Saamelaisuudesta tiedetään Oulussakin yhä turhan vähän – Oulu2026 nostaa esiin rikasta, elävää ja rajatonta saamelaiskulttuuria
”Toivottavasti myös saamelaiset innostuvat joukolla mukaan Oulu2026:n Me olemme kulttuuria -ohjelmahakuun. Samassa yhteydessä voi hakea erikseen myös saamelaisille taiteilijoille suunnattua avustusta”, saamelaiskulttuurin koordinaattori Aino Valovirta Oulun kulttuurisäätiöstä sanoo. Kuva: Harri Tarvainen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Toivottavasti kansallispäivän juhlallisuuksista tulee pysyvä perinne Oulun seudulla”, saamelaiskulttuurin koordinaattori Aino Valovirta Oulun kulttuurisäätiöstä sanoo. Perinteelle on pohjaa, sillä Oulussa asuu eniten saamelaisia Suomessa.
Saamelainen kulttuuri näyttää kiinnostavan ihmisiä yhä enemmän myös Oulun seudulla, mutta valtaväestön keskuudessa siitä tiedetään edelleen valitettavan vähän.
Näin arvioi Aino Valovirta, joka koordinoi saamelaiskulttuuriin liittyviä projekteja Oulu2026:n ohjelmatiimissä Oulun kulttuurisäätiössä. Oulu kumppanikuntineen on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.
”Olen itsekin saamelainen, joten tämä on minulle myös henkilökohtaisesti merkityksellinen asia. Välillä on vähän raskastakin selittää muille aina samoja perusasioita saamelaisuudesta”, Valovirta sanoo.
Hän toteaa, että viime vuosina saamelaisten asiat ovat sentään nousseet yleiseen tietoisuuteen hieman enemmän. Suomessa on keskusteltu saamelaiskäräjälaista ja palautettu saamelaisesineitä kotiin Inariin muun muassa Pohjois-Pohjanmaan museosta ja Kansallismuseosta.
”Myös saamelaiset elokuvat, kuvataide ja musiikki ovat saaneet paljon ansaittua huomiota. Saamelaismuseo Siida taas valittiin tänä vuonna vuoden museoksi sekä Suomessa että Euroopassa.”
Suomen suurin saamelaiskylä
Suomessa asuu noin 10 000 ja Oulun seudulla tuhatkunta saamelaista. Tilastokeskuksen mukaan saamenkielisiä ja saamenkielitaustaisia ihmisiä asui vuonna 2023 Suomessa eniten juuri Oulussa.
”Oulu on ollut jo pitkään Suomen suurin saamelaiskylä. Seuraavaksi eniten saamelaisia asuu Rovaniemellä, Inarissa, Utsjoella ja Helsingissä”, Valovirta sanoo.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen vastuu saamen kielien ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa. Oulun yliopistossa saamen kieltä ja kulttuuria voi opiskella pääaineina.
Aino Valovirta (taustalla) toivoo, että Dálvemánnu-juhla vakiintuu perinteeksi Oulussa. Oikealla Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen. Kuva: Sanna Krook
Oulussa toimivat myös saamelaisyhdistys Oulu Sámit ry, opiskelijoiden ainejärjestö Gieku ry sekä saamelaisten ja Oulun kaupungin yhteistyöryhmä.
”Kuitenkin saamelaiskulttuuri näkyy täällä niukasti, eli aika harvassa paikassa ei-saamelaiset siihen tavallisesti törmäävät. Saamelaisia taiteilijoita asuu Oulun seudulla toistaiseksi melko vähän”, Valovirta toteaa.
”Oulu Sámit on järjestänyt monenlaisia tapaamisia ja tilaisuuksia. Se on myös tehnyt kovasti töitä saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja koululuokan eteen. Oulu-opistolla on ollut käsityökursseja ja saamen kielten kursseja.”
Valovirta kannustaakin nyt myös kaikkia saamelaisia ideoineen osallistumaan Oulu2026:n Me olemme kulttuuria -ohjelmahakuun.
Syyskuussa startannut kaikille avoin ohjelmahaku jatkuu ensi vuoden elokuun loppuun saakka. Hakulomakkeen voi täyttää myös kolmella saamen kielellä.
”Samassa yhteydessä voi hakea erikseen myös saamelaisille taiteilijoille suunnattua avustusta”, Valovirta kertoo.
Rikas, elävä ja rajaton, perinteitä ja nykyaikaa yhdistävä saamelaiskulttuuri on ollut koko ajan vahvasti mukana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta valmisteltaessa. Erilaisia tapahtumia toteutetaan jo ennen vuotta 2026.
Tänä vuonna tammi–helmikuussa Oulussa järjestettiin jo ensimmäinen Dálvemánnu-tapahtumakokonaisuus, johon sisältyi muun muassa musiikkia, teatteria, elokuvia ja yhteisöllinen museoilta.
Ulla Pirttijärvi & Ulda -yhtye otti yleisönsä saamelaisten kansallispäivän konsertissa Oulun Valvesalissa 6. helmikuuta. Suosittu yhtye esittää modernia saamelaista musiikkia. Kuva: Sanna Krook
Vuosi vuodelta täydentyvä Dálvemánnu kokoaa yhteen saamelaistaiteilijoita ja muita kulttuurintekijöitä laajalta pohjoiselta alueelta. Tarjolle tuodaan tapahtumia, taidetta ja verkostoja niin saamelaisille kuin valtaväestöllekin. Pohjoissaamen sana dálvemánnu tarkoittaa talvikuuta.
Ensimmäinen Dálvemánnu huipentui saamelaisten kansallispäivän seminaariin ja juhlakonserttiin Valvesalissa 6. helmikuuta.
”Toivottavasti kansallispäivän juhlallisuuksista tulee pysyvä perinne Oulun seudulla. Ensi vuonna ohjelma laajenee Kajaaniin, jonne on tulossa muun muassa Máttut – Juuret -näyttely Kainuun museossa”, Valovirta sanoo.
Saamelaiskulttuuria taidemuseossa
Vuonna 2026 Oulun taidemuseo muuttuu saamelaisen taiteen museoksi kulttuuripääkaupunkivuoden ensimmäisiksi kuukausiksi.
Yhtenä ohjelmakokonaisuutena nähdään saamelaista nykytaidetta ja käsitöitä (sámi duodji) yhdistävä Sápmi Triennale -kiertonäyttely. Siihen haettiin taiteilijoita ja teoksia avoimella haulla syksyllä 2023.
”Näyttelyssä on mukana 27 taiteilijaa ja hyvin monenlaisia töitä, muun muassa kuvataidetta, tekstiilejä, keramiikkaa ja multimediaa. Taiteilijoista suurin osa tulee Norjasta, osa Ruotsista ja viisi Suomesta”, Valovirta kertoo.
Saamenmaalla, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kiertävä näyttely avattiin ensimmäisenä Norjan Bodøssa viime elokuussa. Bodø on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista tänä vuonna.
Valovirta toivoo, että vuoteen 2026 huipentuva saamelaisen kulttuurin ohjelmatarjonta tavoittaa ja puhuttelee monenlaisia yleisöjä.
”Tavoitteena on tuoda saamelaisia yhteen, edistää kulttuurin lukutaitoa ja tarjota monipuolista kulttuuriohjelmaa kaikille”, Valovirta sanoo.
”Samalla voimme varmasti myös lisätä valtaväestön tietämystä saamelaiskulttuurista. Toivottavasti saamme aikaan myös pysyviä vaikutuksia.”
Oulun taidemuseossa järjestettiin tämän vuoden alussa saamelaisten yhteisöllinen museoilta, jossa oli myös esillä joitakin saamelaisesineitä, jotka Pohjois-Pohjanmaan museo on palauttanut saamelaismuseo Siidalle. Kuva: Sanna Krook
Valovirta huomauttaa, että Suomen saamelaisista lapsista ja nuorista yli 70 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
”On tärkeää, että hekin pääsevät kokemaan saamelaiskulttuuria ja siihen liittyvää yhteisöllisyyttä omalla alueellaan. Uskon, että tämä voi myös osaltaan lisätä Oulun seudun veto- ja pitovoimaa saamelaisten keskuudessa.”
Valovirta itse kuuluu suureen saamelaiseen Guttormien sukuun. Hän on kuitenkin syntynyt Etelä-Suomessa, kasvanut Itä-Suomessa ja elänyt aikuisikänsä Tampereella.
”Olen opetellut pohjoissaamen kielen vasta aikuisena. Olen myös opettanut sitä jonkin verran sekä kouluikäisille että aikuisille”, Valovirta kertoo.
”Ouluun asetuin viime keväänä. Vapaa-ajalla nautin eniten Tenojokilaakson maisemista, missä meillä on kesäpaikka.”
EU:n alueen ainoa alkuperäiskansa
- Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta.
- Saamenmaa levittäytyy Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän valtioiden alueille. Suomen saamelaisten kotiseutualue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän pohjoisosassa.
- Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Yli puolet heistä asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
- Suomessa puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki saamelaiset eivät puhu saamen kieltä. Puhuttuja saamen kieliä on kaikkiaan yhdeksän. Ne kaikki ovat uhanalaisia kieliä.
- Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin on saamelaiskäräjät, joka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamelaiskäräjät toteuttaa perustuslaissa sille turvattua, saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa. Se muodostaa saamelaisten virallisen kannan ja neuvottelee viranomaisten kanssa.
Lisätietoa: samediggi.fi, oktavuohta.com, oikeusministeriö.fi