Oulun Lyseon 150-juhlavuoden kunniaksi valmistuu koulun historiasta kertova musiikkinäytelmä
Teoksen työryhmässä on noin 40 oppilasta. Näytelmä esitetään lyseon historiaa huokuvassa juhlasalissa syksyllä 2024. Kuva: Henna Saarenketo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tänä syksynä tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Oulun Lyseo aloitti toimintansa. Suuren juhlavuoden kunniaksi lyseon oppilaat valmistelevat musiikkinäytelmää, jossa kuljetaan läpi historian aina näihin päiviin asti, tarkastellen tapahtumia tämän päivän lukiolaisen silmin. Esitys saa ensi-iltansa syksyllä 2024.
Osasikohan pastori Wilhelm Lindstedt arvata vuonna 1874 lähtiessään ajamaan Oulun Lyseon perustamista, että jonain päivänä kyseisestä koulusta valmistuisi kolme tulevaa Suomen presidenttiä? Tai että poikakoulusta muotoutuisi upea yhteiskoulu, jossa 150 vuotta perustamisen jälkeen kerrottaisiin näytelmän keinoin koulun eri vaiheista?
Lyseon oppilaista koostuva noin 40 hengen työryhmä on perehtynyt jo parin vuoden ajan koulun historiaan, tarkoituksenaan luoda näyttämöteos, jossa fakta ja fiktio tempaavat katsojan mukaan eri aikakausille. Teoksen tuotanto, käsikirjoitus, musiikki, valot, tanssit, maskeeraus ja lavasteet ovat oppilaiden suunnittelemia ja toteuttamia.
Lähihistoria talteen
Oulun Lyseo aloitti vuonna 1874 toimintansa Bomanin talossa, osoitteessa Kajaaninkatu 5. Alkutaivalta varjostivat taloudelliset huolet, ja ensimmäisillä oppitunneilla oli käytössä vain kaksi pöytää ja 28 tuolia, nekin huutokaupasta ostettuja. Opettajat olivat myös ilmeisen vannoutuneita työlleen, sillä ensimmäisinä kuukausina palkkaa ei opetustyöstä pystytty maksamaan.
Toisena toimintavuonna lyseo siirtyi M. Ruskon taloon, osoitteeseen Kirkkokatu 36. Tietojen mukaan huoneisto oli ahdas ja kylmä. Neljä vuotta myöhemmin toiminta siirtyi Rantakadulle kaksikerroksiseen kivitaloon. Oppilasmäärä kuitenkin jatkoi kasvamistaan ja lopulta vuonna 1890, kun lukion oppilasmäärä oli 190, koulu muutti nykyiselle paikalleen Pokkitörmälle.
Näytelmän käsikirjoittajaryhmä on perehtynyt koulutoiminnan kehitysvaiheisiin ja nykyisen koulurakennukseen historiallisten teosten avulla, mutta aineistoa on kerätty myös entisiltä lukiolaisilta ja rehtoreilta.
”Vanhoja tietoja ja teoksia löytyy paljon, mutta lähihistoriaa 1970–1990 vuosilta on taltioitu aika vähän. Projektin tarkoituksena on tallentaa nämä muistelot, jotta nekin jäävät osaksi historiaa”, kertoo projektissa mukana oleva musiikinopettaja Satu Korpi.
Työryhmään kuuluvat Svante Hietanen, Helena Le, Amelia Blomberg ja Antti Näpänkangas ovat nauttineet projektista ja odottavat innolla näytelmäharjoitusten alkamista. Kuva: Henna Saarenketo
Matka aikakausien läpi
Tällä hetkellä teoksen käsikirjoitus on juuri valmistunut ja pian alkavat näyttelijävalinnat, lukuharjoitukset ja koreografioiden suunnittelu.
Ensimmäisellä puoliajalla tarinassa liikutaan kaukana menneisyydessä, aina 1600-luvulla asti ja se kuuluu myös musiikissa. Atso Kaksonen on perehtynyt barokkimusiikin saloihin, ja osa sävellyksistä onkin jo syntynyt.
”On todella mielenkiintoista, kuinka erilaista klassista musiikkia on siihen aikaan tehty, jos verrataan nykypäivään”, Kaksonen sanoo.
Toinen näytös alkaa vuodesta 1974 ja aikakauden muutos ilmenee sekä musiikissa että puvustuksessa.
Jokainen työryhmän jäsen saa hyödyntää projektissa omia mielenkiinnon kohteita ja vahvuuksia. Alice Egri harrastaa vapaa-ajalla tubettamista, jonka puitteissa hän on perehtynyt erilaisiin äänimaailmoihin.
”Suunnittelen näytelmään taustaääniä, mitä esimerkiksi kuuluu, jos ihmiset seisovat kadulla. Tiedän myös, mistä saa käyttöön ilmaista musiikkia, jota voimme hyödyntää”, Egri kertoo.
Historia ja nykyaika kietoutuivat toisiinsa, kun 1831 vuonna valmistunut lyseorakennus sai pihamaalleen Kirsi Kaulasen Suoja-taideteoksen syksyllä 2023. Kuva: Mika Friman
Historia nykylukiolaisen silmin
Historiallisiin tapahtumiin perehtyminen on saanut työryhmän pohtimaan omaa paikkaansa koulun aikajanalla, ja kuinka tärkeää sitä on tarkastella myös nykyisyydestä käsin.
”Minusta on hyvä saada ylös aikakauden näkemyksiä historiasta. Jos 50-vuoden päästä tehtäisiin samanlainen näytelmä lyseon historiasta, siinä tapahtumia kuvattaisiin varmaan taas aivan eri tavalla”, mietiskelee Svante Hietanen.
Näytelmässä seurataan kahden lukiolaisen tarinaa ja tuodaan esille, miten he näkevät itsensä osana historiaa, ja mitä lyseolaisuus tarkoittaa, kun mennään ajassa taaksepäin.
”Olemme myös miettineet, mikä on nykylukiolaisen rooli sukupolvien jatkumossa”, äidinkielen- ja kirjallisuudenopettaja Sanja Laaninen kertoo.
Laaninen on myös teatteri-ilmaisun ohjaaja ja toimii oppilaiden tukena teoksen kokoamisessa.
”Päävastuu teoksen ohjauksesta ja sisällöstä on kuitenkin oppilailla. Me opettajat vain pidämme tarvittaessa lankoja suorassa.”
Uusia merkityksiä
Historiaan perehtyessään käsikirjoittajaryhmän jäsenet ovat huomanneet näkevänsä tuttuja paikkoja uusin silmin.
”En ole aikaisemmin tiennyt, mistä Pokkitörmän ja Franzénin bussipysäkit on saaneet nimensä, ja miltä Pokkitörmän alue on näyttänyt ennen koulun rakentamista. Lähialueen historian ymmärrys on kaiken kaikkiaan lisääntynyt”, Svante Hietanen kertoo.
Käsikirjoittajat mainitsevat saaneensa innoitusta myös opettajatar Sara Wacklinin vuosina 1844–1845 kirjoittamasta kolmiosaisesta teoksesta Sata muistelmaa Pohjanmaalta, joka sisältää lyhyitä kertomuksia Oulusta ja sen ympäristöstä.
Antti Näpänkangas vaikuttui myös Wilhelm Lindstedtin toimista.
”Hän taisteli koulun puolesta silloin kun oli rahoitusongelmia. Hän kävi Venäjällä asti hakemassa apua, että koulu saadaan rakennettua. Minusta se on sankaritarina tämän koulun historiassa.”
Näytelmä esitetään Oulun Lyseon juhlasalissa viikolla 42. Luvassa on ainakin yksi yleisölle avoin näytös.
