Päivittynyt ja raameista vapautunut Oiva Väre julkaisee jo neljännen albuminsa
Oiva Väreen 27. toukokuuta julkaistavan IIII-albumin soundi on edeltäjiään modernimpi ja kappaleet tehtiin tietoisesti ilman selkeitä raameja, uutta nahkaa luoden. Kuva: Vesa Ranta
Oiva Väre -orkesteri julkaisi ensimmäisen albuminsa vuonna 2010.
”Vuosien saatossa niin jäsenistö, musiikillinen ulosanti kuin ulkonäkökin ovat niin sanotusti päivittyneet”, laulaja-kitaristi Hannu Hautanen kuvailee.
27. toukokuuta julkaistava IIII-albumi on nimensäkin mukaisesti bändin neljäs kokopitkä.
”Musiikkityylit risteilevät ja genrejä sekoitellaan, mutta tylsämielisesti todettakoon, että kategoriamme on suomenkielinen rock ja pop. Ei kuitenkaan suomirock tai suomipop”, Hautanen tarkentaa.
Pian julkaistavalta albumilta on julkaistu kolme singleä – Schrödingerin kissa, Tanssikaa, houkat, ja tuoreimpana 13. toukokuuta ilmestynyt Kaikkitietävät.
Kollektiivista nahanluontia
Kuka säveltää ja sanoittaa Väreen biisit?
”Maki Kolehmainen”, bändin rumpali Pekka Mertala vitsailee ja jatkaa, että sävellykset ja sovitukset ovat kollektiivista käsialaa.
Nykyään Oiva Väreeseen kuuluvat Mertalan ja Hautasen lisäksi kitaristi-laulaja Samuli Paitsola, basisti Mervi Tervo sekä Mikko Alanne, joka soittaa koskettimia, kitaraa ja perkussioita ja laulaa.
”Sanoituspuolesta vastaavat lähinnä minä ja Hannu, mutta kitaristimme Samuli ansaitsee kunnian ja Teosto-korvaukset Lions Clubin maininnasta Kaikkitietävät-biisissä”, Mertala huomioi.
Neljännellä levyllä on soundillisesti kyse uudistumisesta.
”Vaikka aiemmillakin levyillämme on musagenrebuffetista ammennettu varsin estottomasti, nyt löysimme kokonaan uuden linjaston”, Mertala nauttii.
Etenkin Schrödingerin kissan diskobiitti ja kasarisynat ovat jotain, mitä Oiva Väre ei ole aiemmin tehnyt.
”Koska nahanluonti tuntui varsin luonnolliselta, tarttui samantyylistä soundia myös pariin muuhun biisiin. Saas nähdä, miten pitkäkestoisia vaikutuksia asialla on”, muusikko pohtii.
Ensin kolme teemalevyä
Haastattelua tehdessä Oiva Väre on siis julkaissut kolme albumia. Niistä ensimmäinen, Jetro, julkaistiin vuonna 2010. Osa jotain suurempaa ilmestyi vuonna 2013 ja Kahlekuningas vuonna 2015.
”Edelliset levymme ovat tosiaankin olleet teema-albumeja”, Mertala toteaa.
Osa jotain suurempaa -albumilla tarkasteltiin pienen ihmisen ja rakennemuutoksen suhdetta.
”Kahlekuninkaalla taas pohdiskelimme, onko vapaus vapautta jostakin vai vapautta johonkin”, Mertala avaa.
Tuolle levylle Oiva Väre haluttiin taltioida mahdollisimman autenttisena.
”Siksipä biisit äänitettiin lähes kokonaan livenä lauluja myöten kaikki samassa huoneessa soittaen.”
Kahlekuninkaan jälkeen alettiin työstämään uutta materiaalia.
”Ensimmäinen valmistunut kappale, IIII-levyn avaava Piru Periköön, toimisi varmasti myös livenauhoituksena. Toisaalta osaan biiseistä haluttiin erilaista tulokulmaa, joka kuulunee tuotetumman oloisena soundina”, Mertala pohdiskelee.
Vapautuminen raameista
Pian ilmestyvälle IIII-albumiIle ei valittu mitään kantavaa teemaa.
”Tämä taitaa olla levyistämme ensimmäinen, jota lähdimme tietoisesti tekemään ilman selkeitä raameja tai edes viitteitä. Konseptialbumin tekeminen on palkitsevaa, mutta myös niin kovin kahlitsevaa”, Hautanen tietää.
Bändi päätti jättää dogmat eteiseen ja keskittyä vain parhaisiin kappaleisiin ja tarinoihin.
”Toki tuttuja teemoja on löydettävissä, mutta mitään yksittäistä aihetta ei alleviivata.”
Hautanen kokee, että IIII-levylle omaleimaisinta on laulujen aiheiden ajankohtaisuus. Kappaleiden aiheita ovat esimerkiksi salaliittoteoriat ja uushenkisyys, jotka ovat näinä aikoina entistä ajankohtaisempia.
Bändi halusi hakea levylle modernimpaa soundia. Levy äänitettiin huolella ajan kanssa.
”Jykevämmästä kuulokuvasta on luonnollisesti kiittäminen myös studiovelho Matti Mannista ja masterimestari Jarno Alhoa”, hän kiittelee.
Näkökulmat vaikuttavat
”Yleisesti kappaleidemme sanoitukset on pyritty tiivistämään tarinamuotoon jokin todellinen tapahtuma tai ajan ilmiö, joka sitten väännetään jonkin toisen näkökulmasta nähdyksi. Näin suojelemme alkuperäisten tietolähteidemme yksityisyyttä”, Hautanen selventää.
Mertala lisääkin, että Oiva Väre on mitä suuremmissa määrin GDPR-yhteensopiva orkesteri. Lyhenne tulee sanoista General Data Protection Regulation eli henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki.
Toisaalta tietyt IIII-albumin biisit linkittyvät toisiinsa.
Mertala kertoo, että kappaleiden Kaikkitietävät, 26.4.1986 ja Minä tarkoitin pelkkää hyvää hahmokavalkadi voidaan helposti sijoittaa samaan löyhään kategoriaan.
”Laulujen Piru periköön ja Muutosvastarinta kertojaäänet puolestaan tulisivat varmasti hyvin toimeen keskenään, jos ylipäätään tulisivat toimeen jonkun kanssa”, hän sanoittaa.
Muutamassa levyn kappaleessa perkussioissa vierailevat Keijo Goman sekä Matti Manninen. Mannista kuullaan myös koskettimissa. Hän myös äänitti ja miksasi levyn.
”Masteroinnin hoiti Jarno Alho, eli kovassa seurassa ollaan oltu”, Hautanen kehuu.
Piikkejä kuuntelutilastoissa
Oiva Väreen Hakkaa hippiä! -kappaleella voidaan ajatella olevan jonkinlainen kulttimaine, ja näin ollen myös yhtyeellä.
”Kulttimaine, kulttibändi vai pelkkä kultti? Kaikki käy. Oiva Väre -kulttiin saa liittyä kaikki ja uhrauksetkaan eivät ole aivan kohtuuttomat. Riittää, että käy keikoilla silloin tällöin ja ostaa levyn, jos ja kun sellainen ilmestyy”, Hautanen kannustaa.
Mertala kiteyttää, ettei kaikki ole politiikkaa, mutta kaikesta voi tehdä politiikkaa.
Bändi sai myös osakseen pienen #terassigate-kohun, jolla on ollut positiivisia vaikutuksia.
”Kohu oli tyypillinen esimerkki nettiaikakauden myrskystä vesilasissa ja oli kaikin puolin huvittava ja otimme kyllä siitä kaiken ilon irti”, Hautanen myöntää.
Kohu laantui parissa viikossa, kuten sopi odottaa.
”Mutta olimme sentään viikon verran Spotifyn top50 viraalisimmat -listan ykkösinä. Sitä on mukava kiikkustuolissa muistella ja kyllästyttää lapsenlapsia.”
Laulaja-kitaristi kertoo, että pieni siivu kansasta on ottanut Hakkaa hippiä! -kappaleen omakseen. Erityisesti viikonloput ja esimerkiksi vappu tuottavat piikkejä bändin muutenkin mukavasti kasvaneisiin kuuntelutilastoihin.
Keikalla panimossa ja Tubassa
Oiva Väre esiintyy 4. kesäkuuta Tubassa juhlistaen perjantaina 27. toukokuuta ilmestyvää albumiaan.
”Edesmennyttä mestaria, Kirka Babitzinia lainatakseni, luvassa on “pitkä ja hikinen ilta. Mulla on hiki jo”. Mutta vakavasti ottaen, tarkoitus on vetää paras keikkamme koskaan”, Mertala lupaa.
Orkesteri soittaa sopivan sekoituksen IIII-levyn biisejä ja vanhempia livejyriä, joista osa on sovitettu aivan uuteen uskoon.
”Ja kuka tietää vaikka saisimme aikaan uuden somekohun!”
Bändi tekee perjantaina 20. toukokuuta pikapyrähdyksen Hailuotoon.
”Käymme ottamassa niin sanotusti löysät pois Hailuodon Panimolla, jotta olisimme juhlakunnossa Tubassa”, Hautanen paljastaa.
Oiva Väreen tulevan keikkakesän esiintymispaikat sijoittuvat Rovaniemi-Vantaa -akselille.
”Eiköhän me myös tänä vuonna järjestetä elokuun loppupuolella perinteinen ”Pubiruusuja hopeamaljassa” -patiokiertue. Silloin esiinnymme useamman oululaisravintolan terasseilla pääasiassa akustisesti ja logistiikka hoidetaan vihreän siirtymän hengessä pelkästään polkupyörillä”, Hautanen kertoo.