Tiedonjanoinen maanpuolustusmies Sampo Puoskari tuntee Tietomaan ja dinosaurukset

Huhtikuun puoleenväliin mennessä Dinosauria-näyttelyssä oli käynyt 30 000 kiinnostunutta kolmen kuukauden aikana. 

Museo- ja tiedekeskus Luupin yhteistyökoordinaattori Sampo Puoskari sanoo, että kävijäluku on Luupin kohteeksi poikkeuksellinen, vaikka tiedekeskusmaailmassa tiedostetaankin, että dinosauruksista tulee aina kävijämagneetti. 

”Muut yleisöä yleensä isosti kiinnostavat aiheet ovat avaruus ja terveys”, Puoskari tietää.

Dinot elivät ehkä Oulussakin?

Haastattelun aikana dinosaurusnäyttelyyn perehtyy 80 nivalalaista koululaista. Suosioon vaikuttaa Puoskarin mukaan populäärikulttuuri kuten Jurassic Park -elokuvat, mutta toisaalta tieto näin myös vääristyy. Puoskari tekee puolet työpäivästään näyttelyoppaan töitä ja on siis päässyt oikomaan vääristyneitä käsityksiä dinosauruksista.

Nyt siitä on 30 vuotta, kun Puoskari tuli vetämään ensimmäistä projektiaan Tietomaahan. Hän oli tuolloin Oulun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen opiskelija. 

”Työni puolesta olen saanut perehtyä syvällisesti näyttelyjen teemoihin. Lisäksi näyttelyoppaan hommat sopivat minulle, kun olen tällainen ulospäin suuntautunut luonne.” 

Puoskari näkee, että dinosauruksissa kiehtoo niiden ajallinen ulottuvuus. Dinojen elinajasta maapallolla on 66 miljoonaa vuotta ja elinaikaa niille ennätti kertyä 175 miljoonaa vuotta. Ihmislaji on kulkenut maailmassa 300 000 vuotta. 

”Dinot ovat eriskummallisia, niissä on mielikuvitusta kiihottavia muotoja kuten sarvia ja harjanteita”, Puoskari miettii dinosauruskiinnostuksen syitä. ”Viikoittain saadaan uusia löydöksiä ja silloin tällöin uusia lajejakin löytyy. Tietokonetomografian avulla tulee löydöksiä dinosaurusten kalloista, esimerkiksi että T-rex olisi aivojen neuronien perusteella käyttänyt työkaluja. Se väite ei kestänyt ihan päivänvaloa. Itsekin näyttelyssä katselin eläintä ja mietin, että mihinkähän se olisi tarvinnut työkaluja, kun eturaajat ovat lyhyet ja se voi tehdä suurella päällään kaiken.” 

Yksi tyypillisimmistä kysymyksistä liittyy dinosaurusten mahdolliseen esiintymiseen nykyisen Oulun alueella. 

”Onhan niitä kaikilla mantereilla elänyt, mutta Etelä-Ruotsissa kulkee jääkausien raja ja meidän alueellamme jääkaudet ovat murskanneet kaiken maaperän, jotta fossiililöydöksiä olisi voinut syntyä. Mutta miksipä niitä ei olisi täälläkin ollut.” 

Omalla naamalla dinopäivityksiä

Puoskarin työpaikka on dinonäyttelyssä SuperParkissa Limingantullissa. Normaalisti töitä hän tekisi Tietomaassa, joka onkin viimeistä päivää auki 31. heinäkuuta. Sitten se sulkeutuu kolmeksi vuodeksi. 

Vuonna 1988 avattu Tietomaan rakennus korjataan kokonaan suojeltujen vesitornin ja höyryvoimalan osalta. Uudisrakennukseen tulee museo- ja tiedekeskus, joka rakennetaan arkkitehtuurikilpailun voittaneen Loggia-suunnitelman mukaan. 

Tietomaan lisärakennuksessa sijainnut elokuvateatteri on ollut Puoskarin lempilapsi. Hän on valinnut 20 vuotta sen kaikki tiede-elokuvat. 

”Olemme suunnitelleet remontin ajaksi outreach-toimintaa eli että tiedekeskus menisi kouluille, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon. Rakennushanketta olen ajatellut seurata somessa ja tehdä omalla naamalla dinopäivityksiä eli jaan dinosauruksista perustietoa suurelle yleisölle”, Puoskari suunnittelee.

Kotona metakkaa kuin dinonäyttelyssä

Puoskari vaikuttaa myös tiedetoimittajain liiton hallituksessa seuraavat kolme vuotta. Suomen tiedekeskukset ry:n hallituksen jäseneksi hän tuli juuri valituksi. Yhdistyksen perustamispaikka on Oulu. 

”Minulla on aina ollut tiedon jano. Nykyään en enää luekaan lainkaan kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta vain. Dinonäyttelyyn tilasin Amerikasta ihan hyvähintaisen dinoensyklopedian omalla kustannuksellani. Kirjojen pitää olla kovakantisia, niistä henkii turvallista lämpöä, ja kovakantiset myös säilyttävät arvonsa. Kirjaston kirjoja en lue enää kuten nuorena, sillä kirjaan tulee erilainen suhde kun sen omistaa.”

Puoskarilta löytyy kotoaan omasta pienestä huoneestaan viisi kirjahyllyä sekä vitriini. Tietokirjallisuuden ohella aikaa vievät isänmaahan liittyvät harrastukset ja perhe. Nuorin lapsensa on 11 kuukautta vanha.  

”Samanlaista metakkaa kotona on kuin dinosaurusnäyttelyssä”, Puoskari nauraa. 

Edellisestä liitostaan hänellä on 28- ja 30-vuotiaat tytöt, jotka molemmat ovat pedagogisissa töissä. Puoskari sai myös melkein joululahjaksi lapsenlapsen, joka syntyi viime tapaninpäivänä. 

”Kaverit kauhistelivat, kun tuli 54-vuotiaana uudelleen isäksi, mutta minä koen, että ihmisen kehityksen seuraaminen on kypsällä iällä vieläkin täyteläisempää kuin nuorena. Pienten kanssa oikeasti unohtuvat maalliset asiat kuten omakotiasujan murheet. Miten ihmeellistä onkaan elämä ja pikkuihmisen oppiminen!” 

Parhaimpia päätöksiä: reserviupseerikoulu

Puoskari tunnetaan myös pitkäaikaisesta ja aktiivisesta maanpuolustusharrastuksestaan, jonka juuret ulottuvat kasvattiperheeseensä. 

”Minulla oli lapsena kaksi perhettä. Äiti kuoli kuukausi syntymäni jälkeen ja isälle jäivät neljä alaikäistä lasta eivätkä miehet silloin saaneet leskeneläkettä. Minä menin tädin perheeseen kasvamaan ja molemmat isät olivat sotaveteraaneja. Kotona ei puhuttu sodasta, mutta siellä henki tietynlainen kunnioitus rauhaa ja isänmaata kohtaan. Reserviupseerikoulu on ollut elämäni parhaimpia päätöksiä.”

Puoskarilla on lähes parikymmentä maanpuolustuksen luottamustehtävää. Hän on toiminut muun muassa Reserviupseeriliiton toisena varapuheenjohtajana ja Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Nykyään Puoskari toimii Raahen Reserviupseerien puheenjohtajana. Sotilasarvoltaan hän on reservin yliluutnantti.

Puoskari on saanut vuonna 2016 Suomen tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ansioristin. 

Sampo Puoskarin maanpuolustusharrastus on huomioitu ansiomerkeillä.

Maanpuolustustyöstä on tullut myös tunne-elämän näkökulmasta kohtalokas. Nykyisen vaimonsa Puoskari tapasi niissä merkeissä, sillä rouvansa on muun muassa sotilaskotiaktiivi. 

Arjen isänmaallisuus näkyy huushollissa niin, että kertausharjoitusten ja sotilaskotitoiminnan menoista ei tarvitse erikseen keskustella. Ne ovat itsestään selviä ilmoitusasioita. 

Dinosauria esillä SuperParkissa 28.4.2024 asti.