Pohjois-Pohjanmaan museossa huikea määrä historian helmiä

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmatilojen hyllyiltä löytyy mitä mielenkiintoisimpia esineitä kulttuuriperinnöstämme. Tällä hetkellä arvio museon esinemäärästä on noin 80 000. Tämän lisäksi valokuvia ja erilaista arkistomateriaalia on noin puoli miljoonaa yksikköä.

Museon tutkijat ovat keränneet niistä maistiaisia; vanhoja ja uudempia esineitä sekä tarinoita niiden takana. Kuka teki Turkin sotaan lähtevälle nuorukaiselle hienon laukun? Mitä ihmettä tehdään neuleharpulla?

Tai kuka kuljetti poljettavaa ompelukonetta pitkin eri mantereita? Mitä kaikkea löytyy Samuli Paulaharjun museohuoneen kirjahyllyjen kätköistä.

Kaikki tarinat ovat luettavissa kokonaisuudessaan museo- ja tiedekeskus Luupin sivuilla osoitteessa: www.ouka.fi/oulu/luuppi/historian-helmet

Miljoonien ihmishenkien pelastaja

Sairaaloiden henkilökunta on ansaitusti saanut positiivista huomiota ja sankarimainetta viime aikoina koronan riehuessa. Sairaanhoidon historia on täynnä nimettömiä sankareita.

Joidenkin hoitotoimenpiteiden ja -laitteiden suunnittelijat ovat kuitenkin tiedossa. Näin on laita esimerkiksi aneyrysmaklipsien kohdalla. Keksinnön avulla on pelastettu miljoonia ihmishenkiä ennenaikaiselta kuolemalta.

PPM:n Terveydenhuollon museon kokoelmista löytyvät niin sanotut ”Nyströmin klipsit”. Kuva on osa Stig Nyströmin maalaamaa omakuvaa.

Stig Nyström oli harrastajataiteilija ja piti noin 40 taidenäyttelyä. Suomen ensimmäinen neurokirurgian varsinainen professuuri oli saatu Oulun yliopistoon ja professori Stig Nyström (1924–2018) alkoi hoitaa virkaa vuonna 1975. Hän kehitteli kyseiset kirurgiset apuvälineet.

Puristimet julkaistiin alan kansainvälisissä lehdissä. Useita vuosia julkaisemisen jälkeen Los Angelesissa toimiva amerikkalainen neurokirurgi Milton Heifetz teetti kopiot puristimesta ja sarjatuotanto toi sen maailmanmarkkinoille lukemattomien aneurysmapotilaiden onneksi.

Paulaharjun omakuva

Pohjois-Pohjanmaan museossa esillä oleva Samuli Paulaharjun työhuone on melkoinen aarrearkku arvokkaine kirjoineen ja kymmenine pikku esineineen.

Kaikki on laitettu juuri samoille paikoille, missä ne olivat perinteen kerääjän ja kirjailijan työhuoneessa Tuiran ”sinisessä talossa”. Pieni yksityiskohta löytyy kirjahyllystä. Mikä ihmeen naurava kulkuri on päässyt kirjojen väliin?

Suomen kuvalehdessä vuonna 1946 ollut Jenny Paulaharjun haastattelu antaa vähän selitystä asiaan: Eräänä syksyisenä sadepäivänä, kun minä olin koulussa, mieheni oli ryhtynyt muovailemaan savesta omaa muotokuvaansa. ”Mitä sinä siinä peilin edessä teet? Hupsuksiko sinä olet tullut?” kummastelin. Siihen hän vastasi:” Minulla oli niin ikävä sinua, että piti keksiä jotain erikoista, rupesin tekemään tätä kuvaa.”

Veistos, joka näin syntyi, ei ole taideteoksena suinkaan kömpelö – vaan riemastunuttava – niin poikamaisen vapautunutta ilmettä, kuin siinä, lienee tuskin missään muussa kuvassa säilynyt Samuli Paulaharjusta.

Tekstit ja kuvat: maakuntamuseotutkija Riina Kohonen, museolehtori Arja Keskitalo

Lue lisää historian helmistä sivulta: www.ouka.fi/oulu/luuppi/historian-helmet