Punaisten lintujen maa vie katsojan muhoslaisen Salli Lundin mukana 1930-luvun Neuvostoliittoon

Karjalakuumeeksi kutsuttu muuttoliike vei 1930-luvulla Neuvostoliittoon tuhansia amerikansuomalaisia ja lukuisia suomalaisia punapakolaisia, sekä muita, jotka halusivat pyrkiä kohti parempaa elämää. Stalinin vainojen myötä unelmat kuitenkin romuttuivat, ja monien ihmisten kohtalo on jäänyt hämärän peittoon.

Punaisten lintujen maa -musiikkinäytelmä tutustuttaa katsojan Muhokselta maailmalle lähteneeseen Salli Lundiin, joka etsi omaa paikkaansa ensin Kanadassa ja matkusti sieltä työ- ja koulutusmahdollisuuksien perässä Neuvostoliittoon.

Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Niina Aho kuuli isoisotädistään Salli Lundista sukukokouksen yhteydessä vuonna 2013, ja rohkean naisen elämä sekä siirtolaisten kohtalo Neuvostoliitossa herättivät hänessä välittömän mielenkiinnon.

”Kun aloin tutkia Sallin elämää hänen kirjoittamien kirjojen ja kirjeenvaihdon kautta, minulle avautui paljon uutta tietoa. Vainojen aikaan on kadonnut paljon suomalaisia, eikä tapahtumista ole tarkkaa tietoa”, Aho kertoo.

Historian pimennosta lavalle

Lund kirjoitti elämänsä aikana useita runokirjoja, joita on julkaistu sekä Kanadassa että Neuvostoliitossa. Häneltä on ilmestynyt myös Taipaleita -muistelmateos, jota Aho on käyttänyt vahvimpana pohjateoksena näytelmän käsikirjoitusta työstäessään. Lund kävi myös ahkeraa kirjeenvaihtoa sukulaistensa kanssa.

”Kirjeenvaihdon lukeminen oli surullisen haikeaa, sillä Salli ei koskaan päässyt muuttamaan takaisin Suomeen, vaikka sitä kovasti toivoikin. Neuvostoliitosta ei siihen aikaan niin vain lähdetty”, Aho kertoo.

”Sallin teoksista kuultaa läpi, kuinka tärkeää kirjoittaminen on ollut hänelle myös vaikeina aikoina. Hän olisi halunnut opiskella, ja koulutus oli yksi syy, miksi hän halusi lähteä aviomiehensä kanssa Neuvostoliittoon. Kävi kuitenkin ilmi, että koulutusmahdollisuudet olivat enemmän propagandamainostusta kuin todellisuutta”, Aho lisää.

Kun näytelmää esitettiin Hupisaarilla kesällä 2019, Aho sai paljon palautetta katsojilta, joiden sukulaiset olivat lähteneet aikoinaan Neuvostoliittoon sosialististen unelmien perässä.

”Ihmiset olivat tyytyväisiä, kun vaiettua historianvaihetta nostetaan esiin. Näitä tapahtumia kun on alettu tutkia enemmän vasta viime vuosien aikana. Ehkä se on näin ollen jäänyt monelle mustaksi kipeäksi pisteeksi oman suvun historiassa”, Aho pohtii.

Vaikka näytelmän aihepiiri on osittain traaginen, ei esitys ole Ahon mukaan pelkkää kohtaloiden surkuttelua.

”He kaikki olivat tavallisia ihmisiä, joilla oli unelmia, joita kohti he kulkivat. Salli kirjoitti esimerkiksi monessa yhteydessä iloisista illoista työväentaloissa, joissa musiikki oli vahvasti läsnä. Näytelmässä on huumoria ja annetaan monipuolinen kuva ihmisten elämästä”, Aho kuvailee.

”Sallista tulee kaikkineen mieleen hyvin rohkea ihminen. Hän puhui paljon työn merkityksestä ja uskoi vahvasti siihen, että yhdessä me voimme rakentaa parempaa maailmaa”, hän lisää.

Esitykset Pop up -näyttämö Klonkka 20.5. klo 17.00, 21.5. klo 16.00, 27.5. klo 17.00, 28.5. klo 16.00

26.5. klo 18.00 Yhteisötila Alvari.