Rap-artisti Sana ja koulupoliisi Merja Rasinkangas: Aikuisten on aika ottaa vastuu vanhemmuudesta
Sana (vas.) ja Merja Rasinkangas haluavat välittää nuorille rehellistä tietoa päihteistä ja kiusaamisesta. He toivovat myös vanhempien osallistuvan aktiivisesti lasten elämään ja ottamaan vahvan kasvatusvastuun. Kuva: Henna Saarenketo
Pitkän linjan koulupoliisi Merja Rasinkangas ja Sana ovat kiertäneet tänä syksynä oululaisissa yläkouluissa puhumassa kiusaamisen ja rikosten kauaskantoisista vaikutuksista sekä päihteiden haitoista. Erityistä huolta herättävät sähkötupakan käytön leviäminen, nuorten keskuudessa tapahtuvat ryöstöt sekä sosiaalisen median ilmiöt.
Tummanpuhuvasta musiikistaan tunnettu Sanna Rönnberg, artistinimeltään Sana, tietää omakohtaisesti miltä fyysinen ja henkinen kiusaaminen tuntuu, ja mitä se aiheuttaa ihmiselle. Sana joutui kiusaamisen uhriksi 2000-luvun alussa, kun hän alkoi tehdä rap-musiikkia, ja joutui sen jälkeen kohtaamaan pahoinpitelyä, syrjimistä ja haukkumista. Kun hän kertoo oman tarinansa nuorille, monelle tulee yllätyksenä, kuinka vakavasta asiasta on kysymys.
”Minähän en itsekään alakoulussa oikein käsittänyt, että mikä on kiusaamista ja mikä ei. Kun yksi poika tuhosi tavaroitani, ajattelin hänen tykkäävän minusta. Minulla on vahva tunne, että lapset suhtautuvat tänäkin päivänä kiusaamiseen liian kevyesti, eivätkä sen takia aina kerro tapauksista aikuisille”, Sana pohtii.
35 vuotta poliisina ja lähes 20 vuotta koulupoliisina työskennellyt ylikonstaapeli Merja Rasinkangas on Sanan kanssa samaa mieltä. Nuoret tarvitsevat oikeaa tietoa niin kiusaamisesta, rikoksista kuin päihteistäkin. Koulutilaisuuksissa Sanan kokemukset ja Rasinkankaan ammatilliset tiedot ovat saaneet hyvän vastaanoton nuorten ja opettajien keskuudessa.
Kiusatun suojakuori
Kun Sana aloitti rap-uransa asuessaan Espoossa, ei Suomessa ollut alalla moniakaan naisia. Hän ei osannut odottaa, että asia olisi ihmisten mielestä niin outoa, että se johtaisi vakavaan kiusaamiseen.
”Kaverit kääntyivät mua vastaan, kun olin niiden mielestä niin nolo ja mun musiikki oli huonoa. Huudeltiin, haukuttiin ja mua vedettiin turpaan. Se oli ihan järkyttävää aikaa”, Sana kertoo.
”Kerran mulla oli keikka ja isäkin oli siellä mukana. Siellä nuoriso kävi mun päälle, vaikka isäkin oli siellä. Tuntui, että mua vihattiin vain vihaamisen ilosta”, hän lisää.
Pahin kiusaaminen loppui, kun Sana kävi keikalla Pudasjärvellä vuonna 2006, ja on omien sanojensa mukaan edelleen samalla reissulla. Oulussa asuessaan hän on alkanut käsitellä kiusaamisen teemoja musiikissaan ja jakaa tietoa somekanavillaan.
Nuoruuden kokemukset seuraavat häntä kuitenkin edelleen, ja se on yksi asia, joista hän haluaa nuorille puhua.
”Nuoret eivät ymmärrä tekojensa seurauksia. Se, mitä teet tänä päivänä saattaa vaikuttaa vielä silloinkin, kun olet aikuinen. Ajattele jos se ihminen, jota olet koulussa kiusannut, onkin johtajana siinä paikassa, johon haluat töihin. Sä et tule saamaan sitä paikkaa ”, Sana painottaa.
Vaikeasta tilanteesta selvitäkseen Sana kertoo kehittäneensä suojakeinoja, joita ei kuitenkaan suosittele muille.
”Lääkitsin ahdistusta alkoholilla, josta tuli iso ongelma. Kymmenen vuotta elämästä meni hukkaan. Nyt olen ollut jo kahdeksan vuotta absolutisti”, hän kertoo.
”Kun kokee kiusaamista, sitä rakentaa ympärilleen kovan kuoren, että kestäisi sen kaiken. Sitä kuorta ei niin vain murreta, eikä silloin osaa päästää ihmisiä lähelleen. Käyn terapiassa ja oma kuoreni on alkanut pikkuhiljaa rakoilla.”
”Vaikka kiusatulle saatetaan sanoa, että koveta itsesi, niin minä sanon, että älä missään nimessä koveta! Puhu aikuisille, puhu ystäville ja hae apua vaikeaan tilanteeseen”, Sana rohkaisee.
Vapettamisen vaarat
Lapset ja nuoret ovat lähellä Rasinkankaan sydäntä, ja hän nauttii monipuolisesta työstään koulupoliisina, vaikka hoidettavia asioita on välillä enemmän kuin vuorokaudessa tunteja. Oulussa toimii kaksi päätoimista koulupoliisia, jotka muun muassa koordinoivat ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, selvittävät kouluilla pitkäaikaisia kiusaamistapauksia, luennoivat ja osallistuvat tapahtumiin.
Sana on tehnyt yhteistyötä poliisien kanssa aikaisemminkin nuorille suunnatuissa tapahtumissa, joten koulukiertue tuntui luontevalta jatkumolta. Kiusaamisaiheiden lisäksi Rasinkangas haluaa nostaa nuorten tietoisuuteen päihteisiin liittyvät riskit, etenkin nuorison suosiman sähkötupakan, ”vapen”, haittavaikutukset.
”Vapea tilataan netistä ja niissä on todella suuria nikotiinimääriä sekä vaarallisia raskasmetalleja, kuten lyijyä, joka ei poistu kehosta. Yhdessä litrassa sähkötupakkanestettä on lyijyä kymmeniä kertoja enemmän kuin lain mukaan saa olla esimerkiksi juomavedessä. Nuoret eivät tätä useinkaan tiedä”, Rasinkangas harmittelee.
”Myynnissä on myös kannabisöljyllä höystettyä sähkötupakkaa. Tämän päivän nuoret ovat valitettavasti koekaniineja asioille, joista ei oikein tiedetä, mihin ne johtavat.”
Sähkötupakan sekä muiden tupakkatuotteiden ympärille on myös ilmestynyt muita ikäviä ilmiöitä.
”Vanhemmat lapset myyvät sähkötupakkaa ja nuuskaa nuoremmille, jotka välittävät niitä eteenpäin. On tullut ilmi kiristämis- ja uhkaustapauksia, joissa sanotaan, että jos kerrot jollekin, käy huonosti”, Rasinkangas kertoo.
Teot jäävät rekisteriin
Sosiaalisen median ilmiöt huolestuttavat Sanaa ja Rasinkangasta. Somen kautta lapset altistuvat aikuisviihteelle, väkivaltavideoille sekä kiertäville haasteille, joissa yllytetään tekemään esimerkiksi myymälävarkauksia. Rasinkangas toivoo, että kouluvierailuiden aikana jaetun tiedon avulla nuoret ymmärtäisivät rikosten seuraukset.
”Karkin varastaminen kaupasta voi tuntua pieneltä asialta, mutta niistä tulee merkintä rekisteriin, jos kauppias haluaa tehdä rikosilmoituksen. Teot voivat nousta esiin myöhemmin elämässä, jos vaikka työnantaja pyytää poliisilta turvallisuustodistuksen”, hän toteaa.
”Valitettavasti myös ryöstöt ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Silloin on kyseessä vakavampi rikos. Ne merkinnät rekisterissä eivät ole mitään stipendejä”, Rasinkangas painottaa.
”Nuoret elävät tässä hetkessä, eivätkä mieti huomista. Jotkut ajattelevat, että alle 15-vuotiaana voi tehdä mitä vaan, mutta ei se niin mene. Jo 7-vuotias on korvausvelvollinen ja kaikki kirjataan ylös, vaikka olisi alle 15-vuotias”, hän muistuttaa.
Vähemmän digiä, enemmän hikiä
Nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa sekä muilla sivustoilla. Rasinkankaan mukaan vanhemmilla ei useinkaan ole käsitystä, mitä nuori kännykällään tekee ja millaista sisältöä kuluttaa. Myös viestien välityksellä tapahtuva kiusaaminen on ilmiö, joka voi pysyä aikuisten silmiltä piilossa.
”Aikuisella on oikeus tutkia lapsen ja nuoren puhelin. Moni vanhempi arastelee tilannetta, mutta tämä on yksi asia, josta vanhempien tulisi ottaa entistä vahvemmin vastuuta”, Rasinkangas painottaa.
Hän haluaa myös korostaa vanhempien roolia kasvattajina.
”Usein kuulee puhuttavan, että poliisien pitäisi puuttua enemmän nuorten mopoiluun tai alaikäisten alkoholin käyttöön julkisilla paikoilla. Totta kai hoidamme häiriötilanteita, mutta kyllä se on vanhempien tehtävänä tietää, missä lapsi on, kenen kanssa ja mitä hän siellä tekee.”
Rasinkangas näkee, että jokaisen lapsen ja nuoren olisi tärkeää löytää itselleen mielekäs harrastus. Myös tässä asiassa hän haluaa kannustaa vanhempia aktiivisuuteen.
”Moni vanhempi sanoo, ettei nuorta kiinnosta mikään. Silloin tarvitaan aikuista, joka vie nuoren kokeilemaan eri juttuja ja tarjoaa mahdollisuuksia.”
”Minulla on tapana sanoa, että vähemmän digiä, enemmän hikiä. On tutkittu, että runsas ruudun ääressä käytetty aika lisää ahdistusta ja monenlaista oirehdintaa. Pitäkää somettomia päiviä”, Rasinkangas kannustaa.
Aikuisten esimerkki
Sana sai viime vuonna kunnian esiintyä maailmankuulun rap-artisti 50 Centin kiertueella. Hän itse ajattelee asian olevan suuri ylpeyden aihe Oululle ja oululaiselle musiikille, mutta joutuikin somevihan kohteeksi.
”Tilanne räjähti aivan käsiin. Aikuiset levittivät keskustelupalstoilla todella räikeitä valheita, esimerkiksi väittäen minun olevan huumeiden käyttäjä, ja että olen maksanut siitä, että pääsin esiintymään. Väitettiin myös, että koko settini olisi ollut täynnä cover-biisejä, mikä ei pidä paikkaansa”, Sana kertoo.
”Minua arvosteltiin kaikin mahdollisin keinoin ja koko tilanne kääntyi aivan väärin päin. Harmittaa tosi paljon, että myös nuoret tanssijat, jotka olivat osa esitystäni, joutuivat vihan kohteeksi”, hän lisää.
Sana haluaakin huomauttaa, että kaikki aikuiset toimivat lapsille ja nuorille esimerkkinä siitä, kuinka käyttäydytään toisia kohtaan.
”Onhan se ihan hullua, että lapsille opetetaan, ettei saa kiusata toisia tai levitellä valheita, ja sitten itse huudellaan netissä kaiken maailman törkeyksiä.”
”On myös hyvä miettiä, miten puhuu lapsen kuullen muista ihmisistä. Jos vaikka puhelinkeskusteluissa haukkuu tai arvostelee toisia, se antaa kuvan, että niin saa tehdä.”
Sanalla on tärkeä viesti sekä lapsille että aikuisille.
”Ajatelkaa ennen kuin toimitte, älkää menkö ryhmän mukana tai uskoko kaikkea mitä puhutaan tai kirjoitetaan. Kohdelkaa muita, kuten haluatte itseänne kohdeltavan. Se on niin yksinkertaista.”