Ruotsalaisuuden viikkoa vietetään marraskuun ensimmäisellä viikolla

Suomessa aloitettiin 1. marraskuuta ruotsalaisuuden viikon viettäminen ja tämän viikon viettäminen jatkuu marraskuun 7. päivään saakka. Kysymyksessä on ruotsinkielinen kulttuuritapahtuma, jonka ohjelmaan kuuluu yleisölle avoimia tilaisuuksia. Tämän viikon aikana tarjotaan ruotsinkielisiä kulttuuritapahtumia, minkä lisäksi sen tarkoitus on olla yhdistävä tekijä suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön välillä.

Ruotsalaisuuden viikon aikana on Svenska Privatskolan rehtorin Seppo Kallion mukaan ohjelmaa, joka on järjestetty yhteistyössä Luckan Uleåborgin ja Svenska Folktingetin kanssa. Ohjelmaan kuuluu teatteri- ja elokuvaesityksiä. Myös Laanilan lukiossa on ollut ohjelmaa ruotsalaisuuden viikon alussa.

Ruotsalaisuuden viikon ohjelmaan kuuluu kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa on mahdollista oppia puhumaan ruotsin kieltä. Språkcafé eli kielikahvila oli tiistaina ja tilaisuus on myös torstaina. Tämä järjestetään Luckan Uleåborgin tiloissa osoitteessa Sepänkatu 9.

Kulttuuripääkaupunkivuosi toimi virikkeenä

Ruotsalaisuuden viikko on järjestetty Suomessa vuodesta 2000 alkaen. Oulun lisäksi kyseistä kulttuuriviikkoa vietetään Kokkolassa, Kristiinankaupungissa, Vaasassa, Porissa, Kemiössä, Turussa, Raaseporissa, Kirkkonummella, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Kauniaisissa, Tampereella ja Loviisassa.

Ruotsalaisuuden viikon valtakunnallisesta koordinoinnista vastaa Svenska Finlands folkting eli Suomenruotsalaiset kansankäräjät. Idea ruotsinkielisestä kulttuuriviikosta syntyi, kun Helsinki valittiin yhdeksi Euroopan vuoden 2000 kulttuuripääkaupungiksi. Alkuperäinen hanke laajentui muualle ruotsinkieliseen Suomeen myöhemmin. Suomenruotsalaiset kansankäräjät on koordinoinut ohjelmaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa vuodesta 2006 alkaen.

Ruotsalaisuuden päivä juhlistaa kaksikielisyyttä

Ruotsalaisuuden viikolle osuu myös Svenska dagen eli ruotsalaisuuden päivä, jota vietetään 6. marraskuuta. Kyseinen päivä on yleinen liputuspäivä, joka juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.

Ruotsalaisuuden päivä tulee siitä, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui Saksassa käydyssä Lützenin taistelussa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632. Tämä taistelu oli osa kolmikymmenvuotista sotaa, johon Ruotsi osallistui. Ruotsin armeijassa oli myös paljon suomalaisia sotilaita, koska Suomi oli osa Ruotsia.

Suomi siirtyi Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjää vuonna 1809, mutta Suomessa puhuttiin edelleen suomen kieltä ja ruotsin kieltä. Suomi itsenäistyi aikanaan vuonna 1917. Suomesta tuli virallisesti kaksikielinen maa, minkä vuonna 1922 säädetty kielilaki takasi. Vuonna 2004 voimaan tullut kielilaki korvasi vanhan lain.

Suomenruotsalaisia oli 287 954 Suomessa vuonna 2019. Ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä on ollut 400–500 Oulussa eli noin 0, 2 prosenttia asukkaista. Kaksikielisten lukumäärää ei tilastoida. Oulu, ruotsinkieliseltä nimeltään Uleåborg, oli vielä 1900-luvun alussa selkeämmin kaksikielinen kaupunki. Ruotsinkielisten osuus Oulun asukkaista oli neljä prosenttia vielä tuolloin.

Svenska Privatskolanissa on rehtori Kallion mukaan noin 200 oppilasta esikouluikäisistä lukiolaisiin saakka. Lisäksi Svenska Barnträdgårdenissa eli ruotsinkielisessä päiväkodissa on noin 80 lasta.

”Meillä on siis ruotsinkielisiä, kaksikielisiä sekä myös ihan suomenkielisiä”, Kallio kertoo.