Oulun seudun omaishoitajat ry:n musiikkitoiminnalle Saavutettava harrastusmerkki
Mari ja Timo Rautio iloitsevat siitä, että saavat tarjota lukemattomille erityislapsille elämyksiä musiikkiryhmissä, keikoilla ja oman tuotantonsa kautta. Kuvat: Kaarina Haukipuro
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Erityislapsiperheille on järjestetty musiikkiharrastuksia Oulussa jo yhdeksän vuoden ajan. Lukemattomien palautteiden perusteella muun muassa lasten tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä itseilmaisu ovat kehittyneet musiikkiharrastuksen myötä. Musiikkiryhmiä järjestää Oulun seudun omaishoitajat ry ja niitä ohjaa Liikkuva laulureppu. Oulun kaupunki on rahoittanut toimintaa vuodesta 2016.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklaan on kirjattu lapsen oikeus kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin eli jokaisella lapsella on siis oikeus harrastukseen. Suomen Unicef on myöntänyt Oulun kaupungille helmikuussa 2020 toisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, joka on voimassa neljä vuotta.
Tunnustus muistuttaa siitä, että lapsille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto myönsi Oulun seudun omaishoitajat ry:lle lokakuussa Saavutettava harrastus -merkin saavutettavasta musiikkiharrastustoiminnasta.
”Toivomme tietysti kovasti, että pääsisimme juhlistamaan saavutettavan harrastuksen 10-vuotisjuhlavuotta”, pohtivat erityislapsiperhetyöntekijät.
Yhdistys ja erityislapsiperheet ovat kiitollisia siitä, että Oulun kaupunki on mahdollistanut erityislasten musiikkiharrastuksia. Niitä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman kaupungin rahoitusta, sillä yhdistyksen rahoittajien STEA:n ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta ei ole mahdollista käyttää muuhun kuin kohdennetusti haettuun innovaatio- ja kehittämistoimintaan.
Järjestölähtöisen ehkäisevän toiminnan rahoitus vuodelle 2024 on jälleen haussa. Yhdistys toivoo voivansa järjestää jatkossakin erityislapsiperheille tärkeää toimintaa.
Henkinen halaus
Vuosien varrella kerättyjen palautteiden mukaan musiikkiharrastus on mullistanut positiivisella tavalla monen erityislapsen ja heidän perheidensä elämän. Heille on löytynyt paikka, jossa he tulevat hyväksytyiksi sellaisenaan kuin ovat ja pystyvät osallistumaan toimintaan oman tasonsa mukaisesti. Erityismusiikkiryhmissä vanhempien ei tarvitse jännittää lapsensa käyttäytymistä.
”Vaikka ääntä lähtee niin kukaan ei katso kieroon”, kirjoittaa eräs vanhempi palautteessaan.
Musiikkiharrastus on rohkaissut erityislapsia itsenäiseen tekemiseen ja muun muassa auttanut ääniherkkää lasta sietämään ääniä. Ilmapiiriä kuvaillaan palautteissa lämpimäksi, hyväksyväksi, kannustavaksi ja kehuvaksi.
Turvallisessa ympäristössä lapsi voi rauhassa kokeilla, onnistuuko keskittyminen.
”Se on sellainen henkinen halaus se ilmapiiri”, kuvailee eräs vanhempi muskarista antamassaan palautteessa.
Jokainen lapsi huomioidaan
Yhdistyksen musiikkiharrastus on vakiintunutta ja perinteikästä. Ohjaajat Mari ja Timo Rautio Liikkuva laulureppu Ay:sta ovat olleet alusta saakka mukana kaikissa musiikkiryhmissä. He kertovat yhteistyön sujuneen hyvin yhdistyksen ja vanhempien kanssa.
”Valtavan kiitollisia ja iloisia ollaan siitä, että saadaan tehdä yhteistyötä heidän kanssa”, iloitsee Timo Rautio.
Rautiot painottavat asiakaslähtöisyyttä. Muskarissa perusrunko on sama, sillä se luo tutun ja turvallisen tilanteen lapselle. Bändikerhossa nuoret saavat toivoa lauluja ja myös tehdä omia lauluja. Rautiot suunnittelevat musiikkiryhmät sen mukaan, mistä lapset ja nuoret tykkäävät.
Keskittymisen herpaantuessa esille otetaan aarrepussi, josta saattaa ilmestyä vaikkapa dinosaurus. Silloin on ilo ylimmillään. Rautiot sanovat, että vaikka maailmantilanne on rauhaton, tuolla hetkellä ei mikään muu tunnu niin tärkeältä kuin lasten leikki ja laulaminen.
Vetäjät ovat sen sydän
Mari ja Timo Rautio pitävät hyvän yhteishengen ylläpitämistä tärkeänä. Erityisen tärkeää heidän mielestään on huomioida kerhon uusi tulokas niin, että hän kokee, että porukassa on turvallista olla ja ilmaista itseään.
Lukemattomissa palautteissa korostetaan Mari ja Timo Raution läsnä olevaa ja kohtaavaa ammattitaitoa sekä heidän taitoaan huomioida lasten yksilöllisyys ja vahvuudet.
Heidän työllään on ollut merkittävä vaikutus muun muassa erityislasten puheen kehitykseen, sosiaalisiin taitoihin ja vuorovaikutustaitoihin.
”Muskarin vetäjät ovat koko muskarin sydän, ilman heitä ja heidän ihanaa, empaattista ja huomaavaista jokaisen lapsen kohtaavaa otetta ei muskari olisi mitään”, kuvailee eräs vanhempi palautteessa.
Musiikki tuo hyvää oloa
Monet vanhemmat kertovat, että musiikkiharrastuksella on ollut iso merkitys perheiden arkeen. Musiikki on rohkaissut lapsia itsensä ilmaisuun ja tukenut heidän tunneilmaisuaan. Kommunikoinnin ollessa puutteellista musiikki on ollut keino ilmaista itseään. Musiikkiharrastuksessa lapsi on oppinut tilan antamista muille ja toisten arvostamista. Monet ovat saaneet uusia kavereita. Useat myös kertovat musiikin rauhoittaneen erityislasta.
”Lapsen rajoitteiden ja omien haasteiden vuoksi musiikki on väline joka tuo lämpöä ja hyvää oloa pitkäksi aikaa ennen ja jälkeen muskarin. Musiikki on ainoa asia joka tuottaa välitöntä hyvää oloa ja rauhallisuutta käytökseen ja mielen tasapainoon.”
Ilon antaminen arjen pyöritykseen ja musiikin herättämän energian näkeminen koskettaa Rautioita. Mari Rautiolle mieleenpainuvimpia hetkiä on ollut se, kun lapset ja aikuiset ovat täysin läsnä yhteisessä tekemisessä. Lapset ovat Rautioiden sydäntä lähellä. Heidän mukaansa työtä ei voisi tehdä, jos siitä ei välittäisi aidosti.
”Olemme Marin kanssa onnellisia, kun saamme tehdä sitä työtä, jota rakastamme. Vuorovaikutus lasten ja omaisten kanssa antaa sellaista tunnetilaa ja energiaa, että ollaan oikeilla jäljillä. Hyvänolon tunne on hyvää ravintoa”, iloitsee Timo Rautio.
Pitkäjänteinen työ palkitsee
Rautiot ovat nähneet lasten kehittymisen vuosien varrella, mikä on koskettanut heitä. Eräs lapsi oppi lauluhetkien kautta puhumaan musiikin ilmaisemisen kautta, vaikka hän ei muutoin puhunut. Mari ja Timo Rautio muistuttavat, että erityislapsen kehittymiselle on annettava aikaa. Se vaatii toistoa ja pitkäjänteistä työtä.
”Erityislasten perheessä tehdään niin intensiteetillä tosi raskasta työtä. Nostetaan hattua, että jaksavat kulkea lastensa kanssa. Halutaan lähettää vanhemmille viesti, että kyllä se pitkä harrastaminen kannattaa”, tähdentävät Rautiot.
Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Saavutettava harrastusmerkki on asennemerkki, joka viestii toiminnan saavutettavuudesta ja huomioi tukea tarvitsevat harrastajat.
Harrastus vauvasta nuoreksi aikuiseksi
Maksuttomat musiikkiryhmät pyörivät läpi vuoden, ja niihin voi osallistua itsenäisesti, vanhemman tai avustajan kanssa. Muskarit on tarkoitettu erityislapsiperheille. Niihin ovat tervetulleita vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat. Musakerho on suunnattu 8—18-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä Bändikerho alle 18-vuotiaille erityisnuorille.
Muskarit, musakerho ja bändiklubi ovat suosittuja erityislasten harrastuksia, ja ryhmät täyttyvät lyhyessä ajassa ilmoittautumisen avauduttua. Musiikkitoiminnot on suunniteltu niin, että lapsi voi kasvaa niiden parissa vauvasta nuoreksi aikuiseksi asti. Hän voi tulla vanhempiensa ja sisarustensa kanssa muskariin, jatkaa siitä yksin tai avustajan kanssa musakerhoon ja siirtyä harrastamaan itsenäisesti bändiklubiin, kun on siihen valmis.
Musiikkiryhmiä järjestää Oulun seudun omaishoitajat ry. Oulun kaupunki on nähnyt erityislasten musiikkiharrastamisen merkityksen ja rahoittanut yhdistyksen musiikkitoimintaa järjestölähtöisen ehkäisevän toiminnan rahoituksesta vuodesta 2016 saakka.
Vuosittain perheiltä kerättyjen palautteiden perusteella voidaan todeta, ettei erityislapsilla ole juurikaan mahdollisuuksia osallistua yleisiin musiikkiharrastuksiin.
”Lapsi tarvitsee tukea osallistumiseen. Ei ole ollut muita vaihtoehtoja”, kertoo eräs vanhempi.
Artikkelin kirjoittajat ovat Oulun seudun omaishoitajat ry:n vastaava perhetoiminnan kehittäjä Salla Jämsén sekä perhetoiminnan kehittäjä Kaarina Haukipuro.