Valofestivaali koittaa jälleen viikonloppuna – Lumon voima ei jää rivien väliin

Anna Lanas ja Jarkko Halunen iloitsevat, että valon vaikutukset ja Lumon laajempi merkitys ymmärretään koko ajan paremmin. Ajankohtaisaihe energiansäästöstä on myös huomioitu, sillä festivaali kuluttaa yllättävän vähän sähköä. Kuva: Juuso Haarala

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Mittava remontti sulki Oulun pääkirjaston ovet syyskuussa. Vännmanninsaarella kirjoja lainataan seuraavan kerran kolmen vuoden kuluttua. Kunnostustöiden alkuun on kuitenkin vielä hetki. Sitä ennen kirjastossa voi kokea jotain ainutlaatuista.

Tulevana viikonloppuna 10-vuotisjuhlia viettävä Lumo-festivaali valaisee marraskuisen kaupunkimme. Ajatus pääkirjaston hyödyntämisestä festivaalin keskuksena tuli kirjastolta; järjestäjät tarttuivat mahdollisuuteen innokkaasti, sillä lähes tyhjä kirjasto on poikkeuksellinen tapaus.

”Kun ehdotus kirjastolta tuli, olimme aivan riemuissamme. Pääkirjasto on tärkeä ja näkyvä rakennus Oulun kaupunkikuvassa. Ajattelimme heti, että monumentaalinen rakennus vaatii ison ja näyttävän teoksen julkisivuun, mutta halusimme viedä festivaalin myös sisätiloihin”, Oulun kaupungin viransijainen tapahtuma- ja markkinointipäällikkö Jarkko Halunen kertoo.

Tyhjässä pääkirjastossa valoa

Pääkirjastolla on nähtävillä neljä teosta, kolme sisätiloissa ja yksi ulkona. Siellä, missä kaunokirjallisuus oli aiemmin täsmällisessä järjestyksessä, ovat kirjaimet festivaalin ajan karkuteillä. Kirjaston toisessa kerroksessa voi kokea Oulun ammattikorkeakoulun toteuttaman teoksen Rebuild the Knowledge. Musiikin, tanssin ja visuaalisten alojen yhteistuotanto selvittää, voiko tieto rakentua uudelleen ja pystyykö ihmiskunta taas kertomaan eheitä tarinoita.

Katutason tapahtumatila Laiturissa John Collingswoodin vetämä taiteilijaryhmä luo festivaalin aikana The Beat Hotel -installaation. Vaikuttava teos saa innoituksensa Beat-sukupolvesta, joka vastusti 1950- ja 60-luvulla auktoriteetteja ja keskiluokkaista arvomaailmaa sekä vannoi vapauden nimeen nostaen arjen ja ihmisen kirjallisuuden keskiöön.

Installaatio liittää yhteen historian ja tulevaisuuden sekä taiteen, valon ja kirjallisuuden. Pääkirjaston brutalistisen julkisivun elävöittää Juha Forsanderin Lumottu betoni -videoteos. Lapsuuden betonilähiöistä ja sen lähimetsistä ammentava teos yhdistää betonin karkean pinnan suomalaiseen metsämaisemaan.

Entropy on puolestaan taiteilija Arttu Niemisen tekemä dekoratiivinen teos, joka sävyttää festivaalikirjaston betonisia elementtejä. Abstrakti liike on kuin hengittävää universumin kudosta. Teoksessa kiteytyy Niemisen kiinnostus vähäeleisten arkkitehtooristen elementtien uusi elämä projisointien keinoin.

Teoksia ympäri kaupungin

Pyöreitä vuosia juhlistava Lumo valaisee myös Linnansaaren, kävelykatu Rotuaarin sekä Hupisaarten sorsalammen ja puiston. Linnansaareen tulee kolme teosta, jotka käsittelevät digitalisaatiota, keinotekoisuutta, erilaisia lähteitä ja virtuaalitodellisuutta. Aiheet heijastelevat nykyarkea ja toimintatapojamme.

Yksi Linnansaaren teoksista on hollantilaisen Katja Heitmannin For iTernity, audiovisuaalinen installaatio, joka perustuu tunnettuun Kuoleva joutsen -balettisooloon. Jarkko Halunen kannustaa yleisöä osallistumaan aktiivisesti vuorovaikutteiseen teokseen. 

Kaikkiaan juhlavuoden ohjelmistossa on parisenkymmentä teosta.

Kymmenen vuotta elämyksellistä valoa

Jarkko Halunen ja tuottaja Anna Lanas Wadessa Oy:stä ovat työskennelleet Lumon parissa yhdessä jo vuosia. Kaksikon mieliin ovat painuneet erityisesti hetket, jolloin he ovat huomanneet, että yleisö on ottanut festivaalin omakseen. Ilolla he muistelevat myös kohtaamisia taiteilijoiden kanssa. Muistissa ovat lisäksi monenkirjavat sääolosuhteet, alkuvuosien 10-päiväiset festarit ja viime vuosien ihmismäärät.

”Vuonna 2018 kuljettiin kaupungilla perjantaina ja kummasteltiin, että jopas on ruuhkaista. Pohdimme, että mitä on meneillään. Hetken kuluttua varovasti kyselimme toisiltamme, voiko tämä johtua Lumosta”, Halunen nauraa tuolle epäuskolle.

”Se oli ihmettelyn vuosi.”

Anna Lanas on ollut mukana aivan alusta lähtien. Vuosina 2013–2015 Lumo tunnettiin nimellä Valoa Oulu.

”Lumo on loistava testialusta monenlaisille asioille. Esimerkiksi teatteritalon tornin valaistusta kokeiltiin festivaalilla ensin tilapäisenä teoksena, samoin Tähtitornin kahvilan valaistusta. Molemmat saivat myöhemmin pysyvän valaistuksen”, Lanas iloitsee ja mainitsee, että pysyvät valaistukset ovat Oulussa lisääntyneet vauhdilla valofestivaalivuosien aikana.

Jarkko Halunen ja Anna Lanas ovat yhtä mieltä siitä, että Lumon tavoite on nostaa esille valon merkitystä viihtyvyyden, turvallisuuden ja kaupungin vetovoiman edistäjänä. Kyse ei ole pelkästään festivaaliajasta, vaan valon koko kirjon laajemmasta vaikutuksesta, he muistuttavat.

Yritysyhteistyön toivotaan tiivistyvän

Lumo liikuttaa noin 100 000 kävijän lisäksi myös euroja. Tulevaisuudelta järjestäjät toivovat yhä tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä yritysten kanssa.

”Yhteistyö mahdollistaa sen, että voimme toteuttaa enemmän laadukasta sisältöä. Festari muodostuu vuosittain mukana olevien tahojen avulla”, Lanas muistuttaa.

”Yhdessä luomme upeita elämyksiä, jotka liikuttavat ihmisiä, jotka myös käyttävät rahaa paikallisiin palveluihin. Lumolla on hyvä maine ja festivaalin fiilis on positiivinen. Sellaisessa kannattaa olla mukana”, yrittäjänä itsekin toimiva Lanas innostaa.

Halunen kertoo, että myös kansainvälisen yhteistyön lisääminen on tavoitteena. Syy tähän on selvä: Lumonkin parissa pidetään silmällä jo tarkasti vuotta 2026, jolloin Oulu toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Energiakriisi huomioitu suunnittelussa

Festivaalin toteutuksessa on otettu huomioon maailmaa varjostava energiakriisi. Viime vuonna koko Lumo-valofestivaali kulutti 950 kilowattitunnin verran sähköä. Tapahtuman sähkönkulutus vastaa sähkölämmitteisen omakotitalon yhden kuukauden sähkön kulutusta. Festivaalialueella teospaikkojen katuvalaistus on tapahtuman ajan sammutettu, ja kävijät vähentävät myös omaa kotikulutustaan vieraillessaan festivaalilla.

Lumo-festivaali järjestetään 18.–20.11. kello 16–22.

  • Tutustu ohjelmaan ja tarkista ajantasaiset tiedot: ouka.fi/lumo
  • Tapahtuma-alueena Oulun keskusta, Hupisaarten puisto, Linnansaari ja Oulun pääkirjasto. Mukana myös aluetapahtumia eri puolilla Oulua.
  • Suosi joukkoliikennettä, pyöräilyä tai kävelyä saapuessasi tapahtumaan. Teosreitti kannattaa kulkea ja kokea numerojärjestyksessä. 
  • Lumo-valofestivaali on Oulun kaupungin toteuttama koko perheen pääsymaksuton ja kaikille avoin tapahtuma.

 

Juttua täydennetty 17.11. klo 16.15 teosten oikealla määrällä kirjastossa.