Oululainen lastenkirjailija Päivi Tuulikki Koskela ajattelee isosti ja taikoo ideat todeksi: Jos pystyt, sinun täytyy

Joen rannalla, yli sata vuotta vanhassa maalaistalossa, hohkaa leivinuunin jälkilämpö ja seinähirsien välissä voi kuvitella asustelevan Päivi Tuulikki Koskelan kirjoista tuttuja peikkoja ja muita satuhahmoja. Kirjailijan työhuone itsessäänkin on kuin pieni satumaailma, jossa vaaleanpunainen flamingo nyökkää tervehdyksen ja Petronella Grahnin maalaamat hahmot vilkuttelevat suuren taulun uumenista.

Koskela on viettänyt aikaa kirjojen taianomaisessa maailmassa lapsesta asti.

”Kirjat ja lukeminen ovat aina kuuluneet meidän perheeseemme. Löysin kerran kirjastosta Jules Verne -hyllyn, josta lainasin 23 kirjaa yhdellä kertaa, ja luin ne kaikki”, Koskela kertoo.

Satujen kimaltavat säteet ovat tuoneet Koskelan elämään paljon uusia ystäviä, joista moni on päässyt kirjojen sivuille ja tarinoiden taikamaailmaan, kuten Tervatonttu, pikku peikko Pomperidilla sekä Haltiatar Hajamieli.

Kirjailija näkee, että peikoilla, keijulla ja haltijoilla on oma paikkansa lasten, ja miksei aikuistenkin, elämässä. Pieni peikko ilmestyi myös Koskelalle hänen kirjoittaessaan satuja Pikkukakkosen Nukkumatin iltasatuja -ohjelmaan.

”Minun piti kirjoittaa sata satua aika nopeaan tahtiin. Oli marraskuu ja satoi vaakasuoraan räntää. Katsoin ulos pensasaidan juurelle, ja näin mielessäni siellä hyppivän pienen positiivisen peikon, josta syntyikin aika monta satua”, Koskela hymyilee.

”Peikot asuvat suomalaisissa metsissä ja ovat varmasti huolissaan soiden ennallistamisesta. Suomalaiset metsänpeikot ovat pieniä sympaattisia otuksia, joihin on helppo samaistua”, hän jatkaa.

Lapsille ja aikuisille tuli hymy huulille, kun Mikko komeassa peikonhännässään ja minä siivet selässä kävelimme Helsingin keskustan läpi Oodille.

Operaatio IlmastoAreena

Koskela on julkaissut kaksi ympäristöteemaista tietopohjaista lasten seikkailukirjaa, joissa aiheita avataan mukaansatempaavan tarinan avulla. Itämeren ympäristöasiat ja ilmastonmuutos kiinnostavat myös lapsia. Ilmastonmuutos-teemaisen Operaatio IlmastoAreena -kirjan julkistamistilaisuus pidettiin elokuussa Helsingin Oodi-kirjastolla, jossa olivat mukana myös Ilmatieteenlaitos sekä Luonto-Liitto.

”Pidimme Oodissa kolmipäiväisen tapahtuman, jossa oli ilmastoaihetta käsitteleviä työpajoja eri ikäisille lapsille. Jo viime keväänä järjestin yhdessä Luonto-Liiton kanssa ilmastonmuutosteemaisen piirustuskilpailun, johon tuli 800 piirustusta lapsilta ympäri Suomen. Kilpailun voittajatöistä tuli Oodiin näyttely, jonka Mikko ”Peltsi” Peltola tuli ystävällisesti avaamaan”, kertoo Koskela.

Päivin aviomies, muusikko ja säveltäjä Mikko Koskela piti tapahtumassa Tahtipeikon lastenlaulukonsertin. Taiteilijapariskunta onkin yhdistänyt voimansa useaan otteeseen eri projektien yhteydessä. Päivi kertoo kehittyneensä hyväksi roudariksi musakeikoille ja Mikko puolestaan häärii kuin ammattilainen balettikoulu Sinikellon kulissien parissa. Helsingissä Mikko muuttui Tahtipeikoksi ja Päivi keijuksi.

”Lapsille ja aikuisille tuli hymy huulille, kun Mikko komeassa peikonhännässään ja minä siivet selässä kävelimme Helsingin keskustan läpi Oodille”, Koskela nauraa.

Lasten terveiset ympäristöministerille

Helsingin tapahtuman yhteydessä Koskelan alkuperäisenä ajatuksena oli, että Mikon säveltämä ilmastoaiheinen laulu, Tää pallo ainut on, esitettäisiin Oodilla.

”Aloin kuitenkin pohtia, että jos päätökset tehdään vastapäätä sijaitsevassa eduskuntatalossa, niin eikö siinä portailla olisi hyvä esiintyä. Pistin viestiä kolmelle koululle, että kiinnostaisiko joitakin luokkia osallistua tempaukseen”, Koskela kertoo.

”Se homma hieman laajeni. Lopulta siellä oli 400 lasta laulamassa Mikon säestyksellä ja ympäristöministeri Maria Ohisalo tuli pyynnöstäni ottamaan lasten tervehdyksen vastaan. Hän hyvin asiallisesti ja ystävällisesti vastasi lasten esittämiin kysymyksiin ja kehitysehdotuksiin”, hän jatkaa hymyillen.

Koskela näkee, että lapsille on hyvä antaa oikeaa tietoa heitä mietityttävistä asioita.

”Lapset törmäävät erilaisiin uutisiin ja otsikoihin, jotka jäävät pyörimään heidän mieleensä. Niistä on tarpeellista puhua, jotta he eivät jää yksin mielessä pyörivien asioiden kanssa. Heille tekee hyvää kuulla ja nähdä, että jokainen voi myös itse vaikuttaa asioihin”, Koskela painottaa.

”Kirjojen ja tarinoiden avulla voidaan vaikuttaa lasten asenteisiin ja arvoihin. Kun kirjoitan tietopohjaisia lasten kirjoja, tarkistutan aina faktat alan asiantuntijalla. Vaikka kyse on sadusta, täytyy lapsille kerrottavat asiatiedot olla oikein”, hän lisää.

Vaikuttamista tarinan keinoin

Koskela on lapsena sanonut äidilleen, ettei tiedä tuleeko hänestä baletinopettaja vai kirjailija. 11-vuotiaana hän on päättänyt, että perustaa isona balettikoulun, ja sen aikomuksen hän yhdeksän vuotta myöhemmin toteutti. Balettikoulu Sinikello upeine oppilasnäytöksineen on rikastuttanut ja ihastuttanut oululaista tanssi- ja kulttuurielämää jo 28 vuoden ajan.

Sadut ovat läsnä pienten lasten harjoituksissa ja koko koulun yhteisissä oppilasnäytöksissä, mutta muuten Koskela haluaa pitää kaksi ammattiaan hieman erillä toisistaan.

”Balettikoulun kanssa työ on paljolti suurten asioiden organisointia ja kirjoittaessa saan keskittyä vaikka yhteen pieneen tervatonttuun. Molemmat ammatit tasapainottavat toisiaan”, toteaa Koskela.

Montakin tarinaa on kuitenkin päätynyt sekä kirjaksi että baletiksi. Esimerkiksi oululaisesta prinsessa Ebbasta kertova satu, ja Ympäristöseikkailu-sarjaan kuuluva Seikkailu Itämeressä on nähty myös tanssittuna.

Voi miettiä, ostetaanko aina globaalia valtavirtaa edustavia käännöskirjoja, joissa kulttuurinen pohja tulee toisista maista, vai löytyisikö kotimaisista kirjoista arvoja ja asenteita, joihin lapsia voisi kasvattaa.

”Kuuntelin radiosta itämeriaiheista ohjelmaa, ja mietin, mitä minä voisin tehdä asian hyväksi. Totesin, että parin kympin rahalahjoituksen sijaan, voisin kirjoittaa kirjan ja tehdä baletin. Halusin tuoda Itämeren ympäristöasiaa lapsille monesta suunnasta”, Koskela kertoo.

Kirjailija toivoo, että aikuiset näkisivät lasten kirjallisuuden laajana ja monipuolisena kokonaisuutena, joka tarjoaa mahdollisuuksia kehittää lasten ajatusmaailmaa.

”Aikuiset ovat niitä, jotka hankkivat lapsille kirjoja. Voi miettiä, ostetaanko aina globaalia valtavirtaa edustavia käännöskirjoja, joissa kulttuurinen pohja tulee toisista maista, vai löytyisikö kotimaisista kirjoista arvoja ja asenteita, joihin lapsia voisi kasvattaa”, pohtii Koskela.

”Ei ole olemassa vain yhdenlaisia lastenkirjoja, vaan valikoimaa löytyy samalla tavalla kuin aikuisten kirjoista. Satujen ja tarinoiden kautta voi opettaa lapsille hirveän paljon, vaikka ne kertoisivat Haltiatar Hajamielestä. Ne arvot ja asenteet, jotka ovat tarinan taustalla, tulevat kuitenkin läpi”, hän lisää.

Toiminnan ihminen

Koskelan puheesta kuultaa aito innostus työtään kohtaan, oli se sitten taustatietojen etsintää tai balettipukujen ompelua. Avara mieli ja rohkeus tarttua erilaisiin ideoihin ovatkin vieneet taiteilijan aina uusien aluevaltausten pariin.

Yksi näistä on Petronella Grahnin Pomenian taikamaailma-kirjasarjan haamukirjoittajana toimiminen.

”Petronella on upea maalaamaan ja kertomaan tarinoita, mutta hän ei millään ehdi tuottaa ja tehdä kaikkea itse. Hän kertoo minulle, miten tarina menee, ja sitten me yhteistyössä kehittelemme tarinan kirjaan sopivaksi”, sanoo Koskela.

Se, joka haluaa, keksii keinot, ja joka ei halua, keksii selitykset.

Tuotteliaan kirjailijan satuja voi kuunnella myös 2020 vuonna ilmestyneestä Satusaapas -sovelluksesta.

”Kirjoitin aikanaan varhaiskasvatusten ammattilaisten käyttöön opettavaisia satuja. Minulle tuli myöhemmin pyyntöjä, että olisi kiva, jos satuja voisi myös kuunnella”, sanoo Koskela.

”Kun tapasin Mikon, hän kehuskeli kirjanlukutaidoillaan. Kerran, kun olimme patikoimassa ja jäimme pitämään sadetta, pyysin häntä lukemaan yhden saduistani. Hän veti sadun niin komealla äänellä, että saikin lukea kaikki 150 tarinaa sovellusta varten”, hän jatkaa.

”Pian sen jälkeen hän sitten kosikin minua”, Koskela lisää virnistäen.

Ideat eivät luovalta ihmiseltä lopu, ja Koskelan pariskunnalla onkin jo suunnitelmia tulevaisuuden varalle.

”En ymmärrä, miten emme ole tätä aikaisemmin toteuttaneet, mutta jos kirjailija ja säveltäjä ovat yhdessä, niin kyllähän sitä pitää lastenlauluja tehdä”, Koskela naurahtaa.

Tällä hetkellä Koskela järjestää Ukraina-hyväntekeväisyyskonserttia, johon hän on saanut mukaan monia oululaisia muusikoita. Hän on kokenut, että ideoihin on hyvä tarttua, ajatella isosti ja aloittaa siitä.

”Se, joka haluaa, keksii keinot, ja joka ei halua, keksii selitykset”, toteaa Koskela lopuksi.