unicef jatkaa Ukrainassa
Ketola arvioi, että 90-luvulla lasten oikeuksissa maailmassa mentiin parempaan suuntaan esimerkiksi rokotuskattavuudessa ja koulutukseen pääsyssä, mutta korona pysäytti hyvän kehityksen. Tuli muutamia vuosia, jolloin esimerkiksi rokottaminen pysähtyi.
”Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt Ukrainan sodan aiheuttaman ruuan saatavuuden heikentymisen ja hintojen nousun takia. Maailmassa on nyt enemmän apua tarvitsevia kuin ennen, mikä johtuu konflikteista ja ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi kuivuus ja tulvat yhtä aikaa monien konfliktien kanssatekevät maailmasta aikaisempaa monikriisisemmän.”
Unicef vaikutti Ukrainassa jo 25 vuotta ennen sotaa. Ketola mainitsee, että järjestön vahvuus on toimiminen sielläkin paikallisten toimijoiden kanssa.
”Periaatteemme on, että tuemme paikallista rakennetta emmekä luo uutta. Meillä on Kööpenhaminassa maailman suurin hätäapuvarasto, josta pystyimme heti sodan syttyessä toimittamaan tarvikkeita Ukrainaan. Me jäämme tekemään työtä Ukrainaan, myös kun sota loppuu. Lisäksi sosiaali- ja mielenterveystuelle on siellä vahvasti tarvetta.”
Tuloksellisuus motivoi
Tapaamisessa kaupungin lapsiystävällisen toiminnan koordinaattorin Arttu Kuivalan kanssa vahvistettiin jo entisestään tiivistä yhteistyötä kaupungin ja vapaaehtoisten välillä.
”Uusia mahdollisuuksia löydettiin vapaaehtoisverkoston kanssa, Lapsen oikeuksien viikolla on iso tapahtuma. Tunnettuus toiminnastamme on tärkeää, meillä on ollut yli 40 vuotta paikallisryhmiä, jotka ovat tiedottaneet oikeuksista ja varainkeruusta. Lisää vapaaehtoisia kuitenkin tarvittaisiin, ja ennen kaikkea nuoria.”
Unicefilla on 2 000 vapaaehtoista Suomessa. Ketolaa motivoi omassa työssään tuloksellisuus.
”Vaikeissakin tilanteissa me saavutamme lapset ja meillä on tietoa tekojemme perusteiksi. Mitä tahansa on tehty yhden lapsen hyväksi, sitä ei voi ottaa häneltä pois. Emme ole mahdottoman tehtävän edessä”, Ketola vakuuttaa.