Pala historiaa: Komedioista tunnettu Siiri Angerkoski esitti köyhää eläkeläistä koskettavassa jäähyväisroolissaan

Siiri Angerkoski syntyi Pelkosen perheen esikoislapseksi Oulussa 21. elokuuta 1902. Hänen isänsä oli hopeaseppä Kustaa Sakarinpoika Pelkonen ja äitinsä Hanna Pelkonen, omaa sukua Johansson. Perheen sukunimi vaihdettiin Palmuksi jo pian esikoistyttären syntymän jälkeen.

Palmun perhe muutti usein. Perheeseen syntyivät Siirin lisäksi tyttäret Ines Palmu ja Irja Palmu. Perheonni rakoili sen jälkeen, kun Hanna Palmu joutui Hämeenlinnan naisvankilaan. Kustaa Palmu otti uuden elämänkumppanin sillä välin, kun vaimo oli vankilassa. Hanna Palmu muutti Yhdysvaltoihin vankeustuomionsa jälkeen. Palmun perhe asui Oulussa lyhyen ajan vielä myöhemmin.

Vaikea alku näyttelijänä

Siiri Palmun kouluopinnot rajoittuivat vain opintoihin kansakoulussa, mikä ei ollut harvinaista tuolloin. Kustaa Palmu olisi toivonut, että tytär olisi jatkanut hänen kultasepänliikettään. Tyttären tarkoitus oli aloittaa työ hopeaesineiden kiillottajana, jolloin hänen ensimmäinen työpaikkansa olisi ollut Turussa.

Näyttelijän työ kiinnosti Siiri Palmua lopulta enemmän kuin työ kultasepänliikkeessä. Palmu päätyi näyttelijäksi urheiluharrastuksen kautta asuessaan Porissa 1920-luvun alussa, jolloin hän oli urheiluseura Porin Pyrinnön aktiivinen jäsen. Kun hän kerran pelleili seuratovereilleen harjoitusten jälkeen, Porin Työväen Teatterin johtaja Aarre Linnala sattui näkemään sen. Hän arveli, että Palmussa olisi ainesta esiintyjäksi.

Siiri Palmun uran alku näyttelijänä oli kuitenkin vaikea. Kustaa Palmu ei arvostanut näyttelijän ammattia, joten hän haki tyttärensä pois näytelmäharjoituksista. Siiri ei kuitenkaan lannistunut. Hän esiintyi teatterilavalla ensimmäisen kerran Kirjurinluodon ulkoilmanäyttämöllä 20. elokuuta 1921. Näytelmän nimi oli Vermlantilaisia. Lopulta Kustaa Palmu hyväksyi sen, että hänen tyttärensä oli näyttelijä.

Kuukausipalkkainen näyttelijäpariskunta

Siiri Palmu näytteli eri teattereissa seuraavina vuosina ja tapasi samoilla näyttämöillä esiintyneen näyttelijä Kaarlo Angerkosken. Lopulta he rakastuivat ja solmivat avioliiton vuonna 1933. Avioliitosta syntyi tytär Sirkka-Liisa Angerkoski seuraavana vuonna.

Siiri Angerkosken elokuvaura alkoi vuonna 1933, jolloin hän esiintyi elokuvassa Pikku myyjätär. Hän käytti vielä tässä vaiheessa sukunimeä Palmu. Myös Kaarlo Angerkoskella oli rooli elokuvassa.

Suomen Filmiteollisuus kiinnitti Angerkosket kuukausipalkkaisiksi elokuvanäyttelijöiksi vuonna 1938, mikä oli harvinaista Suomessa. Siiri Angerkoski jäi leskeksi jo varhain, sillä uransa lakipisteen saavuttanut Kaarlo Angerkoski kuoli vuonna 1939.

Justiina muistetaan

Siiri Angerkoski jatkoi Suomen Filmiteollisuuden palveluksen aviomiehensä kuoleman jälkeen ja esiintyi useissa elokuvissa seuraavien vuosikymmenien aikana. Angerkosken roolit olivat usein humoristisia sivurooleja.

Angerkoski esitti muun muassa taloudenhoitaja Hildaa 1940- ja 1950-luvuilla tehdyissä kuudessa elokuvassa, jotka kertovat Suomisen perheestä. Ne muistetaan myös siitä, että Lasse Pöysti esitti Olli Suomista.

Angerkoski muistetaan parhaiten roolistaan Pekka Puupään puolisona Justiina Puupäänä Pekka ja Pätkä -elokuvissa, joita tehtiin kaikkiaan kolmetoista 1950-luvun alusta alkaen. Esa Pakarinen esitti Pekka Puupäätä ja Masa Niemi Pätkää. Justiina on puhelias nainen, joka on usein vihainen aviomiehelleen ja Pätkälle. Siksi hän heiluttaa kaulinta.

Siiri Angerkoski osallistui myös Suomea kiertäneisiin ohjelmanumeroihin, joilla oli tarkoitus viihdyttää sotilaita talvi- ja jatkosodan aikana. Nämä viihdytyskiertueet veivät hänet lähelle rintamaa.

Vaikea 1960-luku

Viimeinen Pekka ja Pätkä -elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1960. 1960-luku oli taloudellisesti vaikea vuosikymmen Siiri Angerkoskelle. Suomen Näyttelijäliiton jäsenet aloittivat lakon vuonna 1963, minkä lisäksi Suomen Filmiteollisuus lopetti elokuvien valmistamisen. Näyttelijöitä irtisanottiin, ja Siiri Angerkoski oli yksi heistä.

Angerkoski nähtiin valkokankaalla vain kerran vuoden 1963 jälkeen. Hänellä oli rooli Fennada-Filmi Oy:n tuottamassa elokuvassa Kesyttömät veljekset (1969). Hänelle tarjoutui myös mahdollisuus näytellä teattereissa, televisio-ohjelmissa ja Radioteatterissa. Hän sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1969, jolloin taloudellinen tilanne helpottui.

Viimeisenä vakava rooli

Siiri Angerkosken viimeinen rooli oli pääosa Yleisradion televisioelokuvassa nimeltä Aliisa, jonka ohjasi Jukka Sipilä. Rooli oli vastakohta Angerkosken aikaisemmille rooleille koomisina hahmoina. Elokuva on myös aiheeltaan vakava, sillä Angerkoski esitti siinä pienen kansaneläkkeen varassa ollutta naista nimeltä Jenny Aliisa Härkönen. Aliisan täytyy muuttaa pois asunnostaan, mutta hän ei löydä uutta asuntoa.

Aliisa sai ensi-iltansa 18. marraskuuta 1970. Siiri Angerkoski kuoli pian sen jälkeen, 28. maaliskuuta 1971. Angerkosken roolisuoritus sai positiivista palautetta. Elokuva palkittiin valtion elokuvapalkinnolla, parhaan televisioelokuvan Jussi-palkinnolla ja Pohjoismaiden tv-näytelmäkirjailijapalkinnolla parhaasta käsikirjoituksesta. Angerkoski sai postuumisti parhaan naispääosan Jussi-palkinnon vuonna 1971.

Kultainen kaulin jaetaan Oulussa

Oululaislähtöisen Siiri Angerkosken muistoa vaalitaan nykyisin Oulussa, sillä vuodesta 2008 alkaen vuosittain on järjestetty elokuvatapahtuma nimeltä Siirin-päivät. Tapahtumalla kunnioitetaan Angerkosken ja hänen näyttelijäkollegoidensa työtä. Siirin-päivillä on myös jaettu kulttuurintekijöille Kultainen kaulin -palkinto vuodesta 2009 alkaen.

Alun perin tapahtuman ideoi sittemmin edesmennyt Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkö Kaisu Mikkola. Tapahtuman järjestävät Finnkino Oy, Merikoskikerho ry ja Oulun Elokuvakeskus ry.