Saame esiin jo päiväkodin eteisessä – tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää
Mäntylä-Snellmanin päiväkoti toimii vuonna 1935 rakennetussa lastensairaalassa sekä sen henkilökunnan entisessä asuntolassa. Pohjoissaamen kielellä on vankka sijansa päiväkodin arjessa. Kuvat: Eija Salmi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Saamelaiskulttuurilla on sijansa myös oululaisessa päivähoidossa. Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa juhlapäivää vietetään vuosittain, vaikkapa ulkona laulaen pohjoissaamenkielisiä lauluja tai lausuen pohjoissaameksi numerot ja värit.
Usein juhlapäivää muistetaan jo viikolla, jolloin päiväkodin pohjoissaamen ryhmille tarjotaan vaikkapa pororuokaa. Koko viikon teemana voi myös olla saamen vaatteen viikko, jolloin lapset ja henkilökunta pukeutuvat saamelaisiin asusteisiin.
”Silloin esimerkiksi ulkoillaan poronnahasta valmistetuissa kengissä, nutukkaisissa”, kertoo päiväkodinjohtaja Eija Salmi.
Ulkoterassilta löytyy Saamenmaa
Varhaiskasvatuksessa punaisena lankana kulkee saamelaiskulttuuri. Päiväkodinjohtaja Salmi korostaa, että saamen kieli on äidinkieli siinä kuin suomi ja ruotsikin.
”Siksi pohjoissaamella on vankka sijansa myös varhaiskasvatuksessa. Olemme suuresti ylpeitä pohjoissaamen kielestä ja kulttuurista ja se näkyy myönteisesti meillä”, sanoo Salmi.
Päiväkodin katetulle ulkoterassille on rakennettu Saamenmaa-tila pohjoissaamen oppimisympäristöksi. Sieltä löytyvät Lapin luonnon ja käsitöiden esineistö.
”Kun ryhmään tullaan, jo ulkoeteisessä näkyy, että tullaan pohjoissaamen ryhmään. Siellä ovat esillä käsityöt ja lapinpukuiset nuket”, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Maila Vaarala.
Oulussa onnistuttu vaalimaan pohjoissaamea
Suomessa on kolme pääsaamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Pohjoissaame on saamen valtakieli.
Oulussa saamelaisia asuu noin 700. Kaikki heistä eivät puhu pohjoissaamea.
”Pohjoissaame on häviävä kieli saamenkielisen alueen ulkopuolella. Olemme Oulussa onnistuneet vaalimaan ja vahvistamaan pohjoissaamea varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa”, Salmi sanoo.
Vaarala muistuttaa, että Oulussa ei ole yksinkertaista ylläpitää saamenkielistä kulttuuria. Pohjoissaamen vahvistamiseksi onkin kehitetty slogan ”Minä pohjoissaamelaisena Oulussa”.
Lapsilla saamelaiset sukujuuret
Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa on 120 lasta.
Pohjoissaamenkielisiä lapsia on 14 varhaiskasvatusryhmässä, esiopetuksessa viisi. Pohjoissaamenkielistä varhaiskasvatusta ja esiopetusta saa päiväkodissa siis 19 lasta ainoana paikkana Oulussa. Käytännön työkielenä näissä ryhmissä on pohjoissaame. Muissa ryhmissä puhutaan suomea.
”Näistä 14 lapsesta viisi on kielipesälapsia eli he eivät kuule eivätkä opi saamenkieltä kotona. Loppujen yhdeksän lapsen kotona toisena kotikielenä suomen lisäksi on saame”, kertoo Salmi.
Myös esiopetuksessa lapset ovat joko saamenkielisiä äidinkieleltään tai kielipesälapsia.
”Kaikilla lapsilla on kuitenkin saamelaiset sukujuuret. Meille ei siis tule lapsia, jotka muuten vain haluaisivat oppia saamea”, huomauttaa Vaarala.
Pohjoissaamenkielinen varhaiskasvatus alkoi Mäntylä-Snellmanissa kerhona vuonna 2002. Kokopäiväinen pohjoissaamenkielinen varhaiskasvatusryhmä aloitti vuonna 2010. Esiopetus pohjoissaameksi omana ryhmänään aloitettiin vuonna 2020.
Oulussa nyt myös pohjoissaame-suomi-luokka
- Huoltaja voi ilmoittaa 1. ja 2.-luokkalaisen kaksikielisen pohjoissaame-suomi-yhdysluokan oppilaaksi 31.1. – 11.2.2022.
- Luokalle ei ole pääsykoetta, eikä saamen tarvitse olla oppilaan äidinkieli. Luokalle pääsyn edellytys on, että oppilas on osallistunut saamelaiseen varhaiskasvatukseen, lapsella on kielipesätausta tai oppilaan suvun kieli on tai on ollut pohjoissaame. Luokalla vähintään neljäsosa opetuksesta on pohjoissaamenkielistä.
- Luokka perustetaan vähintään viiden vuoden pilotin ajaksi Knuutilankankaan koulun Lämsänjärven yksikköön, jos lukuvuodelle 2022-2023 ilmoittautuu vähintään kuusi oppilasta.
- Jos 1.-2. luokan oppilaiksi ei ilmoittaudu kuutta oppilaista, oppilas jatkaa omassa koulussaan 2. luokalla (nykyiset 1. luokan oppilaat) tai hän aloittaa aluepäällikön tekemän lähikoulupäätöksen mukaisessa koulussa (tulevat 1. luokkalaiset).
- Kaksikielisen pohjoissaame-suomi-yhdysluokan oppilaan huoltaja huolehtii mahdollisista koulukuljetuskustannuksista, koska kaksikielinen luokka on ns. toissijainen koulu.
- Kaksikielisen luokan oppilas ei voi hakeutua 3. luokalta alkavalle erikoisluokalle (musiikki, kuvataide, liikunta), koska kaksikielinen opetus annetaan kokonaisuudessaan Knuutilankankaan koulussa.
- Hakemus muuhun kuin osoitettuun lähikouluun 1. lk -sähköisellä lomakkeella.
Lisätietoja: suunnittelija Sirpa Tenhu: sirpa.tenhu[at]ouka.fi, p. 050 4620835.
Juttu julkaistu Mun Oulussa ensimmäisen kerran 6.2.2021.
