Pölökkypäitten poloku Martinniemessä jälleen mukana Lumossa – Jyrki Mäen tyypit herättävät mielikuvituksen
Jyrki Mäki on hyödyntänyt teoksissaan luonnonmateriaaleja. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Martinniemen Ukkolanrannassa kulkevalla polulla elää pölökkypäitten yhteisö, joka on taiteilija Jyrki Mäen vuonna 2010 alulle laittama tilataideteos. Ensimmäinen pää syntyi sattumalta, kun Mäki löysi pihaltaan polttopuuksi tarkoitetusta pölkystä selkeän suun, josta kasvot lähtivät muotoutumaan kuin itsestään. Sittemmin polun varteen on muuttanut uusia asukkaita, myös muiden taiteilijoiden tekeminä, mutta kaikkien alkuperää ei edes Mäki tiedä.
”On ollut hauska huomata, kuinka polku on alkanut vuosien saatossa elää omaa elämäänsä. Välillä asukaat siirtyvät ja joskus niitä on tullut lisää. Päät ovat tarkoituksella nimettömiä. Hahmon tarina saa muotoutua jokaisen katsojan omassa mielikuvituksessa. Teoksissa minua viehättää nimenomaan ilmeikkyys ja kuinka yksinkertaisilla elementeillä saa aikaan luonteikkaan vaikutelman”, Mäki kertoo.
Pölökkypäitten tarkoitus on sulautua luontoon, ympäristöä kunnioittaen. Teoksissa hyödynnetään luonnonmateriaaleja ja niitä koristellaan kierrätystavaroilla. Somistuksista löytyykin Mäen vanha kravatti, sattumalta löydetty vyö sekä vanhasta hirrestä irrotettuja nauloja.
”Alkuperäisenä ajatuksena oli, että pölkyt eläisivät oman aikansa ja maatuisivat sitten osaksi luontoa. Polun rakentumisen jälkeen tuli kuitenkin toiveita, että päät jäisivät pysyväksi osaksi maisemaa, joten olen tehnyt niitä säännöllisesti lisää ja käynyt korjailemassa vanhempia yksilöitä. Ajan patina saa silti näkyä. Päät vanhenevat samaan tapaan kuin ihmisetkin, kasvoille ilmestyy uurteita ja eletty elämä näkyy olemuksessa”, Mäki toteaa.
Taiteen ja hoitotyön yhdistäminen
Osa polun asukkaista on syntynyt yhteistyössä kehitysvammaisten päivätoimintayksikön, Tsempin, asiakkaiden kanssa. Projekti oli osa Mäen lähihoitajatutkintoon liittyvää näyttöä, joka sai asiakkailta innostuneen vastaanoton.
”Päiden valmistuksessa on useita eri vaiheita, joihin kaikki voivat osallistua taitojensa mukaan. Kaikki lähti liikkeelle yhteisestä suunnittelusta ja materiaalien keräämisestä, jonka jälkeen jokainen sai jättää pölkkyyn oman kädenjälkensä. Prosessin yhteisöllisyys onkin minulle tärkeä arvo. Tärkeintä ei ole aina lopputulos, vaan sinne kuljettu matka”, Mäki sanoo.
Pitkän linjan sarjakuva- ja kuvataiteen tekijänä sekä muusikkona tunnettu Mäki on ottanut ensikosketuksen hoitotyöhön jo lukioikäisenä Tahkokankaan kehitysvammaisten yksikössä. Sittemmin kulttuuripuolen työt veivät mukanaan, kunnes vuonna 2017 hän pääsi osaksi Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanketta, jonka tavoitteena oli tarjota taiteellista viriketoimintaa erityisryhmille. Mäen luotsaamat, sarjakuviin painottuneet työpajat saivat hyvää palautetta, ja tekijä koki työn erittäin inspiroivaksi. Positiivisten kokemusten myötä Mäki huomasi, että viriketoimintaan painottuvan hoitotyön ja oman taiteellisen tekemisen voi yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi.
”Taiteen luominen on usein yksinäistä puuhaa, jolloin vetäydyn hiljaisuuteen työstämään ideoitani. Yhteisöllinen tekeminen tuo siihen tervetullutta vastapainoa ja koen työn erityisryhmien parissa todella merkitykselliseksi. Osallistavan taiteen tekemisessä oppii hetkessä elämistä, läsnäoloa ja vastavuoroisuutta. Tunnen olevani yhtä aikaa sekä oppija että opettaja”, Mäki sanoo.
Valoa ja rauhaa
Pölökkypäitten poloku valaistaan lyhdyillä ja kynttilöillä Lumo Light Festivaalin yhteydessä lauantaina 19. marraskuuta. Ohjelmaan kuuluu tulitaideryhmä Tulikukan esitys kello 16.00 ja Martinniemen kyläyhdistys vastaa tarjoilusta. Pikkujouluhenkistä illanviettoa jatketaan Kerholassa klo 20.00 alkaen. Polku on lyhyt ja helppokulkuinen, joten perheen pienimmätkin pääsevät helposti ihmettelemään mystisiä päitä.
”Hämärän tullen polulle laskeutuu taianomainen tunnelma, johon läheinen meri ja tuuli muovaavat oman äänimaisemansa. Tulesta syntyvä hehku luo hahmojen kasvoille aivan uudenlaisia piirteitä, joita ei päivänvalossa huomaa. Tapahtumassa voi bongata myös täysin uusia pölökkyasukkaita”, Mäki kertoo.
Taiteilijan tulevaisuuden haaveena on, että polku saisi säilyä nykyisellään, luonnollisesti kehittyen. Uudet hahmot ovat tervetulleita muuttamaan polun varrelle, mikäli joku tuntee kutsumusta luoda ympäristöä kunnioittava teos yhteiseksi iloksi. Mäki kokee Ukkolanrannan tärkeäksi alueeksi, johon ihmiset voivat tulla nauttimaan merimaisemasta, viettämään aikaa nuotion äärelle ja kokemaan yhdessä luonnon rauhaa.
Lisätietoja Jyrki Mäestä tästä linkistä.
Lisätietoja Lumosta tästä linkistä.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Mun Oulussa 17. marraskuuta 2021. Tapahtuma-aikoja muutettu.
