Oulussa testataan, miten ilmakitarat ja muut tapahtumat taipuvat televisioon

Ilmakitaransoiton MM-kisat ovat Oulun tapahtumakentässä kruununjalokivi, ainakin jos katsotaan tapahtuman keräämää kansainvälistä huomiota. Ilmakitaransoiton MM-finaalin uutisointi tavoittaa liki 400 miljoonaa ihmistä median välityksellä globaalisti ja tapahtumassa on vuosien saatossa vieraillut kansainvälistä lehdistöä uutistoimisto Reutersista New York Timesiin. Parhaimmillaan finaalitapahtuman nettilähetystä on seurannut yli 300 000 katsojaa.

Nyt Oulun kaupunki ja Oulun kulttuuritapahtumayhdistys tutkivat, miten medianäkyvyyttä voisi kasvattaa itse tapahtuman livelähetyksen osalta.

”Kun Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, aloimme miettiä, miten ilmakitara olisi osa kulttuuripääkaupungin ohjelmaa. Tapahtuma ei fyysisesti pysty kasvamaan Rotuaarilla loputtomasti, mutta verkossa mahdollisuudet ovat rajattomat”, taustoittaa ilmakitaransoiton MM-kisat ideoinut muusikko Jukka Takalo.

”Ilmakitara voisi olla Euroviisujen kaltainen monimediallinen tapahtuma, jota seurattaisiin ympäri maailmaa, ja vuonna 2026 kutsumme kaikki ihmiset soittamaan ilmakitaraa maailmanrauhan puolesta”, hän sanoo.

Yhteissoittoon tarvitaan kuitenkin kisakatsomoita ympäri maailmaa. Tästä tavoitteesta lähti liikkeelle Oulun kaupungin markkinointiyksikön ja Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen hanke, jossa kehitetään kansainvälistä tapahtumaosallisuutta Pohjois-Pohjanmaalla – toisin sanoen yritetään löytää tapahtumalle uusia yleisöjä television tai suoratoistopalveluiden kautta.

”Kun Jukka mainitsi Euroviisut, mieleeni juolahti, että ilmakitaran tv-oikeuksia ei ole koskaan edes kokeiltu myydä, ja kun tapahtumastriimi kuitenkin toteutetaan laadukkaasti monikameratuotantona, sille voisi löytyä ostajia”, sanoo Oulun kaupungin kansainvälisen markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Anne Laurila.

”Jos lähetystä seuraa ilman kummempaa markkinointia satojatuhansia katsojia, potentiaalista yleisöä voisi olla moninkertaisesti, jos finaali lähetettäisiin tv-kanavan tai suoratoistopalvelun kautta”, hän arvioi.

Kun Pohjois-Pohjanmaan liitolla avautui sopivasti rahoitushaku, joka soveltuu pienimuotoisiin kokeilu-, kehittämis- ja selvityshankkeisiin, oli suunnitelmat ilmakitaran televisio-oikeuksien myynnistä kirjoitettava hankehakemukseksi, jotta ideaa päästiin testaamaan käytännössä.

Tv vaatii kehitystyötä

Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen ja Laurila ovat käyneet Ranskan Cannesissa tv-alan myyntitapahtumissa tapaamassa kansainvälisiä tv-kanavia, ja palaute on ollut rohkaiseva.

”Ilmakitara on hyvän tuulen sisältöä ja taatusti sellaista, mitä ei ole tv-kanavien ohjelmaostajille tullut vastaan. Saamamme palaute on ollut todella hyvää, ja kanavia tavatessa saamme arvokasta tietoa, miten livelähetyksen sisältöä voidaan kehittää vielä katsojaystävällisemmäksi”, Alatorvinen sanoo.

Ilmakitaralla on jo laaja kansainvälinen verkosto ja periaatteessa mikä tahansa osakilpailumaa voisi olla otollinen myös tv-markkinana, mutta Alatorvinen ja Laurila keskittyvät myyntityössään Ranskaan ja Saksaan.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Gazan tilanne ovat tehneet rauhansanoman taas ajankohtaiseksi Euroopassa. Lisäksi koronan jälkeen tv-kanavat ilmoittivat, että kevyelle, koko perheen viihteelliselle sisällölle olisi tilausta. Nyt on siis oikea momentum tarjota ilmakitaraa televisioon. Keskitymme neuvotteluissamme Ranskaan ja Saksaan, sillä niissä ilmakitaraverkosto on aktiivinen ja mailla on useita isoja tv-kanavia, joiden ohjelmatarjontaan ilmakitara voisi istua”, Laurila toteaa.

Kanaville ohjelmiston kivijalka on kuitenkin sarjamuotoisessa tv-sisällöissä, joten yksittäisen finaalilähetyksen rinnalle tarvitaan myös muuta ohjelmaa.

”Kisat on järjestetty vuodesta 1996, joten meillä on kattavasti arkistomateriaalia vanhoista kisoista. Ilmakitarasta on tehty myös useampi dokumenttielokuva, viimeisimpänä Ylelläkin nähty French Kiss Goes to Oulu. Ensimmäisen Cannesin reissun aikana tapasimme kiinnostavan yhteistyökumppanin, jonka kanssa olemme kehittäneet ratkaisua kanavien tarpeeseen – siitä en enempää voi vielä kertoa”, Alatorvinen myhäilee.

Opit talteen

Tapahtumien elämysten välittäminen kotisohville on jäänyt pandemian jälkeen vaille kehitystä, sillä striimauksen tulovirrat harvoin riittävät kattamaan edes syntyneitä kuluja. Siksi Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulu2026 aloittavat hybridituottajan täydennyskoulutuksen, jossa edistetään tapahtumatuottajien osaamista viedä kulttuuria ja tapahtumia digitaaliseen ympäristöön.

Myös Oulun kaupungin ja Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen kokemukset ilmakitaransoiton MM-kisojen tv-oikeuksien paketoinnista ja myynnistä kansainvälisille kanaville on tarkoitus jakaa muille.

”Mielestäni ilmakitaralla on jo olemassa olevaa tv-potentiaalia, onhan kisaverkosto jo valmiiksi kansainvälinen ja aiheesta on tehty jo useita dokumenttielokuviakin. Olin aluksi vähän skeptinen, olisiko muista tapahtumista televisiosisällöksi, mutta sain heti huomata olevani väärässä. Omaleimaiset tapahtumat kiinnostavat, ja sellaisia meillä on ilmakitaran lisäksi muitakin, kuten Polar Bear Pitch ja Frozen People”, Laurila pohtii.

Television lisäksi mediakumppanuuksia voi löytyä uutistoimistoista tai lehdistä. Erityisen kiinnostavia ovat uudet yhteisöalustat, kuten Twitch.

”Kanavilla on jatkuva tarve löytää jotain uutta, ja esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupunkien ohjelmatarjonta voisi vastata tähän tarpeeseen. En tarkoita, että kaikki kulttuuripääkaupunkitapahtumat sopisivat television sisällöksi sellaisenaan, mutta on valtava määrä kiinnostavia taiteilijoita ja erilaisia produktioita, joiden valmistautumista kohti pääkaupunkivuotta voisi hyvinkin syntyä tv-sarja – tai useampikin – ja kanavilla on paljon erilaisia media-alustoja, joille kaivataan sisältöä. Ehkä seuraavaksi on pohdittava, millaista kehitystyötä ja hanketta tuollaisen idean toteutuminen vaatisi”, Laurila jatkaa.

Ensin on kuitenkin katsottava, saadaanko ilmakitaransoiton MM-kisoille kanavia kumppaniksi.