Tämän vuoden Botnia-palkinto Jouni Tikkasen Lauma-kirjalle, joka on suunnattu niin susien vastustajille kuin puolustajillekin

Toimittaja-biologi Jouni Tikkasen esikoisteos Lauma on palkittu tietokirjana jo aiemmin, mutta kirjailija itse arvostaa Botnia-palkinnon korkealle.

”Botnia-palkinto on arvokas tunnustus jo siksi, että se on aiemmin annettu hienoille teoksille. Palkinto on ollut tae laadusta. Erityisen arvokas palkinto on kuitenkin siksi, että sen ehdokkaissa ovat edustettuina kaikki kirjallisuuden lajit. Kirjani Lauma on kertovaa asiaproosaa, joka usein putoaa hankalasti kaunokirjallisuuden ja perinteisemmän tietokirjallisuuden väliin. Nyt kirja pääsi kirjallisuutena muun kirjallisuuden joukkoon, ja sinne se kuuluukin”, hän iloitsee.

Oulun kirjailijaseuran puheenjohtaja Antti Leikas puolestaan pitää tämän vuoden voittajakirjailijaa ´tarkkana ja tiedostavana kielenkäyttäjänä, joka sukeltaa aiheensa mereen kuin valpas notkea peto, ja nousee ylös kuohuista arvokas, harvinainen saalis mukanaan`.

”Ja totta on, että Botnia-palkinto on muutamassa vuodessa vakiinnuttanut paikkansa Suomen merkittävimpien kirjallisuuspalkintojen joukossa. Monialaisena kirjallisuuspalkintona se kertoo pohjoisen kirjailijoille, että kaikki äänet ovat yhtä arvokkaita ja kirjailijan vastuulla on tehdä tästä äänestä kantava ja kaikuva”, Leikas vahvistaa.

Ihmisen ja suden historiaa

Jouni Tikkanen on siis taustaltaan biologi ja toimittaja. Hän lähtöisin Pulkkilasta ja käynyt lukion Oulun lyseossa ja työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Otavalla ja Suomen Luonto -lehdessä. Vuonna 2008 hän voitti J. H. Erkon novellikirjoituskilpailun ja 2011 Aikakausmedian vuoden kirjoittavan toimittajan palkinnon.

Mikä sai Tikkasen tarttumaan esikoiskirjassaan vihattuun ja ihailtuun suteen?

”Seurasin Suomen Luonto -lehden toimittajana susiuutisointia noin kymmenen vuotta sitten, kun susi oli saanut pentuja Varsinais-Suomessa ensi kertaa 130 vuoteen. Turun seudun 1880-luvun lapsensurmat nousivat toistuvasti esiin julkisuudessa, ja aloin miettiä, miksi. Aika ja ekologiset olosuhteethan olivat aivan erilaiset. Kysymys jäi vaivaamaan, ja päätin ottaa asiasta selvää. Tajusin toki myös, että tässä olisi kerronnan runko, jonka ympärille voisi kehiä suden ja ihmisen yhteistä historiaa myös yleisemmin”, hän kertoo.

Kirja suunnattu kaikille

Botnia-palkintoraati mainitsee perusteluissaan, että ”Lauma-teos suo mahdollisuuden nähdä luonnon ja ihmisen väliseen suhteeseen valitsematta puolta. Sudesta näkyy inhimillinen ja ihmisestä pilkahtaa peto. Tikkanen antaakin mietittäväksi, mitä voisimme oppia luonnosta ja ihmisluonnosta. Lauma on myös erinomainen muistutus siitä, millaiset mahdollisuudet tietokirja tavoittaa”. Tämä olikin Tikkasen yksi perustavoite.

”Pyrin kirjoittamaan Lauman niin luettavaksi, että se voisi tavoittaa ne ihmiset, jotka ylipäätään lukevat, siis historia- ja luontokirjojen yleisön ohella etenkin romaanien lukijat. Tähtäsin siihen, että kirjaa voisivat lukea sekä suden vastustajat että lajin puolustajat”, Tikkanen kommentoi.

”Puolen valitseminen ei minua oikein kiinnostanut, enemmänkin ymmärryksen lisääminen siitä, miksi ihmisellä on ollut suden kanssa niin usein konflikti”, hän jatkaa.

Susi on poliittinen eläin

Tikkanen ei myöskään luokittele itseään niin sanotuksi susi-ihmiseksi.

”Aihe ei ole minulle henkilökohtaisesti kovin tärkeä, mutta susi on kuitenkin kiinnostava siksi, että se on poliittinen eläin. Susi aiheuttaa yhä toimintaa ihmisissä monilla yhteiskunnan tasoilla, ja sillä tavalla se tuo näkyviin ihmisen ajattelun luontoa kohtaan. Hömötiainen tai kissankäpälä ovat jättäneet vähemmän kirjallisia jälkiä”, hän perustelee.

Jos susi raatelee metsästyskoiran, tuloksena on viharyöppy, vaikka asialla olisi toinenkin puoli.

”Faktojen täytyy olla tarjolla, ja niitä olen itse yrittänyt tarjoilla. Nykyinen konflikti ihmisen ja suden välillä johtuu poronhoitoalueen eteläpuolella ennen kaikkea vapaana kulkevaan koiraan perustuvasta metsästyskulttuurista, joka sopii huonosti yhteen suden kanssa. Tuon kulttuurin muuttuminen ja koirien suojaksi keksittävät ratkaisut ovat yksi tapa, jolla konflikti voi lieventyä nopeastikin.”

”Mutta totta on, että tiedon lisääminen ei useinkaan auta, koska suteen suhtaudutaan tunteella, ja sen kautta vastustetaan myös monia aivan suoraan asiaan liittymättömiä aiheita, kuten EU:ta, byrokratiaa, maaseudun autioitumista ja niin edelleen”, palkittu esikoiskirjailija toteaa.

Botnia-palkinnon arvo on 10 000 euroa. Palkinnonjakotilaisuus pidetään Oulun pääkirjaston (Kaarlenväylä 3) Pakkalan salissa torstaina 15.10.2020 klo 13.  Tilaisuus on katsottavissa suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena Oulun kaupunginkirjaston Youtube-kanavalla.