Pohjoinen kiinnostaa nyt, tietää kulttuurikaupunkisäätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Ruohonen
Risto Ruohonen on myös hallituksen jäsen tänään Helsingissä avattavassa Tanssin talossa. Kuva on otettu hänen entisellä työpaikallaan Ateneumissa. Kuva: Jenni Nurminen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kulttuuripääkaupunkisäätiön puheenjohtaja Risto Ruohosen mukaan Oulun valinta vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi ei ollut itsestään selvä palkintovalinta.
”Oulu oli rakentanut kiinnostavan ehdotuksen. Lisäksi kaupungilla on monella tavalla riittävästi harteita hoitaa vuosi. On osaamista ja resursseja: vireät taideinstituutiot ja yliopistomaailma. Siinäkin on aidosti mahdollisuuksia, kun tiede ja teknologia ulottuvat taiteen ja kulttuurin alueille.”
Ruohonen lisää, että kansainvälisesti pohjoinen kiinnostaa nyt – ja pohjoinen sisältää hänen mukaansa globaalissa tarkastelussa esimerkiksi Tanskankin.
”Oulun alue on myös poikkeuksellisen laaja. Ei ole helposti löydettävissä esimerkkejä miten näin laajassa mitassa hoidetaan kulttuuripääkaupunkivuosi. On kovin tärkeää, että löydetään mallit miten pienetkin kunnat voivat olla tässä mukana.”
Ruohonen huomauttaa, että Oulun-tapaus on erityinen siksikin, että sen kulttuuripääkaupunkistatuksesta päätettiin Brysselissä eikä opetus- ja kulttuuriministeriössä kuten Turun- ja Helsingin-vuodesta päätettiin.
Herkkänä maailman muutoksille
Viime viikon keskiviikkona oli kulttuurikaupunkisäätiön hallituksen ensimmäinen kokous sen jälkeen, kun kulttuuripääkaupunkihanke siirtyi Oulun kaupungilta säätiölle.
Aikaa meni Ruohosen mukaan siihen, että Teams-kokouksessa avattiin keskustelu säätiön strategiasta. Keväällä säätiön hallitus vahvistaa kulttuuripääkaupunkivuoden painopisteet.
Kaikkea viisautta alueelta ei ole vielä löydetty.
”Säätiössä toimintamuotona korostuu itsenäisyys poliittisesta päätöksenteosta, jotta kulttuurin ja taiteen tavoitteet toteutuisivat, vaikka toki toimimme poliittisen päätöksenteon tuen varassa. Arvostan tätä positiivisena perusajatuksena. Kun toimin Kansallisgalleriassa johtajana, vahvistettiin kansallista taidekokoelmaa säätiöittämällä. Sisällöt ratkaisevat hankkeen vaikuttavuuden.”
Ensimmäinen vuosi vahvistetaan verkostoja. Säätiön toiminnassa painopisteenä pitää Ruohosen mukaan olla Oulun kehitys vuoden 2026 jälkeenkin, johon kulttuuripääkaupunki-ilmapiiri ei pääty.
”Rakenteita ei tehdä tuolle vuodelle vaan alueen tulevaisuuden ja sen alueen ihmisten palvelemiseksi. Tämän työn pitää alkaa jo tämän vuoden aikana jo ja arvioida mitkä toimintatavat vahvistavat tätä pitkää päämäärää. Matkalla vuoteen 2026 sitten arvioidaan tätä vaikuttavuutta. Viidessä vuodessa maailma muuttuu ja sitä seurataan, ollaan herkkiä maailman muutokselle, jatkuvalle palautteelle ja kuunnellaan herkin korvin ympäristöä ja kontakteja.”
Ensimmäisenä vuonna alkavat myös yhteistyöhaut taiteilijoille ja kaikille yhteistyökumppaneille.
”Pitää olla tarkkana, ettei ideoita ja kumppaneita jää sivuun ja uinumaan. Kaikkea viisautta alueelta ei ole vielä löydetty”, Ruohonen muistuttaa.
Ja koska pohjoinen kiinnostaa, Oulun asiat voivat saada lopullisessa muodossaan jopa kansainvälistä huomiota.
Kerättävänä 10 miljoonaa
Oulun kaupungilta hankkeelle tulee rahoitusta 20 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston päätöksellä.
Lisäksi 20 miljoonaa euroa tulee valtiolta. Valtioneuvosto teki viime viikolla periaatepäätöksen tästä tuesta.
Kokonaisbudjetti hankkeelle on 50 miljoonaa eli 10 miljoonaa puuttuu. Ruohosen mukaan tätä aukkoa kurotaan sekä EU-rahoituksella että yritys- ja yksityisrahoituksellakin.
Turun kulttuuripääkaupunkihankkeessa Ruohonen oli mukana puheenjohtajana työryhmässä, joka selvitteli teemavuoden pysyvien vaikutusten mahdollisuuksia.
”Kulttuuripääkaupunkivuosi muutti kaupunkia sillä tavoin kuin tavoiteltiinkin: jokirannasta tuli ympäristöineen Turun elävä keskusta. Myös päätös rakentaa Turun tuleva kongressitalo kaupunginteatterin viereen on linjassa kulttuuripääkaupungin hengen kanssa. Logomo-kulttuuritilakin on jäänyt elämään vuodesta 2011”, Ruohonen huomioi.
Utelias katse Ouluun
Alun perin turkulainen Ruohonen on nyt eläkkeellä, sitä ennen hän toimi kolme kautta Kansallisgallerian pääjohtajana.
Nyt hän vaikuttaa luottamustehtävissä kuten tänään Helsingissä avattavan Tanssin talon hallituksessa sekä puheenjohtajana Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiössä.
Oulun suhteen hän kuvailee olevansa ”utelias tarkkailija”. Suhde kaupunkiin on muodostunut aiempien teatterialan vaikuttajien Jussi Helmisen, Maarit Pyökärin ja Mikko Koukin kautta, sillä Ruohonen on toiminut myös Lahden ja Helsingin kaupunginteatterin johtajana, Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana ja opetusministeriössä taideneuvoston puheenjohtajana.
Näissä töissään hän huomioi, että Oulussa tapahtuu paljon taiteen alalla.
