Oulun taidekoulun tanssilinjan Omat Tanssit -esityksiin on haettu inspiraatiota lehtien sivuilta
Veera Lappalainen (vas.) ja Iida Orell tanssivat näytöksessä itse valmistamansa duon nimeltä Grayscales. Kuva: Henna Saarenketo
Oulun taidekoululla on jo 1996 vuodesta lähtien koottu vuotuinen esityskokonaisuus oppilaiden itse suunnittelemista koreografioista. Tanssit voivat olla ryhmä-, duo- tai soolo -esityksiä, joita kootaan ja harjoitellaan opettajien avustuksella. Tämän syksyn näytöksen nimi on Taikkari-Sanomat, johon oppilaat ovat saaneet luoda kuvitteellisia uutistapahtumia, jotka olisivat voineet tapahtua taidekoululla.
Tanssioppilaat Veera Lappalainen ja Iida Orell ovat tehneet Grayscale -nimisen dueton.
”Idea lähti siitä, että sanomalehdissä on mustaa ja valkoista, ja joskus asiat on saatettu kirjoittaa lehteen tosi mustavalkoisesti”, kertoo Lappalainen.
”Taustalla on myös ajatus mielen sisäisestä vastakohtaisuudesta. Aivoissa on kaksi puolta, jotka ovat välillä ristiriidassa keskenään”, hän jatkaa.
Luovuuden testaamista
Tanssitaiteen linjan vastaava Miina Kansanniva näkee omien tanssien luomisprosessissa monia hyviä puolia: oppilaat pääsevät kokeilemaan turvallisessa ohjauksessa koreografian luomista ja oppivat samalla ryhmätyöskentelytaitoja.
”Koreografioiden tekeminen yhdessä auttaa ryhmäytymisessä, etenkin silloin, kun mukaan on tullut uusia oppilaita. Ongelmien ratkaisu, muiden huomioiminen ja yhdessä pähkäileminen on tärkeää sosiaalista pääomaa”, Kansanniva painottaa.
Myös tanssijat kokevat koreografioiden luomisen kehittävän eri taitoja.
”On kiva päästä luomaan jotain omaa ja siinä oppii toimimaan erilaisten ihmisten kanssa”, Orell sanoo.
”Siinä oppii luomaan koreografioita tietyllä tavalla, ja miettimään, mistä kannattaa aloittaa ja miten edetään”, lisää Lappalainen.
Opettajana minulle on haastavinta tasapainoilla sen välillä, kuinka tukea tarpeeksi, mutta ei liikaa.
Opettajan tehtävänä teosprosessin aikana on toimia tukena ja ohjaajana sekä opettaa koreografian tekoon liittyviä elementtejä.
”Tehdään harjoituksia, jotka tukevat omaan liikkeen luomista esimerkiksi tanssi- ja liikeimprovisaation keinoin. Lisäksi opetetaan ikätason mukaan millainen koreografian rakenne voi olla, miten tuoda esille teoksen teemaa, ja mitä koreografisia keinoja voi hyödyntää”, kertoo Kansanniva.
”Opettajana minulle on haastavinta tasapainoilla sen välillä, kuinka tukea tarpeeksi, mutta ei liikaa, jotta lapset ja nuoret saavat itse käyttää luovuuttaan mahdollisimman paljon”, hän lisää.
Tanssi antaa ja opettaa
Lappalainen ja Orell ovat aloittaneet tanssimisen jo pienenä lapsena, joten 16-vuotiailla taitureilla on jo paljon kokemusta eri tanssilajeista ja esiintymisestä. Vapaa-aika kuluu hyvin pitkälti taidekoulun tanssisaleissa, mutta se ei nuoria haittaa.
”En osaisi kuvitella elämää ilman tanssia. Monia kokemuksia olisi jäänyt kokematta ja ihmisiä tapaamatta, jos ei tanssisi”, toteaa Orell.
Kuten monet luovaa työtä tekevät, myös nuoret tanssijat ovat ehtineet kohdata luovuusblokkeja, jolloin ajatus jää jumiin eikä työ tunnu etenevän. Koreografioita tehdessä ongelmaan on löytynyt hyviä ratkaisuja.
”Jos siinä hetkessä tuntuu, ettei keksi mitään, sitten vaan skippaa sen yli, ja siirtyy eteenpäin”, ohjeistaa Lappalainen.
”Myös opettajalta voi kysyä apua tai yrittää ryhmässä miettiä. Mutta jos ei ratkaisua löydy, niin sitten jätetään se seuraavaan kertaan ja tehdään jotain muuta”, Orell vahvistaa.
Ilmaisun voimaa ja onnistumista
Tulevien näytösten esiintyjät ovat iältään noin 8–18-vuotiaita. Kansanniva toivoo, että jokainen heistä saa lavalla onnistumisen kokemuksia.
”Joka vuosi näen, kuinka oppilaat onnistuvat ja loistavat. Odotan sitä ihanaa kuhinaa, mikä tulee saliin ja lavan ympärille. Se liikuttaa open sydäntä, kun kaikki ovat innoissaan ja odottavat esitystä”, hän sanoo.
”Tänä vuonna saamme myös käytäville esille visuaalisen taiteen linjan sarjakuvaryhmäläisten töitä, joita hyödynnämme näytöksen visuaalisessa ilmeessä”, Kansanniva lisää.
Tärkeää on ilmaista myös kasvoilla, ei pelkästään keholla.
Lappalaiselle ja Orellille esiintyminen on niin tuttua, että he voivat keskittyä ilmaisun vahvistamiseen.
”Minulle ilmaisussa tärkeintä on se, että se tulee jostain syvältä. Voi esimerkiksi käsitellä jotain tunnetta koko selkärangalla. Se on tosi kokonaisvaltaista”, pohtii Lappalainen.
”Tärkeää on ilmaista myös kasvoilla, ei pelkästään keholla. Monesti katse saattaa vain jäädä johonkin. Voi kuitenkin ottaa vaikka yleisöön kontaktia ja lähteä hakemaan ilmaisua musiikin kautta”, jatkaa Orell.
Nuoret odottavat kovasti, että pääsevät tuomaan teokset yleisön nähtäväksi.
”Toivon, että saataisiin luotua tanssiin se hyvä tunnelma ja fiilis, jota lähdetään tavoittelemaan. Ja että se ilmaisu olisi sellaista, mitä on ajatellut”, Orell sanoo.
”Kyllä sitä aina hakee lavalta onnistumisen kokemusta ja lisäkokemusta myös itse esiintymisestä. Ja aina on kiva ylipäätään esiintyä ja näyttää katsojille, mitä on saanut aikaan”, lisää Lappalainen.
Esitykset Nuottasaaritalolla (Oulun taidekoulu) Isokatu 94 ke 30.11. klo 19, to 1.12. klo 19, la 3.12. klo 14 ja 16 ja su 4.12. klo 14 ja 16.
Lippujen ennakkomyynti 27.marraskuuta asti tästä linkistä. Loput myydään paikan päällä tunti ennen esityksiä.
Ilmoittautuminen Oulun taidekoulun kevätkaudelle auki 12.12. 2022 – 15.1.2023.