Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistyksen Annamari Martinviita: ”Tekemisen kirjo on valtava rikkaus”
”Kihisen innosta lähteä kehittämään niitä isoja projekteja, jotka Oulu2026 mahdollistaa”, Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistyksen tuore puheenjohtaja Annamari Martinviita kertoo. Kuva: Maria Häkkinen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Annamari Martinviita saa tehdä töitä intohimonsa parissa musiikkiharrastuskentällä. Hän järjestää ihmisille tilaisuuksia yhteisölliseen musisointiin ja tanssiin, niiden oppimiseen ja niistä nauttimiseen liittyen.
”Toteutan tätä intohimoani useasta eri roolista, sekä opiskelijana, yhdistystoimijana, että työssäni koulutussuunnittelijana vapaan sivistystyön kentällä. Ennen kaikkea olen iloinen soittaja, laulaja ja tanssija”, Martinviita kertoo.
Polut yhdistyvät
Annamari Martinviita on kotoisin Karungista Tornionjoen varrelta. Hän asettui Ouluun parikymmentä vuotta sitten opiskelujen perässä.
”Opiskelupolkuni lähti liikkeelle kielten ja vuorovaikutuksen parissa ja johti yhteisöllisyydentutkimuksen pariin. Väittelin tohtoriksi verkkoyhteisöllisyyden kokemuksista vuonna 2017.”
Kansanmusiikki, kuorot ja yhdistystoiminta olivat tiiviisti Martinviidan elämässä koko yliopistouran ajan.
”Vuonna 2019 päädyin aloittamaan kansanmusiikin instrumenttipedagogin opinnot Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa.”
Kaikki Martinviidan kulkemat polut johtivat yhteen vuonna 2020, kun hän pääsi koulutussuunnittelijaksi Sivistysliitto ja Opintokeskus Kansalaisfoorumiin.
”Työssäni tuen ja kehitän erityisesti Pohjois-Suomen kulttuuriharrastuskenttää, ja teen läheisesti yhteistyötä valtakunnallisten musiikkijärjestöjen Suomen Kansanmusiikkiliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Kanteleliiton kanssa.”
Elävää perinnettä
Opinnoissaan Kokkolassa Martinviita oppii niitä pedagogisia taitoja, joita hän käyttää myös Kansalaisfoorumin työssään.
”Instrumenttipedagogian ymmärrys tukee erinomaisesti työtäni järjestöjen parissa, koska niissä työskentelevät ihmiset tulevat usein tästä samasta taustasta.”
Samaan aikaan Martinviita kehittää yhteyksiä kansanmusiikin tuleviin ammattilaisiin ja pääsee perehtymään kansanmusiikin olomuotoihin formaalin koulutuksen sisällä.
Kansanmusiikin parissa toimiessa historian tiedostaminen ja kunnioittaminen ovat luontainen osa tekemistä.
”Kansanmusiikkiyhdistyksen toiminta on elävää perinnettä, jossa saamme paljon hyvää oppia kokeneemmilta sukupolvilta, ja tuomme oman uuden panoksemme siihen”, hän avaa.
Yhdistys haluaa pitää linjat auki edeltäjien suuntaan samalla, kun se kehittää uutta.
”Kansanmusiikin kenttä on moninainen, ja joskus erilaisten toimintamallien yhteiselossa voi olla haasteitakin. Silti tämä tekemisen kirjo kentällä on valtava rikkaus”, hän iloitsee.
Innolla puheenjohtajaksi
Martinviita liittyi Pohjois-Pohjanmaan kansanmusiikkiyhdistyksen hallitukseen vuonna 2018. Ensin hän hoiti rahastonhoitajan pestiä.
”Sitten tuli tieto, että pitkään palvellut puheenjohtajamme Esko Holappa halusi siirtää manttelinsa eteenpäin. Minua ehdotettiin jatkajaksi, eikä asiasta tarvinnut kauaa keskustella.”
Puheenjohtajan rooli on Martinviidalle jo muualta tuttua. Rooli käy erittäin hyvin yhteen suunnittelijan ja toteuttajan roolien kanssa.
”Olen innoissani lähdössä tutkailemaan, mitä uutta syntyy, kun katselen yhdistyksen toimintaa tästä uudesta näkökulmasta.”
Martinviita kertoo suhtautuvansa puheenjohtajan pestiin kuten muuhunkin tekemiseensä.
”Haluan olla mahdollistaja yhteiselle toiminnalle ja vertaisoppimiselle. Puheenjohtajana haluan erityisesti pohtia isoja linjoja hallituskavereideni kanssa, ja auttaa tuomaan sieltä liittymäkohtia tämän hetken tekemiseemme”, hän tuumaa.
Aktiivista toimintaa
Martinviidan mielestä kansanmusiikki voi Pohjois-Pohjanmaalla hyvin. Hän tiedostaa, että paikkakuntien välillä voi toki olla paljonkin eroa.
”Osa työtämme yhdistyksessä onkin uudistaa yhteyksiä eri puolille maakuntaa ja selvittää, millaiselle toiminnalle ylipäätään olisi pohjaa esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla. Otamme todella mielellämme vastaan yhteydenottoja, jos jonnekin päin maakuntaa olisi tilausta kurssille tai tapahtumalle”, hän rohkaisee.
Tuore puheenjohtaja tietää, että isommilla paikkakunnilla toiminta löytää helpommin yleisönsä. Esimerkiksi hänen oma harrastuskenttänsä Oulussa on erittäin elinvoimainen.
”Halukkaita laulajia, soittajia ja tanssijoita riittää. Tekemisemme saavat aina varsin positiivisen vastaanoton, oli sitten kyse kursseista, jameista, tansseista tai keikoista”, hän kehuu.
Oulussa suurempi haaste on oikeastaan tekijöiden vähyys.
”Työtä tällä kentällä riittää aktiivisille toimijoille, jotka ovat valmiita oppimaan uutta.”
Juhlavuosi ja Oulu2026
Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistys juhlii paraikaa 50-vuotisjuhlavuottaan. Kesän tullen päästään ihmettelemään yhdistyksen pitkää historiaa.
”Ohjelmassa on useampi konsertti, joissa soitetaan seudun perinnemusiikkia sekä tuodaan esille tämän hetken soittaja- ja tanssijakenttää. Menneisyys ja nykyisyys kulkevat siis käsi kädessä tässäkin.”
Martinviita kertoo, että 50-vuotisjuhlavuosi antaa myös tilaisuuden tuoda vahvemmin esille omaa paikallista historiaa. Yhdistys järjestää vuoden 2022 aikana useita kursseja, joilla opetellaan pohjoispohjalaisten pelimannien aikaisempia soitteita.
”Konsertteihin kuuluu myös aina tilaisuus kaikille hypätä lavalle soittamaan näitä opittuja kappaleita yhdessä muiden kanssa. Yhteissoitto on kansanmusiikin olomuodon syvimpiä ilmentymiä”, puheenjohtaja kiteyttää.
Juhlavuonna yhdistys virittäytyy jo vahvasti Oulu2026-tunnelmiin.
”Olemme tuomassa yhteen kansanmusiikki- ja kansantanssikentän eri yhdistyksiä, joiden kanssa kehitämme ideoita kulttuuripääkaupunkivuoden toimintaan. Tämänhetkisessä tekemisessämme on jo paljon siemeniä isompiinkin projekteihin, ja kihisen innosta lähteä kehittämään niitä isoja projekteja, jotka Oulu2026 mahdollistaa”, Martinviita kertoo.
Martinviita näkee Oulu2026-yhteistyössä mahdollisuuden luoda pysyvästi parempaa maaperää kulttuuriselle sivistystyölle.
Jalallakin koreasti
Alusta lähtien kansanmusiikin parissa Martinviita on saanut olla oma itsensä.
”Kansanmusajameissa ei kysellä, kauanko olet soittanut instrumenttiasi. Kansanlaulussa jokaisella on ääni, ja muuta ei tarvita.”
Kansantanssin askelia voi alkaa tapailemaan seuraamalla muita, eikä mitään sääntöjä ole pakko seurata. Kaikki tekeminen on kaikkien yhteistä, joten myös kaikki valta on yhteisöllä.
”Kunnioitetaan toisiamme, niitä ennen tulleita ja tässä hetkessä olevia, ja nautitaan ihmisen taidosta luoda ääntä ja liikettä yhdessä.”
Tuore puheenjohtaja taitaa myös kansantansseja.
”Kansantanssissa hienointa on sen juurevuus, rikkomaton yhteys musiikkiin, ja mahtava groove. Tykkään mennä esimerkiksi ylöspäin suuntaavaa masurkkaa, ja maata pitkin suuntaavaa sottiisia. Molemmissa erilainen mutta ihan huikea meininki, kun kaikki tanssijat ja soittajat pelaa yhteen”, Martinviita nauttii.
Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistyksestä
