Residenssiverkostolla haetaan lisää elinvoimaisuutta Pohjois-Pohjanmaalle
Iin Kulttuurikauppila toimii tällä hetkellä Kai Latvalehdon ja hankkeen pääkallopaikkana. Kauppilalla on jo pitkä kokemus residenssitoiminnasta.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Hankkeessa tavoitellaan alueen vetovoimaisuuden kasvattamista. Hanketta edustavan Kai Latvalehdon mukaan residenssitoiminta on kaiken muun kulttuuritoiminnan tavoin mainio keino tuoda kansainvälisyyttä Pohjois-Pohjanmaalle ja täältä puolestaan muulle maailmalle.
”Residensseihin saapuvat taiteilijavieraat ovat usein laadukkaita, kansainvälisen tason tekijöitä, joita voitaisiin hyödyntää laajasti julkisten tilojen, kaupunkien ja kylänraittien elävöittäjinä – paikallinen näkyvyys on todella tärkeää”, Latvalehto kertoo.
Tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja Pohjois-Pohjanmaalle on perustettu oma Northern Air -taiteilijaresidenssiverkosto, joka puolestaan on osa maailman suurinta taiteilijaresidenssiverkostoa, Res Artis -järjestöä, jonka pohjoismainen edustus on Kripa-hankkeen myötä Iin KulttuuriKauppilassa.
Hanketta tuodaan yleisölle tutuksi
Voisi kuvitella, ettei monikaan residenssitoimijan lisäksi ole edes kuullut käynnissä olevasta hankkeesta. Latvalehdon mukaan on olemassa monia tapoja, joilla tavalliset ihmiset pääsisivät tutustumaan residenssitoimintaan, kuten yleisö- ja keskustelutilaisuuksien järjestämisiä. Tällöin yleisö pääsisi tutustumaan residenssivieraiden työhön.
”Residenssitoiminta, kuten muukin kulttuuritoiminta, on erinomainen keino saada maailmaa tänne meille ja meiltä maailmalle.”
Northern AiR -residenssiverkoston Latvalehto uskoo puolestaan tuovan kansainvälistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, jonka voisi olettaa olevan alueille lisäarvo sinänsä. Residenssitoiminnan yhdistäminen koulutukseen, sosiaali- ja terveyssektoriin, matkailuun ja tutkimustoimintaan olisi myös mahdollista.
Buustia matkailulle ja kulttuurikaupunkihaaveille
KRIPA-hankkeen ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu uusien liiketoimintamallien ja yhteistyökuvioiden luominen alueelle residenssitoiminnan kautta. Näitä tarkoituksia varten hankkeessa avataan huhtikuun puolivälissä avoin haku alustavia projekteja varten, jotka pyritään luomaan tällaisia yhteistyökuvioita.
Alueellisesta näkökulmasta Oulun sijainti strategisesti loistava, jos haaveillaan yhteistyöstä esimerkiksi Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Latvalehdon mukaan kiinnostusta lähialueisiin ja maata pitkin matkustamiseen on ollut näkyvissä jo ennen poikkeusolojakin. Hänen mielestään pohjoisten alueiden yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta on syytä nostaa entistä korkeammalle tasolle, kunhan maailmantilanne sen vain sallii.
”On edelleen olemassa jokin ihmeellinen esirippu pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä, vaikka muistutamme monessa asiassa ja kulttuuriperinteen suhteen enemmän toisiamme kuin konsanaan etelän pääkaupunkiseutuja. Oulu ei ole Skandinaviaa ensinnäkään, mutta voimme olla pohjoisten alueiden Pohjolan pääkaupunki”, Latvalehto uskoo.
Mikäli Oulu valittaisiin tämän vuoden kesäkuussa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, toisi se varmasti hyvää näkyvyyttä myös residenssitoiminnalle. Latvalehto uskoo Oululla olevan tällöin mahdollisuus profiloitua residenssitoiminnassa eurooppalaiseen kärkikastiin, sillä vastaavanlaisia residenssihankkeita ei juuri muualla ole. Ja syitäkin löytyisi.
”Oulussa on nippu ainutlaatuisia residenssitoimijoita ja -hankkeita, ympäröivässä maakunnassa löytyy kansainvälisen tason residenssejä Hailuodossa, Kärsämäellä ja Iissä, tulevaisuudessa myös Raahessa ja Kuusamossa.”