Oulun Lyseon lukiossa tehty lisää arkeologisia tutkimuksia – löydöt kertovat 1600-luvun asutuksesta

Oulun Lyseon lukion peruskorjauksen yhteydessä on tehty sisätiloissa arkeologisia tutkimuksia. Tutkimusta johtaneen Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden tutkijan Terhi Taipaleenmäen mukaan löytynyt aineisto koostuu suurimmaksi osaksi eläinten luista, joka on tyypillinen löytö historialliseen aikaan ajoitettavissa arkeologisissa kohteissa.

”Luiden lisäksi löysimme yksittäisiä rautanauloja, ikkunalasia sekä punasavikeramiikkaa. Mielenkiintoisin esinelöytö näissä tutkimuksissa on tulusrauta, joka löytyi yhdestä koekuopasta. Kokonaisuudessaan nyt löydetyt rakenneosat, kulttuurikerrokset ja esinelöydöt täydentävät Lyseon lukion tontilla jo aiemmin toteutettujen tutkimusten tuloksia”, Taipaleenmäki kertoo.

Lukion sisätiloista löydettiin tutkimusten aikana muun muassa 1600-luvulle ajoittuvan rakennuksen pohja ja kaksi maakuoppaa, joiden ajoitus on vielä avoinna. Kahdesta koekuopasta on myös dokumentoitu kiveystä, joka Taipaleenmäen mukaan liittynee Lyseon paikalla aikaisemmin olleeseen Oulun raatihuoneen toriin.

Tutkimuksia hissikuilun luona

Oulun Lyseon lukion sisätiloissa suoritetut arkeologiset tutkimukset alkoivat 11. huhtikuuta ja tutkimukset saatiin päätökseen 6. toukokuuta. Terhi Taipaleenmäen mukaan tutkimukset tehtiin valvonnan, koekaivauksen ja kaivauksen keinoin.

”Arkeologinen valvonta liittyi Lyseon lattian alapuolella olleiden täyttökerrosten imurointiin”, hän kertoo.

Taipaleenmäen mukaan oli mahdollista löytää täyttökerrosten alta 1600-luvun maakerroksia ja rakenteita. Imurointi keskeytettiin tarvittaessa rakenteiden ja kulttuurikerrosten pintaosiin, minkä jälkeen ne dokumentoitiin sanallisesti, kuvaamalla ja mittaamalla. Kulttuurikerroksiin tehtiin myös koekuoppia niiden paksuuden ja iän selvittämiseksi, mutta niitä ei poistettu.

Tutkimuksen aikana suoritettiin myös arkeologinen kaivaus huoneeseen, jonne on määrä asentaa Oulun Lyseon lukion peruskorjauksen aikana hissi. Tämä alue myös tutkittiin ja dokumentointiin arkeologisin menetelmin.

Tutkimuksesta vastasi yhteensä viiden henkilön ryhmä, joista kaksi tai kolme henkilöä teki tutkimuksia samanaikaisesti. Arkeologisten kenttäpalveluiden tutkija toimi vastaavana arkeologina, ja Pohjois-Pohjanmaan museon arkeologit osallistuivat tutkimuksiin virkatyönä.

Pokkinen osa vanhinta Oulua

Oulun Lyseon lukio sijaitsee vanhassa Pokkisen kaupunginosassa, joka on nimetty Pokkitörmän mukaan. Pokkitörmälle rakennettiin yksi Oulun kaupungin ensimmäisistä kaupunginosista, jonka asukkaat olivat varakkaita porvareita. Pokkitörmän läpi kulki myös pääkatu, jonka varrella olivat Oulun kirkko, Oulun raatihuone ja tori.

Ruotsin kuningas Kaarle IX määräsi vuonna 1605, että Oulun kaupunki on perustettava mantereelle linnaa vastapäätä. Oulun kaupunki muodostui kaupunginojan ja Merikosken väliselle niemekkeelle. Nykyisen Oulun tuomiokirkon paikalla oli puukirkko 1610-luvulta alkaen. Oulu laajeni vähitellen kirkon itäpuolelle ja myös kohti etelää, Limingantulliin.

Oulun Lyseon lukion rakennuksen vanhimman osan rakentaminen alkoi vuonna 1829 ja se valmistui vuonna 1831. Rakennus oli Oulun triviaalikoulun käytössä vielä tässä vaiheessa. Oulun Lyseon lukion päärakennusta on laajennettu kolme kertaa myöhemmin. Sen peruskorjaus käynnistyi lokakuussa 2021.

Oulun Lyseon lukion tontilla on tehty useita arkeologisia tutkimuksia viime vuosina. Tontilla tehtiin koekuopitus vuonna 2006 ja kaupunkiarkeologinen koekaivaus vuonna 2007. Kaivauksia on tehty vuosina 2013–2016 ja vuonna 2020.