Taidemuseon kokoelmaa taas esillä Oulun kaupungintalolla

Oulun kaupungintalo juhlii peruskorjauksen jälkeistä avautumistaan järjestämällä avoimien ovien viikon 7.–13.10.2024. Kaupunkilaisille ja kaupungissa kävijöille halutaan tarjota tilaisuus tulla tutustumaan oman alueensa päätösten päämajaan. Komean arkkitehtuurin ja tarkkaan mietityn sisustuksen myötä kaupungintalolle on myös sijoitettu runsaasti taideteoksia Oulun taidemuseon kokoelmista.

Kaupunginjohtajia ja Oulu-maisemia

Helmikuussa 2024 saimme taidemuseon kokoelmayksikköön yhteydenoton Oulun kaupungintalon peruskorjauksen arkkitehdiltä Weikko Kotilalta, sisustusarkkitehti Artemis Papageorgioulta ja hallintojohtaja Ari Heikkiseltä. Saimme lähteä suunnittelemaan loppuvuodesta valmistuvaan kaupungintaloon niin uusien tilausteosten hankintaa kuin muiden tiloihin sijoitettavien taideteosten kokonaisuutta.

Tästä käynnistyi kaksi erilaista prosessia, jossa toisessa tilattiin uutta julkista taidetta valtuustosaliin ja sen pääaulaan, ja toisessa kuratoitiin aiemmista kaupungintalon historiaan liittyvistä sekä muista taidemuseon kokoelmien uudemmista teoksista virikettä neuvotteluhuoneisiin, käytäville, lämpiöihin ja vetäytymistiloihin.

Kaupungit ovat perinteisesti tilanneet edustusmuotokuvia arvovaltaisista päättäjistään. Muotokuvia on voitu tilata kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajista, mutta erityisesti kaupunginjohtajien muotokuvien tilaukset ovat säilyneet vakiintuneina käytäntöinä Oulussa. Kulloisenkin tilausmuotokuvan taiteilija on valittu tehtävään oman aikansa edustavana tekijänä ja ihmiskuvaajana.

Uudistuvan kaupungintalon neuvotteluhuoneet oli päätetty nimetä eri kaupunginjohtajien mukaan, joten näille kymmenelle muotokuvalle löytyi paikat helposti tiloista. Osa neuvotteluhuoneista oli kuitenkin niin suuria, että muotokuvien rinnalle niihin tuli löytää suurikokoiset edustavat maalaukset.

Sisustusarkkitehdin kalustesuunnitelmien ja tapettimallien kuvista sai visuaalista karttapohjaa, jonka perusteella pystyi kuvittelemaan mielessään mikä teos voisi sopia värimaailmaltaan ja tyyliltään kuhunkin tilaan ja muotokuvaan. Koska juhlasalin lämpiössä aiemmin sijainneet suurikokoiset Aukusti Koiviston, Väinö Tigerin ja Paavo Leinosen Merikoski-aiheiset merkkiteokset eivät mahtuneet enää entisille sijoilleen, niille löytyi lopulta näyttävät paikat suurista ensimmäisen ja toisen kerroksen neuvotteluhuoneista.

Toisen kerroksen juhlasalin lämpiöön ripustettiin aiempien suurikokoisten maalausten sijaan uusien lampettien väliin mahtuvat Aukusti Koiviston noin 1910-luvulle ajoittuva Näkymä Oulusta ja hänen poikansa Pentti Koiviston vuodelta 1952 Toppilan satama öljyvärimaalaukset.

Saman kerroksen käytävillä on lisäksi muita Oulun kaupungin ja sen lähialueiden rakennettuun maisemaan liittyviä teoksia valokuvaaja Raimo Ahoselta, Teuvo-Pentti Pakkalalta ja Lauri Rankalta.

Kaupunginjohtajan huoneen ja kaupungin johtoryhmän kokoushuoneen väliselle seinälle on sijoitettu Matti Hautamäen vuonna 1966 Nuottasaaren kansakoulun korkokuvakilpailun II sijalle tullut Stiiknafuulia-pronssireliefi, jonka kaupunki lunasti aikanaan kokoelmaan. ”Stiiknafuulia” on oululaissyntyisen kirjailijan Teuvo Pakkalan 1895 julkaistuun Mahtisana-novelliin pohjautuva sana, joka tarkoittaa hienoa ja arvostettua asemaa. Reliefissä on kuvattuna ihmisryhmä.

Kaupungintalon taideteoksissa on yleisesti ollut aina tärkeää huomioida, että teosten aiheet ja taiteilijat liittyvät Oulun kaupunkiin tai sen seutukuntiin. Taideteokset edustavat tiloissa oman alueensa osaamista ja taitoa sekä toimivat parhaimmillaan myös keskustelun aiheina ja ajatusten herättäjänä.

Luontoaiheita ja luonnonmateriaaleja

Kaupungintalon aikaisemman peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2010 taidemuseo sai myös tehtäväkseen hankkia tiloihin kuvataidetta alueen taiteilijoilta. Taideteossarjat ostettiin oululaisilta Riikka Soiniselta, Maija Paavolalta ja Päivi Pussilalta. Vanhempien vuosikymmenten kaupunkikuvien rinnalle haluttiin erityisesti tuoda luontoon ja ympäristöön liittyviä aiheita. Alun perin Riikka Soinisen kolmiosaisen Fredrika Runebergin puutarhasta innoituksen saaneen sarjan Pioni, Katusadetta ja Aluskasvit -teokset olivat ensimmäisen kerroksen valtuustosalin aulassa. Nyt uudistetussa rakennuksessa ne siirtyivät talon toiselle puolelle hallituksen istuntosalin viereiseen aulaan, jonne niiden seuraksi sijoitettiin myös oululaisen edesmenneen Sinikka Tuomisen luonnosta inspiraation saanut keltasävyinen Maalaus.

Kolmannessa kerroksessa Maija Paavolan Korteviidakko, Suopursusaari, Ohdake ja Taivas täynnä siipiä -grafiikanvedoksissa kasvit ovat pääosassa ja merkityksellinen osa taiteilijan luontomuistoja Kuusamosta, Oulusta ja Australiasta. Niiden välissä vanhassa levytetyssä ovisyvennyksessä on nivalalaissyntyisen Sini Villin villisilkistä ja kierrätyspuuvillasta toteutettu tekstiiliveistos Ocean lava, joka on hankittu nyt uutena taidemuseon kokoelmiin kaupungintalon valmistumista ajatellen.

Toisella käytävällä puolestaan on Päivi Pussilan Tyrnävän perunapeltomaisemia kuvaava kolmiosainen maalaussarja Maa on I-III, joka aikaisemmin sijaitsi kaupungintalon toisessa kerroksessa. Näiden käytävien väliin sijoitettiin suurikokoiset Markus Konttisen Ruusu ja ruusut sekä Neilikka ruusun edessä -maalaukset.

Taideteoksissa esiintyvät luonto, kasvien yksityiskohdat, multainen maa, merenpohja ja taivas ovat näin läsnä tiloissa ja osana kaupungintalon työntekijöiden arkea myös sisätiloissa.

Historia kohtaa nykyisyyden

Saimme arkkitehdeiltä ja hallintojohtajalta kannustusta tehdä myös rohkeampia ja tätä aikaa kuvaavia teosvalintoja hillitympien teosten rinnalle. Samalla tuli kuitenkin muistaa tilojen arvokkuus ja edustuksellisuus. Yksi neuvotteluhuoneista nimettiin symbolisesti Rauhaksi.

Tilassa oli jo aikaisemmin ollut pitkään Odessan ystävyyskaupunkilahja Pohjan Laulu ry:lle ja suurikokoiselle maalaukselle oli varattu sama paikka nimikkohuoneestaan. Maalauksessa on kuvattuna kuuluisat Potemkinin eli Primorskin portaat, jotka tunnetaan Odessan symbolina.

Näyttävän teoksen ja maailmanpoliittisen tilanteen huomioiden ei ollut helppoa löytää teokselle sopivaa paria, mutta sitten tuli mieleen kokoelmiin vastikään hankittu oululaisen Kari Södön Free fallin’ -puuveistos, joka korkealle seinään kiinnitettynä syöksyy putouksen tavoin kohti tilaa. Taiteilija on kertonut, että Free fallin’ nimi tulee Tom Pettyn biisistä ja veistoksen ajatus liittyy muutokseen: ”Kaikki on muutoksessa. Taide ja elämä. On aika ja tarve uusille tarinoille ja suunnille.”

Samaan tapaan toisen kerroksen neuvotteluhuoneeseen Paavo Leinosen Näkymä Merikoskesta -maalauksen seuraksi on sijoitettu valtakunnallisesti tunnetun Hans-Christian Bergin Sarjasta Perception Instruments IV lasi- ja teräsveistos, joka kuvaa optista värähtelyä maailman verkkokalvolla. Lisäksi käytävälle Raimo Ahosen Oulun kaupunkinäkymiä kuvaavan valokuvasarjan seuraksi levytettyyn ikkunasyvennykseen ripustettiin oululaisen Jyrki Poussun Esipuhe / Jälkiviisaus -puureliefi.

Aikaisemmin valtuuston istuntosalissa olleesta Niilo Hyttisen neliosaisesta Oulun historiaa kuvaavasta Aikamatka-sarjasta enää kahdelle teokselle löytyi paikka kolmannen kerroksen koulutustiloista. Korkeaan tilaan sijoitettiin sarjasta Valtaherroja ja alamaisia sekä Konsensuksen ylistys. Valtaherra, Oulun kaupungin perustaja, Kuningas Kaarle IX kulkee miehineen kansan edestä kohti toisella seinällä sijaitsevaa Konsensuksen ylistystä. Konsensus-päätöksentekoprosessissa pyritään yhteisymmärrykseen eriävistä mielipiteistä huolimatta.

Niilo Hyttisen vuonna 1985 valmistuneeseen Aikamatka sarjaan kuuluu teokset Valtaherroja ja alamaisia, Porvarit, Tervasoutajien tulo ja Konsensuksen ylistys.

Suunnittelusta toteutukseen

Vuosikymmenten saatossa kaupungintalo rakennuksena on kokenut monenlaisia muutoksia. Sitä on remontoitu eri aikoina kulloisistakin lähtökohdista. Taide on ollut aina tavalla tai toisella läsnä joko itse rakennuksessa tai ylipäätään osana hallinnollisia edustustiloja. Taide- ja kulttuurialojen järjestäytymisen myötä julkisella taiteella on ollut erityinen merkitys aluksi kansan sivistystyönä ja myöhemmin yhä enemmän viihtyisyyden ja hyvinvoinnin luojana.

Taiteen julkisuus voi liittyä taideteoksen sijoituspaikkaan, maksajatahoon tai yleisöön. Se on yhteistä, kaikille tarkoitettua ja saavutettavaa tai liittyy julkishallinnon eli valtion tai kunnan toimintaan. Oulun kaupungintalolla kuvataide on perinteisesti ollut konsernihallinnon toimintaan liittyviä teoksia, kuten kaupunginjohtajien muotokuvia tai kaupungin saamia lahjoja. Uuden peruskorjauksen myötä kaupungintalon tiloissa esillä olevat taidemuodot saavuttivat nykytaiteen ajankohtaiset suuntaukset uusien tilausteosten ja muiden taidehankintojen myötä talon historiaan kuuluvia teoksia unohtamatta.

Upeasti remontoidun rakennuksen sisätilat ovat jatkossa kaupungin johdon, päättäjien ja talon muiden työntekijöiden lisäksi yhä enemmän myös erilaisten tapahtumien ja vierailijoiden käytössä.

Taidemuseon kokoelmista on kuratoitu kaupungintalon tiloihin taideteosten kokonaisuus, jossa on pyritty löytämään tasapaino vanhempien maisemamaalausten ja henkilökuvien, kaupungin lahjojen ja nykyaikaisten eri tekniikoin toteutettujen taideteosten kesken. Kokonaisuutta on valmisteltu, suunniteltu ja toteutettu taidemuseon sijoitustoiminnasta vastaavan tiimin kesken.