Oulun juhliva perusopetus sai merkittävän nuottilahjoituksen

Rajakylän koululla vuosina 1972–1995 elämäntyönsä tehneen opettaja-lauluntekijä, director musices Heimo Saksion pitkäaikainen haave on toteutunut. Saksion satojen laulujen kokoelmasta on nyt koottu Lasten laulukontti, 57 laulua käsittävä julkaisu, ja se on saatettu oululaislasten ulottuville.

Saksio toivoo musiikkinsa elävän oululaislasten parissa ja halusi siksi lahjoittaa Lasten laulukontin kaikille Oulun kaupungin päiväkodeille ja kouluille. Myös seurakuntien lapsityötä on muistettu.

Lahjoituksen perjantaina vastaanottanut Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä korosti tapahtuneen ainutlaatuisuutta.

”En muistaa vastaavaa tapahtuneen pitkän virkaurani aikana.”

Palo musiikkiin saneli päivän tahdit

Ainutlaatuinen on ollut myös Saksion paneutuminen ja työtahti.

”Kun Rajakylän uusi koulu syksyllä 1978 valmistui”, niin ikään Rajakylässä opettajana toiminut puoliso Leena Saksio kertoo, ”heti kohta kotiin ehdittyämme Heimo kiskoi takkia taas päälleen palatakseen koululle.”

Koululle oli näet saatu aikansa parasta teknistä tasoa ollut musiikkiluokka, jossa lauluntekijällä oli mahdollisuus tehokkaaseen työskentelyyn ja tulosten taltioimiseen.

Saksio halusi oululaisia lapsia muistaessaan myös osoittaa kiitostaan siitä, miten työantaja tuki häntä. Koululaitoksen tilaisuuksiin pyydetyistä teoksista maksettiin palkkio, ja Rajakylän koulun vihkiäisiin toivottuun suurempaan kokonaisuuteen annettiin paitsi vapaat kädet myös palkallista vapaata.

Syntyi kantaatti Isänmaallinen lukukirja, jonka esittämiseen osallistuivat niin ala- ja yläasteiden oppilaat kuin opettajatkin.

Yhteistyöllä arkistosta kansien väliin

Konkreettiseksi haaveen Lasten laulukontista mahdollisti Heimo ja Leena Saksion sukulaiseltaan saama pieni testamenttilahjoitus, joka on kasvanut korkoa kaikessa rauhassa.

Sillä aikaa Leena Saksio on huolehtinut nuottiarkistosta ja ehtinyt valita sieltä sopivat laulut.

Enää tarvittiin hankkeelle tuottajan verkostot hallitseva vetäjä. Saksion lauluntekijäkollega Veikko Juntunen mainitsi tietävänsä sopivan, joka oli enemmänkin kuin sopiva. Pauli Haapalainen näet on paitsi entinen naapurinpoika Kurjenpolvesta, ollut niin Leena Saksion kuin Heimo Saksion oppilaana Rajakylän viipalekoulussa.

”Heimon musiikkiluokalla en ollut, mutta musiikkiluokalla Tuirassa, jonne Heimon kehotuksesta hakeuduin”, Haapalainen selittää.

Annettu opastus osuikin hyvään maaperään, sillä Haapalaisen elämäntyö on nyt iskelmämusiikin parissa esiintyen, uutta musiikkia tehden ja sitä tuottaen. Niinpä monet Heimo Saksionkin lauluista ovat tämän yhteistyön myötä saaneet Haapalaisesta tulkkinsa.

Haapalainen otti vastuun kirjahankkeen koordinoinnista, mutta vuodenajoittain ryhmitellyn laulukokoelman kuvitukseen idea tuli Leena Saksiolta.

”Monet kuvataiteilija Minna Immosen piirroksista olivat lempikuviani”, hän kertoo todeten niiden maailmassa olevan sitä samaa kuin Heimon lauluissa.

Immonen sanoo ilahtuneensa yhteydenotosta ja olleensa heti valmis yhteistyöhön.

”Leena sai valita sopivia kuvia jo olemassa olevista. Niiden lisäksi tein mustavalkoisia pikkukuvia täydentämään taittoa.”

Immonen on ottanut vastuulleen myös kirjan markkinoimisen ja myy sitä niissä tapahtumissa, joissa on oman yrityksensä tuotteiden kanssa. Immosen verkkokaupastakin sitä voi tiedustella.

Laulujen pitkä elämänlanka

Musiikkiin erikoistuneena luokanopettajana Saksio ymmärsi, miten lapsille oli löydyttävä mielekästä laulumusiikkia, joka olisi aiheiltaan lähellä heidän elämänpiiriään. Tästä tuli hänen päämääränsä.

Saksion laulut ovat paljolti yksiäänisiä, mutta monet johdattamassa myös kuoromusisointiin.

Tärkeää oli myös, etteivät laulut olisi vain tehohetkensä musiikkia, vaan että niistä olisi tuleviakin sukupolvia ilahduttamaan.

Siksipä lahjoitustilaisuuskin raikasi oppilaiden laulua. Kolme oppilasluokkaa – 7. ja 5. musiikkiluokkalaiset jo rutinoituneina esiintyjinä, mutta 3. musiikkiluokan oppilaat ihka ensimmäisellä keikallaan – täytti puolikkaan Rajakylän opettajainhuoneesta ja johdatti Saksion laulujen maailmaan.

Solistiryhmälle ja lapsikuorolle sävelletty Meri keinutti valssirytmissään saaden liikuttumaan muutkin kuin Heimo Saksion itsensä.

Lauluvalinta oli muutoinkin osuva. Sen syntytarina näet kertoo, millaisessa todellisuudessa ja toisaalta luomisen innossa laulut kouluvuosina syntyivät.

Saksio loi sävellyksiä tunnettujen runoilijoiden klassikkoteksteihin, mutta hänellä oli myös muutamia luottoriimittäjiä.

Tärkeimpiä heistä on ollut rovasti, kotiseutuneuvos Toivo Hyyryläinen, joka sai erään kevätjuhlan alla pikaisen pyynnön tehdä teksti ”jota lapset mielellään laulaisivat”.

”Meri-laulu valmistui vain kaksi viikkoa ennen kevätjuhlia”, Leena Saksio muistelee nauraen.

Sitten tulee pieni yllätys: Saksio saa kuulla, miten nuorempi polvi on tarttunut hänen lauluunsa antaen sille uuden muodon.

”Kuule Hemppa, otin ja tein tästä Mummola-laulusta riehakkaan tangon”, 5. musiikkiluokan opettaja Mirja Pohjoisenperä kertoo.

3.-luokkalaisten opettaja Laura Ronimus lyö ensimmäiset akordit pianosta ja toden totta: mummolan mahtavuudesta lauletaan nyt temperamenttiseen tangotyyliin.

Heimo Saksion ilo on suuri!

Rajakylän lasten aikanaan kantaesittämät laulut elävät tänäänkin, Pohjoisenperä, Ronimus ja yläkoulun musiikin lehtori Ilkka Eskelinen kiittelevät laulujen melodioitten värikkyyttä ja sitä, miten ne kehittävät niin oppilaiden lauluääntä kuin sävelkorvaakin.

”Laulukontin antia on tulossa jo joulujuhlaan”, Eskelinen vihjaa.

Kahvihetki on ohi, oppilaatkin takaisin tunneillaan. Heimo Saksion musiikillisen tuotannon saattaminen kaikkien kuultavaksi ja esitettäväksi on jana, jotka jatkuu vielä.