Oulun tiernahistoriaa juhlistettiin iltamissa – tiernapoikakilpailut huipentuvat sunnuntaina
Tiernaryhmä Leevin laulajat aloitti tiernailtamat taidokkaalla esityksellään.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Raatin nuorisotalolle kokoontui perjantai-iltana oululaisen tiernaperinteen ystäviä iltamiin, jossa puitiin niin tiernapoikaesitysten historiaa kuin nykyisyyttä ja tulevaisuuttakin. Perinteiset tiernapoikakilpailut huipentuvat sunnuntaina Rotuaarilla pidettäviin finaaleihin kolmessa eri sarjassa.
Oululaista tiernapoikaperinnettä vaaliva Tiernasäätiö järjesti perjantai-iltana Ynnin talolla eli Raatin nuorisotalolla historiansa ensimmäiset tiernailtamat.
Syy juhlaan on tiernahistorian 150-vuotisjuhlavuosi – tai tarkemmin sanoen ensimmäinen tiedossa oleva virallinen maininta tiernapojista, joka löytyy Oulun Wiikko-Sanomista vuodelta 1873: ”Niinsanotut tiernapojat owat tänäkin talwena, kuten tawallisesti ennenkin joulujuhlina, ahkerasti pyörineet ihmisten owilla temppujansa näyttelemässä.” Todellisuudessa tiernahistoria lienee siis hieman vanhempikin kuin 150 vuotta.
Myös tiernapoikakilpailut Oulussa täyttävät tänä vuonna jo 90 vuotta. Viime vuosikymmeninä tiernapoikakilpailuja on pidetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1987, jolloin ne toi Rotuaarille Oulun liikekeskuksen silloinen toiminnanjohtaja, ”keskikaupunginjohtajana” tunnettu Hemmo Kuuranhalla.
Olennaista oululaista jouluperinnettä
Kamarineuvos Markus H. Korhonen totesi, että tiernapojat ovat olennainen osa oululaista jouluperinnettä, mutta hyvät perinteet muuttuvat, kuten murrekin. Hän painotti, että tiernapoikaperinne ei ole rasistinen tai tasa-arvon vastainen, vaikka niinkin sitä on viime vuosina joskus tulkittu.
”Jos tiernapoikaperinteeseen suhtautuu ilkeästi ja typerästi, sitä voi vääntää mihin suuntaan tahansa”, Korhonen sanoi. Hän korosti, että tiernapojat ovat kerrostunutta kansanperinnettä, johon on yhdistynyt elementtejä monista historiallisista asioista ja tarinoista, esimerkiksi Turkin sodasta 1800-luvun lopulta.
Tiernapoikaesitys ole oululainen keksintö, vaan se on kulkeutunut Keski-Euroopasta Ruotsin kautta Ouluun. Korhonen huomautti, että tierna-sanakin tulee ruotsin kielen stjärna- eli tähti-sanasta: tiernapojat ovat siis tähtipoikia. Alun perin Keski-Euroopassa tiernapoikanäytelmää ei ole kuitenkaan välttämättä esitetty saman muotoisena kuin Oulussa.
”Tämä on mukava sekoitus kansanomaista ajan politiikan ja uskonnon ilmiöiden seuraamista, ja ne ovat kerrostuneet ajan myötä. Tässä on aivan tolkuttomasti eri näkökulmia, ja tätä ei saa koskaan ottaa liian vakavasti”, Korhonen määritteli oululaisen tiernapoikaesityksen olemuksen.
Tietyllä tavalla vakavasti tiernapojat on Oulussa kuitenkin otettu: aikoinaan kaupunki oli jaettu piireihin, joissa eri tiernapoikaryhmät saivat luvan saatuaan esiintyä, ja parhaista piireistä käytiin kovaa kilpailua. Luvat anottiin poliisilta.
”Piti käydä poliisilaitoksella antamassa laulunäyte”, Korhonen täsmensi.
Vastapainoa Tiktokille
Myös tuomiorovasti Satu Saarinen, joka kuuluu myös Tiernasäätiön hallitukseen, korosti tiernaperinteen kehittymistä.
”Ei mikään perinne ole staattinen, vaan se elää ja uudistuu. On oikeastaan elävän perinteen elinehto, että se pystyy uudistumaan ajassa”, Saarinen totesi. Hänen mukaansa tiernapoikanäytelmää voi hyvin esittää niin, ettei Murjaanin kasvoja maalata ihan mustiksi – kansainvälisessä kaupungissa monet ovat nähneet sen halventavaksi koetun blackface-ilmiön jatkumona.
”Hyvin menee ilman sitä mustattua naamaakin, oikeastaan paremmin ja kunnioittavammin.”
Saarinen huomautti, että paljon harjoittelua vaativa tiernapoikaesitys on nuorille hyvää, maadoittavaa vastapainoa nopeatempoiselle Tiktok-kulttuurille.
”Se, että lapset ja nuoret pysähtyvät tekemään tällaista näytelmää, siinä on jo itsessään arvo.”
Ennätysmäärä joukkueita
Tiernaperinteen elävyydestä kertoo sekin, että tiernapoikakilpailussa on nykyisin mukaelmasarja, yleisen sarjan ja perinnesarjan ohella. Kaikkiin sarjoihin on tänä vuonna saatu runsaasti osallistujia: ilmoittautuneita joukkueita on ennätysmäärä, kaikkiaan 22.
Alkukilpailut ja karsinnat pidetään lauantaina 25. marraskuuta Sofia-seurakuntakeskuksessa. Finaali on sunnuntaina 26. marraskuuta Rotuaarin aukiolla. Finaali alkaa kello 11.40 ja päättyy palkintojen jakoon kello 16.
Tuomariston puheenjohtajana toimii Matti Pelo Helsingistä ja jäseninä oopperalaulaja Esa Ruuttunen Helsingistä, musiikinopettaja Terhi Niskanen Haapavedeltä sekä Maria Mannermaa, oululainen Suomen kansallisoopperan oopperalaulaja ja Oulun Musiikkijuhlien vt. toimitusjohtaja.
Finaalissa kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä. Ennen palkintojenjakoa kello 15 lauletaan kauneimpia joululauluja.
