Vaaleanpunainen talokaunotar keskellä Oulua – Puistolasta pidetään hyvää huolta
Yli satavuotias Puistolan talo on tärkeä osa oululaista rakennus- ja kulttuurihistoriaa. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Puistolan talo Oulun ydinkeskustassa kätkee sisäänsä yli satavuotisen historian elettyä elämää. Yhtenä Oulun kauneimmista pidetty rakennus on suojelukohde, jota täytyy hoitaa koko ajan.
Oulun ydinkeskustassa sijaitseva Puistolan rakennus on ehtinyt jo 112 vuoden ikään.
Asunto-osakeyhtiö osti Isonkadun ja Pakkahuoneenkadun kulmatontin kirjailija J. F. Hellmanilta vuonna 1910. Kauppakirja allekirjoitettiin tammikuussa 1911 ja Harald Andersenin suunnittelema rakennus valmistui lokakuussa 1912.
Puistolan arkkitehtuuri on keskieurooppalaista myöhäisjugendia. Tällä hetkellä Puistolassa on katutasossa seitsemän yritystä.
Kulttuurihistorioitsija Markus H. Korhonen on kirjoittanut vuonna 2002 Puistolan vaiheista kirjan taloyhtiön johtokunnan toiveesta. Vuonna 2012 Meri Tuuli Calamnius toimitti 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kirjan, jossa kerrottiin talon peruskorjauksesta. Mukana kirjassa on myös entisten ja silloisten asukkaiden haastatteluita ja muisteluita.
15 vuotta ravintolatoimintaa
Puistolan talon yrityksistä tunnetuimpia on ravintola Puistola, joka täyttää tämän vuoden lokakuussa 15 vuotta. Ravintolan tiloissa on ollut vuoteen 1927 asti Oulun ensimmäinen elävien kuvien sali, Urania-teatteri. Ennen ravintolaa tilassa oli pitkään naisten tyylipukimo Ellen Jääskeläinen. Kahvilan tilassa oli aikoinaan puolestaan Pohjolan kumi.
Ravintola Puistolan omistaja Sari-Helena Forsman sanoo, että ennen ravintolan perustamista hän ihaili muiden oululaisten tapaan upeaa vaaleanpunaista kaunotarta.
”Olimme onnekkaita, kun meille tarjoutui tilaisuus luoda upeaan Puistolan talokaunottareen ravintola. Luonnollisesti ravintola sai nimekseen Puistola. Oli hyvin inspiroivaa suunnitella, miten rakennuksesta voisi tehdä oululaisten olohuoneen ja miten sen parhaimmat puolet tulisivat esiin.”
Tilat inspiroivat kahvilan, bistron ja ravintolan suunnittelua. Vanhaan rakennukseen ei ole helppoa suunnitella ravintolatoimintaa, varsinkaan kellarikerrokseen.
”Meidän piti tarkasti miettiä, miten kaikki ammattikeittiön laitteet ja koneet saadaan kellarikerrokseen. Siellä sijaitsee tällä hetkellä leipomo ja ravintolatilat kabinetteineen, pääosin yksityistilaisuuksiin.”
Ravintola Puistolan omistaja Sari-Helena Forsman yhdessä lastensa Leevi Forsmanin ja Liisi Forsmanin kanssa. Kuva: Teija Soini
Ravintolan motto on tarjota elokuvateatterin elämyksiä ruoan muodossa. Ravintolaan tullessaan oululaiset ja muut turistit voivat nauttia hyvän ruoan lisäksi historiasta.
”Ruokaa tehdään arvostaen, vahvalla tunteella ja erinomaisella taidolla”, Forsman sanoo.
Paikallisuus korostuu yhteistyökumppaneita valitessa ja omassa väessä. Puistolan parasta asiantuntemusta ovat oululaiset ammatilliset taitajat ja osaajat vahvistettuna kansainvälisillä eri kulttuureiden ammattilaisilla.
Forsman on päässyt käymään Puistolan asunnoista kahdessa. Toinen oli alkuperäisessä kunnossa ja toinen täysin remontoitu.
”Takana sisäpihalla menee asuntoihin ’entisajan piian portaat’, joita aikoinaan useammassa asunnossa palveluksessa olleet piiat ovat käyttäneet. Talon asukkaat käyttivät julkisivun eli Pakkahuoneenkadun ja Isokadun puoleisia sisäänkäyntejä.”
Forsman kertoo, että koko ravintolan historian ajan Puistolan taloa on remontoitu ja sen eteen on tehty valtavasti töitä.
”Tämä talokaunotar vaatii jatkuvaa kunnossapitoa”, hän toteaa.
Vähäinen vaihtuvuus
Taloyhtiö Puistolan hallituksen puheenjohtaja Lasse Hahtonen on asunut lapsuutensa Puistolassa. Hän muutti taloon uudestaan vuonna 2001, mutta seitsemän vuoden jälkeen laittoi huoneiston vuokralle.
”Kun muutin uudestaan meidän vanhaan asuntoomme, niin tuntui todellakin, että tulin kotiin. Huoneisto ei ole aivan alkuperäisessä muodossaan, koska 1950–60-lukujen vaihteessa tehdyissä uudistuksissa alkuperäiset kakluunit purettiin.”
Vinttitiloissa rakenteet ovat alkuperäiset, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lasse Hahtonen. Kuva: Mari Rytilahti
Asukkaiden vaihtuvuus on ollut Puistolassa vähäistä. Talossa on 3–5 perhettä, jotka ovat omistaneet asuntoja useammassa sukupolvessa. Tällä hetkellä koko talossa on asuinkäytössä neljä asuntoa.
”1980-luvulle asti kaikki asunnot olivat asuinkäyttöön tarkoitettuja. Nykyään suurin osa on vuokrattu toimistotiloiksi”, Hahtonen kertoo.
Alkuaikoina asukkaissa oli silloisia oululaisia kuuluisuuksia, kuten kirjailijoita. Pisimpään talossa asui kulttuurivaikuttaja, kamarineuvos Atte Kalajoki. Hän syntyi Puistolaan ja asui siinä koko ikänsä. Viime aikoihin saakka asunto on ollut Kalajoen perheen omistuksessa, kunnes se myytiin ulkopuoliselle.
Hahtosen muistot lapsuudesta liittyvät erityisesti talon kellariin, joka oli lapselle jännä ja sokkeloinen paikka. Talossa asui tuolloin paljon lapsiperheitä, joten kavereita löytyi aina. Heidän kanssaan leikittiin ulkona vanhempien ollessa töissä.
”Muistan erityisesti talojen välissä olleet palosalot, joissa oli paljon villikissoja. Muistan myös sen, että talossa silloin asunut Väinö Säisä tarjosi meille lapsille pastilleja aina kun aukaisimme oven, kun hän meni saunaan”, Hahtonen naurahtaa.
Yli satavuotias talo palasi takaisin loistoonsa, kun se maalattiin vaaleanpunaiseksi 15 vuotta sitten. Talon alkuperäinen väri oli valkoisen harmaa.
Puistolan talo on suojelukohde, jota täytyy hoitaa koko ajan. Taloon tehdäänkin vuosittain mittavia korjaustöitä.
Puistolan porraskäytävässä on vanhan talon arvokkuutta. Kuva: Mari Rytilahti
Kuusi vuotta sitten Liisa ja Matti päättivät jättää taakseen elämänsä Oulun lähellä sijaitsevassa omakotitalossa ja muuttaa kaupunkiin. Heidän etsintänsä ei aluksi suuntautunut kerrostaloasuntoihin, mutta kohtalo johdatti heidät Puistolaan. Jo ensimmäisellä käynnillä he hurmaantuivat vapaana olevaan huoneistoon, joka tuntui kodilta heti.
”Muutto kerrostaloon ei ollut suunnitelmissamme, mutta tämä asunto valloitti meidät ensinäkemältä”, Liisa muistelee.
Liisan ja Matin asunnon ainoa alkuperäinen osa on uuni eli kakluuni. Kuva: Mari Rytilahti
Matin mielestä vanhassa kerrostalossa on erityistä luonnetta. He nauttivat talon viihtyisästä ja rauhallisesta ilmapiiristä. Kaupungin äänet eivät heitä häiritse. Myös sijainti on heille täydellinen.
”Olemme kaupungin ytimessä, mutta kuitenkin omassa rauhassa. Huoneet ovat isoja ja huonekorkeus on erinomainen”, Matti kertoo.
Liisan ja Matin lempipaikka kodissa on olohuoneen erkkeri. Kuva: Mari Rytilahti
Heidän kotinsa lempipaikkoja ovat keittiö ja olohuoneen erkkeri. Keittiö on erityisen rakas vieraille, joka istuvat mielellään ikkunalaudalla, juovat kahvia ja seuraavat kaupungin elämää. Asunnon ainoa alkuperäinen osa on kaunis uuni eli kakluuni, joka tuo kodikkuutta ja lämpöä.
Sisäpihalla Liisa ja Matti viettävät usein aikaa naapureiden kanssa jutellen. Matin mukaan siinä menee aina tovi, sillä juttuseuraa riittää. He ovat erityisen kiitollisia yhteisöllisestä tunnelmasta, joka talossa vallitsee.
”Meillä on tässä hyvä porukka. Mukavimpia asioita on vuosittaiset taloyhtiön kokoukset, jotka pidetään ravintola Puistolassa.”
Yhteisöllisyys ja hyvä yhteishenki ovat tehneet heistä osan talon mukavaa porukkaa. He aikovat viihtyä talossa vielä pitkään.