Villa Hannalaa kehitetään kunnioittaen perinteitä

Hietasaaressa sijaitseva huvila Villa Hannala on siirtynyt Oulun Aikuiskoulutuskeskukselta Haapalandia Invest Oy:n omistukseen syyskuussa. Toiminnan kehittämisestä vastaavan taiteellisen johtajan Ilmari Mäenpään mukaan Villa Hannalaan on suunniteltu kulttuurin eri osa-alueita edustavaa toimintaa. Tontille on mahdollista rakentaa myös uudisrakennuksia, mutta niiden on määrä olla sopusoinnussa huvilan ulkonäön kanssa.

”Kulttuuria monessa muodossa tuodaan tontille”, hän kertoo.

Mäenpää mainitsee tulevasta toiminnasta esimerkkinä Villa Hannalassa järjestettävät konsertit, teatterinäytökset ja kädentaitojen mestaruuskurssit. Hänen mukaansa toimintaa voi järjestää esimerkiksi kankaankudonnan ja ruoanlaiton ympärille. Tulevassa toiminnassa on määrä kunnioittaa Villa Hannalan historiaa.

Mäenpää ja Haapalandia Invest Oy:n toimitusjohtaja Martti Haapala ovat kiinnostuneita Oulun merellisestä kehityksestä ja puhtaista energialähteistä. Mäenpää muistuttaa siitä, että esimerkiksi 1800-luvun purjelaivat olivat hiilineutraaleja, sillä ne oli rakennettu puusta ja ne käyttivät energialähteenä tuulta.

Haapala kertoo, että Villa Hannala on osa merellisyyteen liittyvää kokonaisuutta. Hänen mukaansa muut osat tätä merellisyyttä ovat Toppilan Terwa Marina Oy ja hinaaja Alpon säilyttämishanke. Haapala kertoo myös Aktiiviomistajista ja Skarta Group Osakeyhtiöstä, jonka tavoitteena on puhtaampi tulevaisuus turvautumalla tuuli-, aurinko- ja vetyenergiaan. Hän arvioi, että Villa Hannala tulee olemaan niiden kohtaamispaikka.

Villa Hannala sijaitsee lähellä vuoden 2025 asuntomessualuetta. Haapala muistuttaa myös, että huvila on keskeisellä paikalla seuraavan vuoden kulttuuripääkaupunkivuoteen nähden. Hän toivoo, että Villa Hannalassa järjestettäisiin kulttuuritapahtumia kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 aikana ja myös sen jälkeen.

Villa Hannala on hyvässä peruskunnossa

Villa Hannala on kaksikerroksinen pitsihuvila, jossa on myös näköalatorni. Ilmari Mäenpään arvioi, että Villa Hannala on nyt hyvässä peruskunnossa. Hän muistuttaa siitä, että kaikissa rakennuksissa tulee korjaustarvetta. Kuntoa on tärkeää ylläpitää ajoissa sellaisessa rakennuksessa kuin Villa Hannala.

”Vanhoissa rakennuksissa jos tulee paljon korjausvelkaa, niin se voi vaikuttaa sillä tavalla, että ne kustannukset korjata rakennus nousevat äärettömän suuriksi. Liian moni rakennus on kokenut sen kohtalon, että kun korjausvelkaa ei ole maksettu matkan varrella, niin käy niin, että sitten päätetään purkaa rakennus”, hän kertoo.

Mäenpää muistelee, että Oulussa oli paljon vanhoja puurakennuksia aikoinaan. Ne ovat kuitenkin kadonneet ja niiden tilalle on rakennettu uusia rakennuksia. Hän korostaa sitä, että vanhat puurakennukset ovat kauniita. Siitä syystä niitä tullaan katsomaan myös kauempaa.

”Meidän ajatus on nimenomaan se, että me mahdollisimman pitkälle yritetään vaalia tätä rakennusta. Jotta rakennusta voidaan vaalia, sen ympärillä täytyy olla myös liiketoimintaa, joka tuo sen rahan, jolla sitä voidaan ylläpitää”, hän kertoo.

Laivanvarustaja rakennutti Villa Hannalan

Oulussa vaikuttanut laivanvarustaja Johan Wilhelm Snellman Gerhardsson rakennutti Villa Hannalan kesäasunnokseen vuonna 1859. Huvila on mahdollisesti saanut nimensä hänen tyttärensä Hannan mukaan. Oulu oli tuolloin pienempi kaupunki kuin nykyisin, minkä lisäksi Hietasaareen pääsi vain vesitse. Hänen poikansa Karl August Snellman oli Villa Hannalan seuraava omistaja. Hän rakennutti huvilaan näköalatornin.

Martti Haapala kertoo, että Villa Hannala oli laivanvarustajien kohtaamispaikka. Hietasaaressa oli myös muiden oululaisten laivanvarustajien huviloita 1800-luvulla. Villa Hannalan tornin tarkoitus oli se, että sieltä oli mahdollista nähdä hyvin merelle. Haapalan mukaan laivoilla ja laivanvarustajilla oli myös kilpailu siitä, että mikä laiva saapui mereltä Ouluun ensimmäisenä.

”Laivanvarustajat kello 18 perjantaisin kokoontuivat jokainen torniinsa ja sitten he odottivat ja kiikaroivat merelle, että kenen purjealukset sieltä tulevat”, hän kertoo.

Haapala muistuttaa siitä, että oululaisilla laivanvarustajilla oli maailman suurin purjelaivasto yli kymmenen vuoden ajan 1800-luvulla. Tämän lisäksi Oulussa oli maailman suurin tervahovi 12 vuotta sen jälkeen, kun Oulun kaupunki sai tapulioikeudet.

”Tämä on se historia, mikä meidän kannattaa oululaisina muistaa. Me ollaan merikaupunki ja me ollaan merenkulusta vaurastuttu”, Haapala kertoo.

Villa Hannala oli Snellmanin suvun hallussa 1920-luvulle saakka. Sitten huvila oli Oulun Diakonissakodin käytössä vuodesta 1922 vuoteen 1950 saakka. Villa Hannala oli seuraavaksi esimerkiksi yksityisomistuksessa, kunnes se siirtyi Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen omistukseen. Huvila myös entisöitiin vuosien 2004 ja 2008 välillä. Sen jälkeen Villa Hannala on toiminut kesäkahvilana ja tilausravintolana.