Yrtti-Myrtti lentää keväisin luudallaan Hupisaarille istuttamaan myötätunnon siemeniä

Yrtti-Myrtti-noita pysähtyy vuosittain Hupisaarille matkallaan noitien kokoukseen Kyöpelinvuorelle. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Henna Maria Saarenketo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Alaköökin varhaiskasvatuksen kehittämisyksikössä on toteutettu kestävän tulevaisuuden kasvatusta jo vuodesta 2004. Tänä keväänä Hupisaarille on lentänyt varhaiskasvatuksen kehittäjäopettaja Tarja Mankinen alias Yrtti-Myrtti-noita, jonka tehtävänä on hoitaa noitaystäviensä kanssa kasvihuoneen kukkia ja puita.

Lapset tapaavat Yrtti-Myrtin Alaköökin talossa ja erikoisen näköinen hahmo kiinnittää kaikkien huomion. Tänä keväänä myös noitakavereiden oli tarkoitus tulla kasvihuoneelle, mutta Yrtti-Myrtillä on kuitenkin surullisia uutisia. Kaikki hänen ystävänsä ovat estyneet saapumasta paikalle. Yhdellä on nokkosrokko, toinen kaatui männynjuureen ja sai kuhmun päähänsä, ja yhdellä on siementen lajittelu pahasti kesken.

Yrtti-Myrttiä sekä muita noitia surettaa ja harmittaa, kun suunnitelmat peruuntuvat, ja tilanne huolestuttaa myös lapsia. Kuinka nyt hoidetaan kasvit ja opitaan uusia taitoja? Sitten Yrttimyrtti keksii, että lapsethan voisivat auttaa häntä tärkeässä tehtävässä. Idea herättää intoa ja kohta puetaankin jo kengät jalkaan ja suunnataan kohti kasvihuonetta.

Kasvihuoneessa pääsee suorastaa kylpemään vihreässä värissä. Sampolan päiväkodin lapset tunnistavat etevästi kasvien eri muotoisia lehtiä.

Myötätunnon tunnistaminen

Tarja Mankinen kertoo, kuinka sadun ja elämyksen kautta on helppo lähestyä eri tunnetiloja. Yrtti-Myrtin kohtaama ongelma herättää myötätunnon tunteen, jonka tunnistaminen on tärkeä taito.

”Ensin kohdataan tilanne, jossa tuntuu pahalta, kun toinen on surullinen. Tilanteesta päästään kuitenkin eteenpäin, kun keksitään keino, kuinka toista voi auttaa”, kertoo Mankinen.

”On myös tärkeää oppia tunnistamaan, miltä tuntuu, kun saa ja pystyy auttamaan ja kuinka paljon hyvää oloa siitä tulee sekä itselle että toisille”, hän jatkaa.

Myötätunnon tunnistamisen taidolla herätellään myös huomaamaan, kuinka paljon omilla teoilla pystyy vaikuttamaan toisiin ihmisiin sekä ympäristöön.

”Kestävän tulevaisuuden kasvatukseen liittyy oleellisesti se taito, että ymmärtää omien tekojensa seuraukset. Tulevaisuutta kohti mennään vääjäämättä ja meillä jokaisen täytyy kantaa siitä vastuuta”, painottaa Mankinen.

Itse tutkien ja kokeillen oppii parhaiten. Lapset saavat halutessaan viedä istutuksensa päiväkotiin.

Tiedettä ja tutkimista

Oulun kaupungin ympäristöpalveluiden Kiikkusaaren kasvihuoneessa on ikuinen kesä. Sisään astuessa kosteus, lämpö ja tuoksu toivottavat vierailijat tervetulleeksi ja puutarhan keskellä sijaitseva suihkulähde kutsuu luokseen.

Ennen kuin lähdetään tutkimaan, millaista tekemistä lehtien katveesta ja polkujen varrelta löytyy, täytyy ensin kerrata, mitä kaikkea kasvit tarvitsevat elääkseen. Sampolan päiväkodin neljä- ja viisivuotiaat lapset tietävät, että ihmiset ja kasvit tarvitsevat kehittyäkseen valoa, lämpöä, vettä ja ravinteita.

Joskus on tarpeellista ripauttaa kasveille muutama tippa lisäravinnetta. Yrtti-Myrtin sekoittamat taikaravinteet ovatkin jänniä, osa vaihtaa väriä ja viherlannoite alkaa vallan kuplia.

”Lapsille on tärkeää antaa oikeaa tietoa. Vaikka tässä tapauksessa tarinaa kertoo satuhahmo, ovat opetettavat asiat aivan totta”, painottaa Mankinen.

”Tarinallinen draamatuokio sisältää värioppia ja vähän tiedettäkin. Kun asia esitetään lasta kiinnostavassa muodossa, se on helpommin ymmärrettävissä”, hän jatkaa.

Yrtti-Myrtin tarinan kautta välitetään myös tietoa suomalaisesta pääsiäisen kulttuuriperimästä trulleineen ja noitineen.

Mikroskooppi paljastaa lehdistä osia, joita ei paljaalla silmällä näe.

Kaikille aisteille

Ympäri kasvihuonetta on ripoteltu toimintapisteitä, jotka ohjaavat lapsia heille ominaisen tekemisen äärelle, eli tutkimaan ja kokeilemaan.

Yhdessä kulmauksessa on mahdollista tutustua erilaisiin yrtteihin, joita saa myös haistella ja maistella. Toisesta nurkasta löytyy istutuspiste, jossa voi laittaa multaa itämään siemenen ja viedä sen mukanaan päiväkodille.

Lapset saavat myös tehtäväksi etsiä erimuotoisia lehtiä, joita kasvihuoneesta löytyykin runsaasti. Mikroskoopilla voi puolestaan tutkia, miltä lehti näyttää oikein läheltä katsottuna.

”Varhaiskasvatuksen tärkeimpiä tavoitteita on lapsen luontosuhteen syventäminen ja vahvistaminen. Se toteutuu parhaiten omien, positiivisten kokemusten kautta”, sanoo Mankinen.

”Lapsen luontainen innostuminen ja uteliaisuus herää henkiin elämysten ja yhteisen tekemisen kautta”, hän jatkaa.

Mankinen on erittäin iloinen joustavasta yhteistyöstä Oulun kaupungin ympäristöpalveluiden viheralueiden kunnossapitoyksikön kanssa.

”Kerron aina lapsille, että täällä kasvihuoneessa työskentelee aivan oikeita puutarhureita, jotka pitävät kasveista huolta ja osaavat jopa luoda kesän pakkasen keskelle”, Mankinen sanoo.

”Olemme aina olleet tervetulleita järjestämään Alaköökin toimintaa tänne kasvihuoneelle. Välillä olemme jopa järjestäneet täällä omia työkokouksia, mikä on ollut todella virkistävää”, hän naurahtaa lopuksi.

Kiikkusaaren kasvihuone on yleisölle avoin ympäri vuoden.Talvella ma-to klo 9.00-15.00 ja perjantaisin klo 9.00-13.00. Kesäisin kasvihuone on avoinna myös viikonloppuisin Kahvila Kiikun aukioloaikojen mukaan.

 

 

Lue myös