Rockyhtye Raekel julkaisi uutta musiikkia: Musaa tehdään rakkaudesta lajiin
Raekel-bändin tuoreet singlet Viiden vanhana ja Hei Roosa antavat esimakua yhtyeen kolmannesta albumista. Kuvassa Pekka Autio (vas.), Anne Koo, Marko Annunen ja Tiina Niiranen. Kuvasta puuttuu Ari Vimpari. Kuva: Tiina Niiranen
Raekel perustettiin syksyllä 2019.
”Yritin keksiä bändille nimen, joka on vaikea muistaa ja missä on mahdollisimman vähän kirjaimia hankalassa järjestyksessä. Kaikki tämä tietenkin pilke silmäkulmassa”, Marko Annunen paljastaa.
Annunen teki ensimmäisen laulunsa kesäkuussa 2018. Hän aloitti biisinteon ihan nollasta.
”Ehkä aika oli vain kypsä tällaiselle hommalle. Olin aloittanut soittamaan pidemmän tauon jälkeen ja jotenkin biisejä alkoi syntyä ihan itsekseen”, hän kertoo.
Yleensä laulut syntyvät sanoitus edellä, tai sanoitus ja sävellys yhtä aikaa sekaisin.
”Akustisella teen pohjat ja sitten muut soittimet myöhemmin mukaan. Musiikin tekeminen on sellaista, että siinä työasiat ja muu unohtuu, kun uppoaa musiikin maailmaan”, lauluntekijä kokee.
Itseoppinut toimija
Annunen säveltää, sanoittaa ja sovittaa Raekel-yhtyeen musiikin.
”Opiskelin äänittämistä, miksausta ynnä muuta, että sain biisit äänitettyä”, hän kertoo.
Lisäksi Annunen on toiminut tuottajana tähän mennessä julkaistuilla Raekel-levyillä.
”Biisejä alkoi aika pian tulla enemmänkin ja nyt on kolme levyä tehtynä. Biisintekijänä rakastan rikkoa perinteisiä sovituskaavoja, kun sopiva fiilis on päällä”, musiikintekijä nauttii.
Aiheita voi lennellä mistä vain.
”Erään kerran olin vintillä kirjoittamassa ja soittamassa. Ampiainen alkoi pörräämään ympärillä. Siitä sain sanat Ampiainen-biisiin.”
Ampiaiselle kävi hyvin, sekin vietiin ulos ja pääsi jatkamaan matkaansa.
Osaava viisikko
Raekelin laulaja on Tiina Niiranen, kitaristi Pekka Autio. Kitaristi-taustalaulajana toimii Anne Koo ja basistina Ari Vimpari. Annunen on bändin rumpali ja laulaja.
”Jatkossa ehkä vaihdellaan biisien välillä rooleja. Meiltä löytyy osaamista aika laajasti, mutta sen aika on myöhemmin”, tuottaja kehuu.
Osa bändin jäsenistä on tuntenut toisensa nuoresta asti, osa on tutustunut myöhemmin.
”Pekan löysin netistä edelliseen bändiimme. Anne taas tuli sillä tavalla mukaan, että kaverit kertoi ystävästään, jonka bändi oli juuri lopettanut. Seuraavalla viikolla Anne olikin jo kitaran kanssa treeneissä täydessä vauhdissa”, rumpali riemuitsee.
Viisikko on suurimmaksi osaksi oululainen. Pekka on Kestilästä ja käy töissä Oulussa.
”Anne on nuorena pyörähtänyt asumassa Kanadassakin, tuli kyllä takaisin Ouluun. Anne siirtyi töiden perässä vajaa vuosi sitten Etelä-Pohjanmaalle, mutta käy pari kertaa kuussa Oulussa, jolloin treenataan sitten enempi.”
Esimakua albumilta
Annusen tekemät laulut käsittelevät ympäröivää maailmaa ja sen tapahtumia.
Raekel julkaisi tulevalta kolmannelta levyltään Viiden vanhana -singlen 25. maaliskuuta. Annunen kirjoitti kappaleen viisivuotiaan lapsen silmin.
”Vietimme kesäisin paljon aikaa vanhassa kalastajamökissä Hailuodossa, saaressa, josta sukumme on lähtöisin. Muistan, kun isäni lähti hirveällä myrskyllä veljiensä kanssa verkkoja kokemaan – eihän he edes osanneet uida! Se olikin ennen vanhaan saarelaisten perisynti. Biisistä tulee itselleni mieleen myrsky, joka muistikuviini jäi.”
Huhtikuun 19. päivä julkaistussa Hei Roosa -biisissä lauletaan, että joskus on aika pyytää anteeksi, vaikka ihan varalta.
”Lauluissa on sekin hienoa, että sama biisi on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa – sanat merkitsevät eri asioita eri ihmisille. Jokainen ymmärtää ne omalla tavallaan”, sanoittaja miettii.
Elämää ennen Raekelia
Basisti Ari Vimparilla, kitaristi Pekka Autiolla ja Annusella on pitkä musiikkihistoria.
”Anne Koo oli edellisessä bändissä rumpalina, mutta nyt kitaran varressa. Tiina Niiranen puolestaan on laulanut kuorossa.”
Pekka on soitellut eri bändeissä koko ikänsä ja julkaisee omalla nimellään myös bluespohjaista rokkia. Pekka on opiskellut pianonsoittoa, kitaransoittoa ja huuliharppukin on tuttu kapistus.
”Ari on myös soitellut eri bändeissä. Hänen kanssaan olen ollut kolmessa eri kokoonpanossa vuosien varrella”, Annunen avaa.
Rock, pop, indie, grunge
Annunen kertoo, että Raekelin kirjavat esikuvat kuuluvat bändin soitossa nyt ja jatkossakin.
”Itse pidän siitä, että jokainen kuuntelee erilaista musiikkia. Jokaisella on omat esikuvat ja idolit.”
Raekelin kolmannen levyn tavoitteena oli, että jokainen tuo mukaan oman soundinsa ja omaa tekemistä ruokitaan, eikä rajoiteta.
”Pekka tuo soundiin blues-, country- ja rockvivahteita, Tiina jotain popin puolelta. Jokaiselta saadaan jotain omaa. Rockista poppiin ja indien kautta grungeen”, tuottaja kuvailee.
Hyvässä porukassa
Annuselle musiikin tekeminen ja soittaminen antaa hyvän fiiliksen.
”On mahtavaa nähdä, kun bändikaveri oppii jotain uutta musiikista tai itsestään, ja jopa ylittää itsensä. Hyvässä porukassa rikotaan rajoja ja pystytään luomaan ihan mitä vain. On hienoa nähdä kun toinen kehittyy muusikkona”, hän iloitsee.
Asioilla pitää kuitenkin olla järjestys.
”Ensin perhe, sitten työ, musiikki tulee heti tämän jälkeen”, Annunen kiteyttää.
Musiikintekijä pitää tärkeänä, että omaa tekemistä ja ajankäyttöä suunnitellaan pidemmällä tähtäimellä.
”Pitkän ajan suunnitelmilla nämä kaikki kulkevat sopusoinnussa arkielämän kanssa”, hän tietää.
Tie on auki
Raekel jatkaa valitsemallaan tiellä.
”Toivon että olemme esimerkkinä nuorille aloittaville soittajille. Kynnystä ei kannata asettaa liian korkealle, sen kuin aloittaa vain tekemään. Tässä hommassa tarvitaan lujaa uskoa omaan tekemiseen, pitää jaksaa ja periksi ei saa antaa.”
Annunen uskoo, että musiikin genrerajat tulevat muuttumaan ja tulevaisuuden bändit julkaisevat rajoja rikkovaa musiikkia.
”Enää ei pitäydytä vain yhdessä genressä. Tänään voit soittaa rokkia ja seuraava julkaisusi on ihan muuta. Jos pidät musasta jota teet olet oikealla tiellä. Musaa tehdään rakkaudesta lajiin”, Annunen naulaa.