Pohjois-Pohjanmaan museo lahjoittaa saamelaisesineistönsä Saamelaismuseo Siidalle – vanhimmat esineet 1700-luvulta
Lahjoitusten joukossa on esineitä 1700-luvulta, kuten vuodelta 1797 peräisin oleva juustomuotti, joka on lähtöisin Enontekiöltä. Kuvassa oikealla alhaalla. Kuva: Maisa Lukkari
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Pohjois-Pohjanmaan museo lahjoittaa saamelaista alkuperää olevan esineistönsä Saamelaismuseo Siidalle. Takaisinsiirrot ovat aito osoitus lisääntyneestä ymmärryksestä kulttuuriperinnön merkityksestä saamelaisyhteisölle.
Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo, joka tallentaa kokoelmiinsa Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria. Pohjois-Pohjanmaan museon saamelaisesineet on hankittu museolle pääasiassa 1900–1960-luvuilla, viimeiset esineet 1980-luvulla.
Saamelaismuseo Siidaan luovutetaan saamelaisnaisen lakki Enontekiön Näkkälästä. Lakin pohjaväri on punainen ja siinä on korvallisten kiinnitysnauhoina persikanväristä silkkinauhaa. Korvalliset ja hattukuvun alareuna on koristeltu punaisella ja vihreällä veralla ja erilaisin koristenauhoin. Kuva: Marja Höyhtyä
Lahjoituksen ensimmäisen osan, johon kuuluu kokoelmatekstiilit, luovutus tapahtui Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmatiloissa tiistaina 16. tammikuuta.
“Nyt tuntui hyvältä ajankohdalta lahjoittaa saamelaista alkuperää olevat esineet takaisin saamelaisyhteisölle, kun Saamelaismuseon Siidan uudet kokoelma- ja näyttelytilat ovat valmiit”, kertoo kulttuuriperintötyön johtaja Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta.
“Saamelaisesineillä ja niiden palauttamisella on syvällinen merkitys saamelaisyhteisölle. Lahjoitus täydentää merkittävästi Saamelaismuseo Siidan esinekokoelmien vanhinta osaa. Kiitämme Pohjois-Pohjanmaan museota tästä kulttuuriteosta”, sanoo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.
Vuodelta 1797 peräisin oleva juustomuotti on lähtöisin Enontekiöltä ja se on yksi kokoelman vanhimpia esineitä. Kuva: Maisa Lukkari
Vanhimmat vuodelta 1730
Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin kuulunut saamelaista alkuperää oleva esineistö liittyy alkujaan koko Pohjois-Suomen ainoana ammatillisesti hoidetun museon alkuvaiheisiin. Esineistön keräsi oululainen kansatieteilijä, museonhoitaja Samuli Paulaharju (1875–1944).
Esineistö tuhoutui lähes kokonaan kahdesti museorakennusten tulipaloissa vuosina 1929 ja 1940. Molempien palojen jälkeen esineistöä kerättiin uudelleen Lapissa.
Lahjoitettava noin 400 esineen kokoelma sisältää saamelaistekstiilejä ja käyttöesineitä, joukossa myös korvakota sekä useita ahkioita. Vanhimpia esineitä ovat muun muassa juustomuotti Enontekiöltä vuodelta 1797 ja harvinaisten varsijousien tukit, joista vanhin on vuodelta 1730.
Kokoelmasiirto on erittäin tärkeä saamelaiselle yhteisölle, sillä edelleen iso osa saamelaisten kulttuuriperinnöstä sijaitsee museoissa saamelaisalueen ulkopuolella.
Pakatut saamelaistekstiilit odottavat lähtöä varastossa. Kuva: Maisa Lukkari
Osoitus kulttuuriperinnön merkityksestä
Saamelainen materiaalinen kulttuuri on monimuotoisuudessaan sekä käytännöllistä että kaunista ja esineisiin liittyy valtavasti immateriaalista tietoa esineen valmistuksesta ja käytöstä. Tämä tieto on säilynyt parhaiten esineiden juurilla Saamenmaassa, saamelaisilla itsellään.
Esinetutkimuksen kautta voidaan elvyttää vanhoja saamelaisen yhteisön vanhoja käsityöperinteitä ja -tekniikoita, materiaalien tuntemusta ja esineiden valmistukseen ja käyttöön liittyvää sanastoa. Elvytysprosessit ovat yhteisöllisiä, eri sukupolvia yhdistävää oppimista ja tietotaidon välittämistä ja näin ollen se myös edesauttaa saamelaisen materiaalisen ja immateriaalisen kulttuurin siirtymistä tuleville sukupolville.
Viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt saamelaiskokoelmien siirrot Saamelaismuseo Siidaan on konkreettinen osoitus museoiden välisestä aidosta yhteistyöstä ja lisääntyneestä ymmärryksestä kulttuuriperinnön merkityksestä saamelaisyhteisölle.
Utsjoen Palokoskelta peräisin oleva naisten hartiasuojus on ommeltu huovutetusta villakankaasta. Umpimaisen pystykauluksen sivuilla on sininen sarkakangas ja helmaa kiertää keltainen verkakangas sekä sinisestä sarkakankaasta ommellut tereet. Kuva: Marja Höyhtyä