Yhteinen Eurooppa saa oululaisilta ruusuja ja risuja – Eurooppa-päivä osuu tänä vuonna helatorstaille

Oululaiset Lumi Rinne ja Ida Helander rientävät kohti Valkeaa keskustassa. Lumi Rinne ei juuri ole miettinyt asiaa aiemmin, mutta arvioi heti olevansa eurooppalainen.

”Näin nuorena olen ehkä kasvanut ja tottunut siihen, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja olemme kaikki osa Eurooppaa. Se on varmaan jo juurtunut osaksi omaa identiteettiä. Olen kyllä tosi tyytyväinen ja ylpeä myös siitä, että olen suomalainen, se tuntuu mukavalta”, Rinne arvioi.

”Se, että Suomi on osa Eurooppaa, on tuonut myös turvallisuutta. Jos jotain tapahtuu, niin kaikki EU-maat ovat yhdessä toistensa tukena. Itse en oikein näe EU:ssa huonoja puolia tai konkreettisia haittoja, vaikka esimerkiksi tosi moni poliitikko sitä aina kritisoi. Parempi näin, koska varsinkin tässä maailmantilanteessa olisi Suomelle aika turvatonta ja lohdutontakin olla itsekseen.”

Myös Ida Helander tuntee itsensä eurooppalaiseksi.

”On paljon sellaisia kulttuurisia juttuja, joiden vuoksi tuntuu, että me suomalaiset kuulumme Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Eurooppalaiset ovat esimerkiksi aika rauhallisia, kun vaikkapa amerikkalaisiin vertaa”, Helander sanoo.

”Eurooppa on semmoinen lintukoto. Kun Euroopassa matkustaa, niin aina tuntuu, että on turvassa ja kuuluu jotenkin samaan yhteisöön. Myös se on tärkeää, että tietää Euroopan maiden auttavan toisiaan. En ehkä vielä ole lukenut aiheesta tarpeeksi, mutta en ainakaan tiedä, että EU-jäsenyydestä olisi Suomelle jotain haittavaikutuksia.”

Helanderkin kehaisee myös kotimaataan Suomea.

”Minusta suomalaiset ovat mukavia ja rehellisiä ihmisiä, jotka hyväksyvät jokaisen omana itsenään. Meillä on täällä hyvä kulttuuri”, Helander toteaa.

Kari Väyrynen Oulun Välivainiolta on rautakauppareissulla Äimärautiolla. Myös hän tuntee olevansa eurooppalainen.

”Euroopan yhteisistä asioista tärkeimpiä ovat varmaan yhteinen raha sekä palveluiden, tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa kannatin alusta alkaen. On hienoa, että EU on muun muassa toiminut pontevasti Venäjän vastaisten pakotteiden saralla ja koordinoinut Ukraina-apua”, Väyrynen sanoo.

”Eurooppalaisuus tuo myös yhteisöllisyyttä, vaikka joka maalla on omat ominaispiirteensä ja kansallishenkensä. Kansallinen identiteetti on yhä vahva, niin Suomessa kuin muuallakin, mikä on ihan mukavaa. Sehän on myös hyvä vastapaino ja tavallaan estää EU:n liittovaltion syntymisen, kun kaikki pitävät omista valtioistaan huolta.”

Tympeänä asiana Väyrynen nostaa esiin EU:n direktiivit.

”Monet niistä tulevat yhteiskunnalle hinnakkaiksi, vaikka niihin sopeutumiseen annetaan aikaa. Me suomalaiset olemme ehkä liiankin kuuliaisia viemään niitä läpi omaan, kansalliseen lainsäädäntöömme.”

Antti Juntunen Haukiputaan Martinniemestä lastaa autoonsa puutarhamultaa Vasaraperässä. Juntunen arvioi olevansa jollain tasolla eurooppalainen, mutta kuitenkin enemmän suomalainen.

”Lisäksi koen olevani erityisesti pohjoismaalainen ja pohjoiseurooppalainen, koska kulttuurierot esimerkiksi Etelä-Eurooppaan ovat niin isot”, Juntunen huomauttaa.

”EU on muuttanut asenteita, näkökulma on laajentunut ja ihmiset matkustavat enemmän. Liikkuminen on helpompaa, mutta onhan siinä varjopuolensakin, kun rajojen yli voi tulla myös kaikenlaista epätoivottua.”

Juntusta EU:ssa ärsyttää etenkin järjetön byrokratia.

”Hyödyt hukkuvat usein haittojen sekaan. Tuntuu, että isot maat määrittävät linjan, ja monissa asioissa muut joutuvat tekemään lähinnä sen, mitä Saksa ja Ranska päättävät. Esimerkiksi maatalous- ja metsäpolitiikassa tuntuu joka vuosi tulevan joku katastrofi, jota vastaan on taisteltava. Sääntely huolettaa, ja se, jos mennään mukaan Euroopan laajuisesti vaikka yhteisvelkoihin, Suomen taloustilanne kun on muutenkin heikko.”

Juntusen mielestä EU ja etenkin Nato-jäsenyys tuovat Suomelle tietynlaista turvaa.

”Ja tässä maailmantilanteessa Nato varmaan oli Suomelle välttämättömyys. Mutta kyllä meidän silti on itse huolehdittava oman maamme asioista ja puolustamisesta, emme me jatkossakaan voi pelkästään Naton varaan jättäytyä ja siihen sokeasti luottaa.”

Kaukovainiolla asuva Maire Haapakorva on juuri lähdössä pikavisiitiltä Hiirosesta. Haapakorva ei juuri tunne itseään eurooppalaiseksi.

”Enemmän koen itseni suomalaiseksi. Eurooppalaisuus ei merkitse minulle oikein mitään erityistä. Minulla on elämässäni sopivan pieni, oma hiekkalaatikko. Lähiympäristö riittää minulle, pysyn omalla elinalueellani ja lapsenikin asuvat suht lähellä. Koetan myös tietoisesti vältellä liikoja ikäviä uutisia.”

Haapakorva arvioi, että EU on tuonut sekä hyötyjä että haittoja.

”Ainakin rahaa menee paljon. Iso osa siitä taitaa kadota jonnekin EU:n syövereihin, mutta ehkä pieni puro tulee tännekin päin. Me suomalaiset olemme niin kilttiä ja kuuliaista kansaa, että uskomme kaikkia sääntöjä ja otamme ne kirjaimellisemmin kuin pitäisikään”, Haapakorva sanoo.

”Suomalaisuus ja suomalaisten me-henki olivat mielestäni vahvempia ennen EU:ta. Sen jälkeen meille onkin tullut monenlaista virtaa sieltä, täältä ja tuolta.”

Haapakorva myöntää, että yleinen maailmantilanne huolettaa.

”Olo on turvattomampi kuin vielä joskus kymmenen tai 20 vuotta sitten. Ainakin Nato tuo varmaan Suomelle lisää turvallisuutta. Saattaa tosin olla, että Putinin pikkupoika alkaa isotella vehkeillään vieläkin enemmän.”