Pohjois-Pohjanmaan museo viettää viimeistä jouluaan Ainolassa – haikein mielin kohti uutta
Kuraattori Arja Keskitalo löytää Leikkilän lahjapaketista vanhan nallen. Kuvat: Mari Kivioja
Pohjois-Pohjanmaan museossa, Ainolassa, tuoksuu glögi ja piparkakku. Interiöörit on koristeltu aikakausien mukaisilla koristeilla ja lahjat on pakattu lapsille Leikkilään. Ainolan museossa vietetään viimeistä joulua. Tunnelmat ovat haikeat, mutta katseet ovat jo suunnattu tulevaan.
Pohjois-Pohjanmaan museo on toiminut Ainolan historiallisesti merkittävässä rakennuksessa, Hupisaarten kaupunginpuistossa, jo 90 vuotta. Uusi museo avataan Tietomaan yhteyteen Myllytylliin 2026.
Nykyinen Ainolan museo rakennettiin tulipalossa tuhoutuneen, piparkakkutalonakin tunnetun, Ainolan huvilan paikalle sen tuhouduttua tulipalossa. Uusklassisen talon suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio ja se valmistui maakuntataloksi 1931. Maakuntatalossa toimi museon lisäksi maakunta-arkisto ja kaupungin kirjasto. Pohjois-Pohjanmaan museon ensimmäiset kokoelmat avattiin yleisölle 1933.
Museon käytössä oli aluksi vain puolet Ainolan ylimmästä kerroksesta, mutta eläinmuseon muutettua, se sai lisätilaa. Koko rakennus remontoitiin museon käyttöön 1980-luvun puolivälissä, kun kaupungin kirjasto sai uudet tilat torinrannasta.
Joulu osana perusnäyttelyä
Museon kuraattori Arja Keskitalo kertoo, että Ainolan museossa jouluja on vietetty parikymmentä vuotta.
“Kun nykyinen perusnäyttely valmistui 2002, teimme aluksi vaihtuvia joulunäyttelyjä museon alakertaan. Meillä oli muun muassa näyttelyt: Joululahjat kautta aikojen ja Joulun ABC”, Keskitalo kertoo.
Ensimmäisiä joulunäyttelyjä rakennettaessa kartoitettiin, mitä jouluun liittyviä esineitä ja koristeita kokoelmasta löytyi.
Joulun tunnelmia päätettiin lisätä perusnäyttelyyn, ja historialliset interiöörit koristeltiin aikakauden ja yhteiskuntaluokan mukaisin koristein. Toteutus oli onnistunut ja pidetty, joten sitä jatkettiin seuraavinakin vuosina.
“Meillä on ollut myös pienoisnäyttelyitä, joissa on kerrottu esimerkiksi tontuista, joulukorttien historiasta ja sota-ajan joulusta”, Keskitalo muistelee.
Joulun rauhaa museossa
Keskitalo kertoo, että museo on aina halunnut panostaa joulun teemaan. Museossa voi rauhoittua ja hiljentyä. Tavaratalojen hälyn ja kiireen voi unohtaa hetkeksi. Museossa on tyyni ja tunnelmallinen joulu.
“Vuosien varrella olemme käyttäneet paljon samoja esineitä ja koristeaiheita. Ajattelemme, että joulu on sellainen perinne, että kotonakin halutaan ne vanhat ja tutut asiat esille.”
“Mukana on toki aina uuttakin. Viime vuonna meillä oli ensimmäistä kertaa mukana lasten leikkipaikka, Leikkilä, jossa on muun muassa perinteisiä joululahjoja, joita saa jo nyt katsoa. Meillä on myös kouluille uusia aktiviteetteja. Museolehtori on ideoinut näyttelyyn tehtäväpolkuja ja -ratoja”, Keskitalo valaisee.
Haikein mielin kohti uutta
Tieto Ainolan rakennuksen myymisestä tuli henkilökunnalle kaksi vuotta sitten ja asiaa on jo ehditty sulatella.
“Me työntekijät olemme suunnanneet katseen tulevaisuuteen ja uusiin tiloihin. Talohan ei mihinkään lähde, mutta tuntuu haikealta ihan oululaisena veronmaksajana, että talo lähtee yleisökäytöstä pois”, Keskitalo harmittelee.
“Olemme ottaneet katsantokannan, että nyt meillä on tilaisuus suunnitella näyttely ihan uusiin tiloihin. Sisällön lisäksi pääsemme ideoimaan tekniikkaa ja tilaratkaisuja.
Tekniikka on museoalalla kehittynyt paljon. Keskitalo pitää erittäin tärkeänä, että yleisötiloista tulee olosuhdevalvotut.
“Pystymme säätämään lämpötilan optimaaliseksi, mikä on tärkeää esineturvallisuuden kannalta.”
Uusiin tiloihin pystytään ottamaan isompia ryhmiä vastaan ja sinne rakennetaan myös ryhmätilat askarteluun sekä työpajojen ja verstaiden järjestämiseen Toiveena on, että uudessa rakennuksessa ryhmätilat voisivat olla päivittäisessä käytössä.
“Tilat ovat nykyistä pienemmät, mutta korkeutta tulee lisää. Uusiin tiloihin tulee lastenmuseo-osasto. Meillä oli Ainolassa tosi tykätty näyttely, Kakaravaara – lasten elämää Oulussa. Se oli toiminnallinen leikkipaikka, joka oli kytketty historiaan ja kulttuuriperintöön.”
“Kakaravaara tulee Myllytulliin pysyväksi osaksi museokokemusta. Myös suosittu Koiramäki käsikirjoitetaan uuteen näyttelyyn”, Keskitalo lisää.
Haastava urakka
Keskitalo kertoo, että Museon siirtyminen uuteen rakennukseen vaatii valtavasti työtä. Työvaiheita on paljon. Purkaminen, esineiden tarkastaminen, konservointi, luettelointi ja uusi tutkimus vievät aikaa.
“Kaikki rakenteen täytyy suunnitella alusta lähtien. Haluaisimme esimerkiksi tuoda kaupungin pienoismalliin mukaan lisättyä todellisuutta. Näyttely myös käsikirjoitetaan kokonaan uudestaan.”
ParasRakas museo -työpajoissa myös museon ystävät ovat päässeet mukaa suunnittelemaan tulevaa museota.
“Osallistujat ovat olleet kiinnostuneita ja siitä on tullut paljon hyvää palautetta. Yleisöltä kysytään ideoita ja heitä myös kuunnellaan. Jalostamme ideoita näyttelyyn toteutettavaksi, jos se vain on mahdollista.”
“Olemme saaneet hyviä vinkkejä näyttelyyn sekä museon toimintaan. Koska meillä on useita työpajoja, näemme, mitkä asiat alkavat painottumaan”
Kerätyn yleisöpalautteen perusteella, toivomuksena on ollut nykyajan vaatimukset täyttävät toiminnalliset ja osallistavat näyttelykohteet.
“Museossa lähtökohtaisesti esineisiin ei saa koskea, joten asia täytyy rakentaa muulla tavalla. Nyt kun asia otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon, toiminnallisuus on helppo integroida kokonaisuuteen.”
“Toiveina on ollut myös aiheita ihan lähimenneisyydestä, 1980-luvulta. Ihmiset kaipaavat nostalgiaelämyksiä unohtamatta sitä, että kerrotaan myös vanhasta kulttuuriperinnöstä.”
“Myös interiöörit ovat olleet hyvin tykättyjä ja niitä toivotaan uuteenkin museoon. Esille on noussut myös terva elinkeinona ja uudet näkökulmat aiheeseen”, Keskitalo valaisee.
Pohjois-Pohjanmaan museo on avoinna tiistaista perjantaihin kello 9–16 sekä viikonloppuisin kello 10–17 vuoden loppuun saakka. Museoon on vapaa pääsy.