Salapoliisityö toi säveltäjänaiset arkistoista päivänvaloon
FT Nuppu Koivisto-Kuusik avaa historiantutkijan työtä Oulu-opistolla kuultavassa luennossaan, joka myös striimataan. Kuva: AJ Savolainen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tutkija Nuppu Koivisto-Kaasik kertoo Oulun Historiaseuran tarjoamassa ilmaisessa yleisöluennossa keskiviikkona, miten lukemattomista tiedonmurusista kyettiin kokoamaan unohdettua kulttuurihistoriaa.
Oulun Historiaseuran avointen yleisöluentojen syyssarjan avaa keskiviikkona 18. syyskuuta Taideyliopiston tutkijatohtorin Nuppu Koivisto-Kaasikin luento, jossa hän kertoo 1800- ja 1900-lukujen suomalaisten naismuusikoiden ja -säveltäjien tutkimisesta.
Koivisto-Kaasik ja Helsingin yliopiston taiteidentutkimuksen professori Susanna Välimäki uppoutuivat kuusi vuotta kestäneeseen salapoliisityöhön selvittäessään, keitä olivat sukupuolensa takia syrjään sysätyt naismuusikot ja -säveltäjät ja millaista musiikkia he sävelsivät.
Teos Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle on ollut ehdokkaana Ylen Vuoden Musiikkiteoksi (2023) sekä Vuoden historiateokseksi (2023).
Musiikinhistoriaamme lisättävien henkilönimien lista on pitkä: peräti 126 naista. Myös vähänä pidetystä sävellysluettelosta sai mittavan: niin valtavasti oli jäänyt tulematta julki, osa myös hävinnyt iäksi.
Säveltäjä Helvi Leiviskä teki päivätyönsä Sibelius-Akatemian kirjaston- ja nuotistonhoitajana. Kuva: Wikimedia Commons
Tutkimus, josta Koivisto-Kaasik Oulu-opistolla järjestettävässä tilaisuudessa kertoo, todistaa miten naisten sävellyksiä vähäteltiin: vallitsevan aikalaisnäkemyksen mukaan tuotanto oli pienimuotoista ja laadultaan vaatimattomampaa, olihan se ”heikompien astioiden” tuottamaa.
Suomen ensimmäisenä merkittävänä naissäveltäjänä pidettävää Helvi Leiviskää (1902–1982) voi kiitellä yrityksestä uida vastavirtaan: järjestihän hän kolme sävellyskonserttia vuosina 1935, 1945 ja 1948.
Ensimmäistä näistä kritisoimassa ollut Sulho Ranta, säveltäjä itsekin, totesi pianokonserton ensiesityksestä: ”Teos oli ihan miehen puhetta alusta loppuun”. Ranta mainitsi myös, että teos kelpaisi maailmalle, kunhan siihen kirjattaisiin säveltäjän etunimestä vain sen ensimmäinen kirjain.
FT Nuppu Koivisto-Kaasikin luento kuullaan Oulu-opistolla keskiviikkona 18. syyskuuta kello 18 alkaen. Tilaisuus on avoin kaikille. Luento striimataan ja linkki siihen löytyy Oulun Historiaseuran Facebook-sivulta.
Piirin potilaita ja evakkolapsia – Oulun Historiaseuran syyskauden yleisöluennot
- 2.10. FT Matti Leiviskä, Kärsämäen historiaa kivikaudelta 1850-luvulle. Luento liittyy heinäkuussa 2024 julkaistavaan Kärsämäen historian I osaan.
- 16.10. Arkkitehti Jorma Teppo, Rakennusmestari J.W. Lillqvist (1865–1941) Oulun kaupungin ja yksityisten rakennusten suunnittelijana 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella.
- 30.10. FM Esko Vesala, Murhenäytelmä Lapissa: uudisasukkaiden ja saamelaisten konflikti 1700-luvun lopulla Inarin ja Kittilän rajaseudulla.
- 6.11. Prof. Petteri Pietikäinen, Potilaana Piirillä: Oulun Piirimielisairaala ja sen potilaat 1920-luvulta 1960-luvulle.
- 13.11. FT, dos. Seija Jalagin, Lapset pakomatkalla. Neuvostokarjalaisten ja Karjalan evakkojen muistot perheen kohtalosta toisen maailmansodan aikana.
- 4.12. FM, väitöskirjatutkija Roosa Tyni, Ylisukupolvinen huono-osaisuus Oulussa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.
Luennot kuullaan keskiviikkoisin Oulu-opistolla kello 18 alkaen ja ne ovat avoimia kaikille. Luennot pyritään striimaamaan ja linkin löytää Oulun Historiaseuran Facebook-sivulta.