Oululaiset saivat vielä tilaisuuden nähdä lääninhallitustalon taideteokset

Oulun lääninhallitustalossa oli avoimien ovi päivä maanantaina 29. marraskuuta kello 15–19. Tällöin oli esillä osa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lääninhallitustaloon talletetuista taideteoksista. Yleisöllä oli viimeinen mahdollisuus nähdä osa teoksista Oulussa, koska ne on pian määrä lähettää Kansallisgalleriaan, Helsinkiin. Kokoelma pakataan esilläolon jälkeen lähtökuntoon joulukuussa, ennen kuin se lähetetään Helsinkiin.

Yleisöllä oli mahdollisuus nähdä 15 teosta, joista 14 oli maalauksia ja yksi oli pronssiveistos. Yleisöllä ei ollut mahdollisuutta nähdä ylijohtajan työhuoneessa olleita yhtä maalausta ja kahta veistosta koronatilanteen vuoksi. Kaikkiaan 14 maalausta ja kaksi veistosta lähetetään Helsinkiin. Ne konservoidaan siellä, minkä jälkeen niitä Kansallisgallerian linjauksen mukaan ei palauta Ouluun. Kolme valtion taideteostoimikunnan teosta voi jäädä Ouluun.

Tilaisuudessa puhunut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen kertoi, että teosten siirtäminen pois Oulusta on herättänyt tiede- ja kulttuuriministerin Antti Kurvisen huomion. Savolaisen mukaan keskustelun herättämisellä toivotaan, että Kansallisgallerian linja vielä muuttuisi. Teokset lähetetään kuitenkin Helsinkiin, eikä ole varmaa, että ne palautetaan Ouluun.

Tietoa taiteesta ja maaherroista

Oulun lääninhallitustalossa järjestettyyn avoimien ovien päivään kuuluivat opastetut kierrokset, joita johtivat arkkitehti Weikko Kotila ja Museo- ja tiedekeskus Luupin kuraattori Elina Vieru. Kotila kertoi yleisölle talon historiasta, Oulun läänin historiasta ja myös Oulun lääniä johtaneista virkamiehistä. Hän muistutti siitä, että koko Pohjois-Suomi muodosti yhden läänin vielä Ruotsin vallan aikana.

”Oulun läänin perustettiin 1775. Katsottiin, että on jo sen verran asukaslukua, että oma valtionhallinto tarvitaan tänne”, Kotila kertoi.

Suomen läänejä johtivat kuvernöörit vielä silloin, kun Suomi oli osa Venäjää. Läänejä johtaneista virkamiehistä tuli maaherroja Suomen itsenäisyyden aikana. Läänit lakkautettiin vuonna 2009.

Elina Vieru kertoi yleisölle teoksista ja taiteilijoista, jolloin yleisö sai myös tietoa Suomen taidehistoriasta. Suomessa nimeltä tunnettuja taiteilijoita oli vasta 1700-luvulta alkaen. Suomalaiset taiteilijat olivat yleensä ruotsinkielisiä, kunnes suomenkielisten taiteilijoiden läpimurto tapahtui 1900-luvun alussa.

Manner-Eurooppa edustettuna

Lääninhallitustalossa yleisölle esitellyt teokset sijaitsivat eri huoneissa. Taiteilijat olivat kotoisin Manner-Euroopasta. Ranskalaisen René Xavier Prinetin vuonna 1861 valmistunut maalaus Takan ääressä sijaitsi porrashallissa. Vihreässä salissa olivat ranskalaisen Maxime Maufran maalaus St. Gúenolé vuodelta 1899, suomalaisen Berndt Lindholmin maalaus Metsänsisusta vuodelta 1886, suomalaisen Paul Grönholmin maalaus Villeneuve vuodelta 1954 ja Brita von Zweygbergin maalaus Avignon vuodelta 1959. Kaksi viimeksi mainittua jäävät Ouluun.

Vierashuoneistossa olivat alankomaalaisen Caspar Scheurenin maalaus Geuzenfart am vuodelta 1850 ja Nina Ternon pronssiveistos Härkä vuodelta 1961, joka jää Ouluun. Yleisö sai nähdä ruokasalissa Wladimir Swertchkoffin maalaukset nimeltä Piirakan syöjät Murillon mukaan ja Kanan ja ankanpoikasia sekä vaaniva korppi Jacobus Victorsin mukaan. Samassa huoneessa oli myös ranskalaisen Alexandre Defaux’n öljyvärimaalaus Rantamaisema Normandiassa vuodelta 1876.

Punaisessa salissa olivat suomalaisen Natalie Martinaun maalaus Pariisilaispoika – Deux sous – la violette vuodelta 1833 ja ranskalaisen Frédérik Lixin maalaus Laatukuva Elsassista vuodelta 1893.

Yleisölle esiteltiin viimeisenä teokset, jotka olivat musiikkisalissa. Siellä olivat suomalaisen Adolf von Beckerin maalaus Poika ja paperileija vuodelta 1863, ruotsalaisen taidemaalari Georg Paulin öljyvärityö Lukuhetki vuodelta 1884 ja suomalaisen Ida Silfverbergin maalaus Nuotankutojatar vuodelta 1863.

Taiteen tallennuspaikkoja vähennetty

Oulun lääninhallitustalossa olevien teosten Helsinkiin lähettämisen taustalla on vuonna 2018 tehty linjaus taiteen tallennuspaikoista. Kansallisgalleria on päättänyt vähentää taiteen tallennuspaikkojaan, eikä se esimerkiksi luovuta enää teoksiaan muualle kuin valtion arvokkaimpiin tiloihin.

Tilanne on tällä hetkellä sellainen, että Oulusta Helsinkiin lähetettävien teosten tilalle ei talleteta 1800-luvulla valmistuneita teoksia, vaan myöhemmin 1950-luvun jälkeen valmistuneita teoksia valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta ja Oulun taidemuseon kokoelmasta. Tämän lisäksi taideteostoimikunnan linjauksen mukaan luovutettavan taiteen täytyy olla kotimaista.

Pääosa teoksista on ollut lääninhallitustalossa vuodesta 1995 alkaen, jolloin myös tallennussopimus on tehty. Kansallisgallerian teoksia on tallennussopimuksella voinut aikaisemmin sijoittaa monenlaisiin valtion omistamiin tiloihin useiden vuosien ajaksi. Kansallisgalleria oli ilmoittanut Oulussa olevien teosten palauttamisesta tämän vuoden keväänä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on viimeinen Suomen aluehallintovirastoista, jossa olevia teoksia eivät ole vielä lähetetty Helsinkiin.