Oulun Ylioppilasteatterin lyhytnäytelmä pureutuu seksuaalivähemmistön todellisuuteen – huumoria unohtamatta
Milja Rautio ja Jonna Aaltoniemi OYT:n Näkymätön käsi -näytelmässä, joka saa ensi-iltansa perjantai-iltana. Kuva: Onni Li
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tarinan päähenkilö on Ruska (Jonna Aaltoniemi), joka katsoo maailmaa ja lähimenneisyyttä seksuaalivähemmistön edustajan väsynein silmin. Hän on elänyt kuunnellen ja seuraten muiden päätöksiä hänestä, kuulematta häntä itseään.
Ruskan hahmoon kumuloituu kaikki se, mikä sateenkaarivähemmistöä on kohdannut: haukut, väheksyntä, aliarvioiminen ja -arvostaminen, sivuuttaminen, päätöksenteon ulkopuolelle jättäminen, merkityksettömyys yhteiskunnassa.
Kertomus kulkee tämän hetken Ruskasta aina vuosituhannen taitteen eduskuntakeskusteluihin, joissa päätettiin samaa sukupuolta olevien parien oikeuksista. Näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Suvi Aitto-oja kertoo näytelmän käsittelevän vallankäytön historiaa seksuaalisen vähemmistöön kuuluvan ihmisen näkökulmasta.
”Tämä on teema, joka ei vanhene, valitettavasti. Jos mietimme Yhdysvaltoja ja orjuutta, josta on kulunut paljon aikaa, niin edelleen on tarvetta Black Lives Matter -liikkeelle. Se kertoo, miten kauan tällaisten vallankäytön seurauksena syntyneiden traumojen käsittely saattaa kestää. Emme puhu yhdestä emmekä edes kahdesta sukupolvesta.”
Suomen kielen ja kirjallisuuden, historian ja psykologian opettajaksi opiskeleva Aitto-oja on käsikirjoittanut näytelmään myös suoria sitaatteja eduskunnassa käydyistä keskusteluista koskien rekisteröityjä parisuhteita. Hän toivoo ajallisen etäisyyden korostavan 30 vuotta sitten käytyjen keskustelujen koomisiakin piirteitä, mutta samalla toivoo ihmisten huomaavan, että samat aiheet ovat edelleen esillä.
”Voisimme miettiä, miltä nämä keskustelut näyttäytyvät kolmenkymmenen vuoden päästä, ja kuinka niistä pitäisi keskustella nyt.”
Opintojensa yhteydessä pienempiä ohjaustöitä tehneelle Aitto-ojalle Näkymätön käsi on ensimmäinen isompi projekti. Hänestä historiallisia traumoja on tärkeä tuoda esille, ja käsitellä niitä esimerkiksi juuri teatterin keinoin.
”Merkitys voi olla suuri yhtä lailla tekijöille, kuin yleisölle.”
Komiikalla kevennystä
Useaa roolia näytelmässä esittävä Siiri Puolakka pystyy allekirjoittamaan aihepiirin merkityksen, sillä hän kuuluu itsekin LGBTQ-yhteisöön. Roolitukseen tullessaan hän ei ollut vielä täysin tietoinen, millaisesta näytelmästä on kyse. Käsikirjoitus vakuutti hänet kerralla:
”Olin riemuissani mukana, koska aihe oli myös itselleni henkilökohtainen.”
Puolakka ei ole aiemmin esiintynyt OYT:n tuotannoissa, mutta hän on harrastanut teatteria ja näyttelemistä pienestä pitäen. Hän kertoo Näkymättömän käden herättäneen hänessä toiveikkuutta ja lohtua, ja hän haluaa näiden välittyvän sateenkaarikansalle.
”Vaikka käsittelemme hankalia ja kipeitä asioita, huumori kulkee koko ajan mukana.”
Puolakka toivoo näytelmän avartavan myös muiden siitä kiinnostuneiden ajatuksia ja tuomaan perspektiiviä aiheeseen, joka ei välttämättä suoranaisesti liity omaan elämään.
Näytelmän parhaiksi puoliksi hän nostaa teeman ohella komiikan:
”Vaikka käsittelemme hankalia ja kipeitä asioita, huumori kulkee koko ajan mukana.”
Puolakka kehuu OYT:n yhteishenkeä. Hän pohtii olevansa todennäköisesti porukan nuorin, mutta se ei ole yhteistyötä haitannut.
OYT ensi vuonna 60-vuotias
Oulun Ylioppilasteatterin puheenjohtajana kolmatta kauttaan aloittava Anna-Kaisa Kettunen kertookin, että nimestään huolimatta OYT:n toimintaan ovat tervetulleita kaikki täysi-ikäiset teatteritoiminnasta kiinnostuneet henkilöt.
Oulun toisesta harrastajateatterista, Oulun Työväen Näyttämöstä, Kettunen kertoo OYT:n erottuvan esimerkiksi harrastajien nuoremman iän ja vaihtuvuuden kautta: vakituisia jäseniä on seitsemisenkymmentä ja ikähaarukka sijoittuu enimmäkseen 20–30 vuoden välille. Joukossa on niin kaupunkiin opintojen perässä muuttaneita kuin työelämässä olevia harrastajia.
”Meillä esitetään tosi paljon jäsenistön omia käsikirjoituksia, jollainen on myös tämä Näkymätön käsi.”
Kettunen nostaa OYT:n kunniaksi myös viime vuosina yleistyneen tavan käyttää niin sanottuja kantatekstejä.
”Meillä esitetään tosi paljon jäsenistön omia käsikirjoituksia, jollainen on myös tämä Näkymätön käsi. Lisäksi puoliammattilaiset kirjoittajat tarjoavat meille tekstejään ja joko tulevat myös itse ohjaajiksi, tai etsimme ohjaajan ja tekijät meidän joukostamme.”
Näytelmien lisäksi Oulun Ylioppilasteatterissa pyörivät kaikille avoimet improjamit, joihin kuka vain voi tulla kokeilemaan improvisaatiota, sekä Mystery Box, yllätyksellinen taideilta, joka voi pitää sisällään mitä tahansa performanssista musiikkiin, elokuviin tai runonlausuntaan.
Kettunen kertoo, että syksyn opiskelijatapahtumassa Hurmoksessa vaihto-oppilaiden suunnalta muodostuneen kiinnostuksen vuoksi improvisaatioiltoja kokeillaan loppuvuonna järjestää pari kertaa myös englannin kielellä. Ensi vuodelle on tarkoitus herätellä henkiin OYT-klubeja, joita on ennen korona-aikaa järjestetty yhteistyössä oululaisten ravintoloiden kanssa.
Teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksen käynyt Kettunen mainitsee myös tammikuussa jälleen järjestettävästä ”Tuoretiskistä”, joka on uusien harrastajien projekti. Tuolloin voi tulla matalalla kynnyksellä mukaan toimintaan, oli sitten ammattilainen tai teatterista kiinnostunut vailla aiempaa lavakokemusta.
Tulevaisuuden odotukset ovat muutoinkin korkeat: OYT viettää ensi vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. Mikäpä olisi parempi syy elävöittää toimintaa täyteen kukoistukseen pandemia-ajan rajoitusten ja vaaditun hiljaiselon jälkeen?
Näkymätön käsi -näytelmän ensi-ilta pe 2.12. klo 19 Valvenäyttämöllä.
Mikä ”näkymätön käsi”?
- Näkymätön käsi on brittiläisen moraalifilosofi Adam Smithin käyttämä metafora hänen teoretisoimastaan sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla markkinoilla kotimainen porvaristo investoi kotimaahansa, vaikka se ei olisi kannattavinta, yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden” ohjaamana.
- Myöhemmin käsite on kaapattu merkitsemään yksilön edun tavoittelun johtavan yleiseen hyvään. Ennen valistusaikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”.
- HLBT (LBGTQ eng.) on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä käytetty kirjainlyhenne. Kirjaimet tulevat sanoista homo, lesbo, biseksuaali ja transsukupuolinen.