Pikisaaren Protossa esillä tuttujen puutalojen mennyttä elämää ja nykyisyyttä – omalle maalle oma koti

Avaran näyttelytilan oikealle aukeavilla seinillä näkyy värikkäitä ja elämäntäyteisiä valokuvia. Kolumbialaiset äiti ja poika istumassa sängyn laidalla, trampoliinilla hyppivä lapsi ja nainen vilkuttamassa puutalon ikkunasta. Kaikkia näitä kuvia yhdistävät talot, joilla on kunnia toimia näiden ihmisten koteina.

Taidenäyttelyssä esillä oleva Juuso Westerlundin toteuttama valokuvateosten sarja kertoo meille, miltä elämä näissä puutaloissa näyttää nykypäivänä. Esillä on myös kuvia Oulusta ja Raahen Lampinsaaren kaivoskylästä.

Näyttelytilan toisella laidalla on esitetty kauniin visuaalisesti Puutalo Oy:n vaiheet vuosilta 1940-1955. Esillä on esitteitä, kuvia valmiista taloista, rakennuspiirustuksia ja pienoismalleja. Valoisa näyttelytila päästää kuvat oikeuksiinsa, ja näyttely imaisee mukaansa puuelementtirakentamisen historiaan.

Puutalo Oy oli yleishyödyllinen, esivalmisteisen puutaloteollisuuden vientiyhtiö, johon kuuluivat muun muassa Pateniemen ja Martinniemen sahojen talotehtaat. Näitä meille kaikille tuttuja jälleenrakennuskauden pientaloja on yhä tänä päivänä nähtävillä muun muassa Karjasillalla, Toppilassa ja Peltolassa.

Oulussa näyttely on toteutettu osana Arkkitehtuurin ja Muotoilun päivien ohjelmaa, joita vietetään 1.–4. helmikuuta teemalla Hyvässä tilassa.

Puutalo Oy rakentamassa koteja

Koko valtakunnassa toiminut Puutalo Oy perustettiin vuonna 1940 auttamaan kotinsa menettäneiden Karjalan evakkojen asuttamisessa. Lähes 420 000 ihmisen jäädessä ilman kotia arkkitehtien ja teollisuuden täytyi yhdistää voimansa luodakseen talomallin, jonka avulla voitaisiin asuttaa mahdollisimman paljon ihmisiä. Puutalo Oy:n luomat talomallit olivat sarjavalmisteisia, jotta taloja voitiin valmistaa mahdollisimman tehokkaasti talotehtailla.

Proto Pohjois-Suomen Ry:n tuottaja Niina Autio kertoo sarjatuotannon olleen kuin Ikean huonekalut nykypäivänä.
“Taloissa tuli mukana kuvalliset ohjeet, jotta niiden pohjalta saatiin helposti rakennettua”, Autio kertoo rakennusprosessista.

Pohjois-Suomen Safan paikallisvastaava Pia Krogius kertoo rakentamisen muovautuneen ympäri maailmaa toisen maailmansodan jälkeen vastaamaan modernisoituvan maailman tarpeisiin.

“Niin kuin näyttelyn nimikin New Standards kertoo, piti luoda uudet standardit sille, millainen on hyvä, riittävä ja toimiva asunto.  Samalla syntyi suunnittelun, rakentamisen ja sahateollisuuden standardeja”, Krogius avaa näyttelyn nimen taustaa.

Vaatimattoman näköiset talot sisältävät rakenteellisia, tilallisia ja käytettävyyteen liittyviä innovaatioita.

Näyttelyssä nähtävillä olevista mainoksista huokuu jälleenrakennusajan kuva ja suuri tarve uusille taloille, joista tulisi ihmisten omia koteja. Mainostekstit kuten “Omalle maalle oma koti” ja “Onnellisia koteja kevääksi 1941” kertovat liikuttavalla tavalla ihmisten tarpeesta ja toiveista, joihin Puutalo Oy vastasi.

“Aihe on nytkin erittäin ajankohtainen, jos miettii Ukrainan sotaa ja sen jälkeistä jälleenrakentamista”, Krogius yhdistää aiheen nykypäivään.

Puutaloja yhä edelleen ympäri maailman

Vuosien 1940–1955 aikana Puutalo Oy vei rakennuksia yli 30 maahan. Taloja löytyy muun muassa Kolumbiasta, Saksasta, Puolasta ja Tanskasta.

“Jokaisessa mallissa pyrittiin huomioimaan kohdemaan ilmasto”, Autio kertoo.

Esimerkiksi kolumbialaisessa talossa oli kiinnitetty erityistä huomiota ilmanvaihtoon ja varjostukseen. Puutalo Oy kuljetti myös asuntoloita, kouluja ja sairaaloita ympäri maailman. Tuhansia rakennuksia on käytössä yhä tänäkin päivänä.

“Puutalo Oy:lla oli iso rooli esivalmisteisten talojen myynnissä ja viennissä. Puutalo Oy on kenties Suomen menestynein arkkitehtuurin vientiprojekti. Se on pitkälti ollut luomassa lähtökohdat elementtirakentamiselle”, Krogius kuvailee.

Niin tuttua ja tavallista

Näyttelytilaan astuessani kuulen kahden pariskunnan keskustelevat keskenään siitä, kuinka molemmat asuvat nykyään Puutalo Oy:n taloissa.
Moni meistä käveleekin päivittäin tämänkaltaisten talojen ohi tai asuu itse sellaisessa.

“Tällaiset talot ovat meille maailman tavallisin juttu”, Krogius kuvailee suomalaisten suhdetta puutaloihin.

Siksi voikin yllättää, miten paljon suunnittelua siihen on sisältynyt. Arkkitehtien parhaimmisto osallistui näiden kaikille suomalaisille arkiselta tuntuvien talojen suunnitteluun. Puutalo Oy onkin kenties Suomen menestynein arkkitehtuurin vientiprojekti.

Näyttelyssä nähtävillä olevista nykypäivänä otetuista kuvista voi nähdä ajan ja ihmisten kädenjäljen vaikutuksen vuosien saatossa.

“Aika muuttaa ja ihmiset muokkaa, mutta perusasiat on niin kunnossa, että talo kestää”, Krogius pohtii ajan kulua.

Näyttely koskettaakin erittäin montaa suomalaista ja oululaista.
Talot on aikoinaan rakennettu tietyllä tavoin, mutta se mitä niiden sisällä tapahtuu kertoo talojen todellista tarinaa.

“Laadukas arkkitehtuuri kehystää elämää hyvällä tavalla”, Krogius summaa ajatusta.