Vanha navettarakennus Hakamaa 1924 kätkee sisäänsä historiaa, kodin ja tunnelmallisen hoitohuoneen

Avaran pirtin sydän on kaunis leivinuuni, jonka lämmössä Aku-koirallakin on mukava leikkiä Kuva: Henna Saarenketo

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Henna Saarenketo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Hakamaan tilan mailla sijaitseva, lähes satavuotias navetta on taipunut moneksi. Alkujaan eläinten suojana palvellut rakennus on 90-luvulla muuttanut muotoaan viinituvaksi ja ravintolaksi, jonka jälkeen sen on remontoitu asuinkäyttöön vuonna 2013.

Helmikuussa talon ostaneet Aki Vähäsarja ja Piia Ratilainen löysivät unelmiensa paikan pitkän etsinnän jälkeen.

”Etsimme kaksi vuotta isoa puutaloa Oulun seudulta. Halusimme talon, jossa on historiaa, mutta johon ei tarvitse tehdä laajaa rakenneremonttia”, kertoo Vähäsarja.

Talon edelliset omistajat ovat tehneet museoviraston suojelemaan rakennukseen mittavan remontin, jonka yhteydessä on muun muassa kunnostettu saunaa, muutettu ravintolan kokoustilat huoneiksi, maalattu pintoja ja tehty täydellinen keittiöremontti.

Vähäsarja ja Ratilainen arvostavat, että talon alkuperäistä henkeä on kunnioitettu remonttien yhteydessä, ja rakennuksesta on pidetty ajan saatossa hyvää huolta. Myös he ovat teettäneet taloon muutamia uudistuksia, kuten korvanneet olohuoneessa sijaitsevan takan leivinuunilla.

”Jotta talo pysyy hyvässä kunnossa, sen eteen pitää tehdä työtä. Ei tarvitse olla kuin yksi asukas, joka ei huolehdi talosta, niin se pääsee helposti rapistumaan”, Vähäsarja toteaa.

Hakamaan navettarakennuksesta on pidetty aikojen saatossa hyvää huolta. Kuva: Samuel Vielma

Ihmisläheistä hoitoa

Vähäsarjaa ja Ratilaista yhdistää historian arvostamisen lisäksi myös hierojan ammatti. Molemmat ovat työskennelleet alalla jo useamman vuoden, kartoittaen ammattitaitoa erilaisten lisäkoulutusten avulla. Piia on erikoistunut purentalihas- ja hartiaseudun hierontaan, ja Akin vahvuutena on urheilijoiden lihashuolto sekä erilaiset kipuasiakkaat.

Tällä hetkellä kuntokeskuksessa työskentelevä pariskunta on jo pitkään haaveillut oman hoitolan perustamisesta, ja nyt haave toteutuu oman kodin yhteydessä. Joulukuun ensimmäinen päivä avautunut hoitohuone sijaitsee talon sisällä, omassa rauhassa erillään asuintiloista.

”Tavoitteena on ollut luoda ihmisläheinen ja lämminhenkinen paikka, ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä, kuten kovaäänistä musiikkia ja hälinää”, Vähäsarja kertoo.

Piialla ja Akilla on paljon suunnitelmia ja ideoita talon ja pihapiirin suhteen. Myös omannäköisen liiketoiminnan kehittäminen on tärkeä osa tulevaisuutta. Kuva: Henna Saarenketo

Oma vapaus

Hakamaa oli alkujaan Kaarlo Monosen tila, joka on 1900-luvun alussa lohkottu Monosen kantatilasta, joka sijaitsee parin sadan metrin päässä rakennuksesta. Uusklassismia edustava navetta on Monosen itsensä rakentama. Hän on hakenut puut veneellä Haukiputaalta, kuljettanut ne hevosvoimin tilalle, jonka jälkeen perustukset ja pohjatyöt on tehty omin käsin. Tietyllä tavalla rakennus on mahdollistanut elinkeinon harjoittamisen eri ihmisille jo sadan vuoden ajan.

”Talolla on oma tarinansa, kuten meilläkin, ja kasvamme nyt talon mukana hyvinvointipaikaksi”, Vähäsarja toteaa.

Yrittäjyyden tuoma vapaus sopii pariskunnalle, jolla on selkeät visiot siitä, mihin suuntaan he haluavat tilaa ja yritystoimintaa kehittää. Vähäsarja kokee yrittäjyyden monipuolisen työkuvan voimavarana.

”Palkallisena minua turhautti, kun oli asioita, joita olisin voinut tehdä, mutta ne eivät kuuluneet vastuualueelleni. Yrittäjänä saan itse määrittää työajat ja markkinoinnin suunnan. Nyt saamme itse päättää, miten teemme työmme ja miten profiloidumme”, hän toteaa.

Omien työaikojen määrittely antaa tilaa myös musiikilliseen työskentelyyn. Aki soittaa muinaissoittimia ja yhdistelee taiteessaan kurkkulaulua ja elektronista musiikkia. Kuva: Samuel Vielma

Vaikka yritystoiminnan siirtäminen asunnon yhteyteen on pariskunnalle tärkeää, on Hakamaa heille ja Aku-koiralle ennen kaikkea koti, jonka he pitävät erillään asiakastyöstä. Monessa paikassa asuneelle Vähäsarjalle talo on jo nyt hyvin rakas.

”Tämä on ensimmäinen paikka, jota voin aidosti kutsua kodikseni, se ei ole kämppä, asunto tai muu, vaan koti”, hän toteaa.

Juttu julkaistu Mun Oulussa ensimmäisen kerran 3.12.2022.

 

Lue myös