Oulu2026-ohjelma alkaa hahmottua: avoimesta hausta valittiin 62 projektia kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaan

Pasi Kivilompolo työryhmineen toteuttaa loppukesästä 2026 Hupisaarille The Fleeting Garden -ympäristötaidekokonaisuuden, josta tavoitellaan Lumo-festivaalin tyyppistä elämystapahtumaa. Kuvat: Pasi Rytinki

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 tarjoaa laajalla alueella Pohjois-Suomessa ohjelmaa, jossa korostuu niin paikallisuus kuin eurooppalaisuuskin. Kulttuuriohjelman tuottamisessa on nyt saavutettu tärkeä välietappi, kun viime vuoden avoimen haun laajat ohjelmaprojektit on valittu. Lähes 300 projektiehdotuksen joukosta valittiin mukaan 62. Hakemuksia tuli Suomen lisäksi 20 eri maasta.

Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmiston rakentaminen tapahtuu monessa osassa. Peruskivi on jo hakuprosessin aikana esitellyt noin 50 projektia. Nyt valittiin avoimen haun kautta kumppaneita, jotka toteuttavat laajoja, pidemmän valmistelu- ja toteutusajan vaativia projekteja.

Edessä on vielä vuosina 2024–25 toteutettava ruohonjuuritason projektien haku teemalla Me olemme kulttuuria, jonka kautta mukaan on tulossa vielä satoja pienempiä ja nopeammin toteutettavia hankkeita.

Avoimessa haussa laajoja projekteja tarjottiin kaikkiaan 274. Noin 90 prosenttia ehdotuksista tuli Suomesta ja niistä 65 prosenttia Oulu2026-alueelta. Oulu2026 osarahoittaa valittuja projekteja, ja seuraavaksi kumppaneiden kanssa edetään sopimus- ja tuotantovaiheisiin.

Koko Oulu2026-kulttuuriohjelma julkaistaan vuonna 2025. Kulttuuriohjelma on jaettu kolmeen teemaan: Rohkeasti reunalla, Villisti kaupunki ja Vastakohtien voima.

Laadukkaita hakemuksia

Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom sanoo avoimen haun kautta tulleen laadukkaita hakemuksia, jotka pystyivät hyvin vastaamaan tehtävänannon haasteisiin, kuten miten projekti toteuttaa kulttuuri-ilmastonmuutosta ja muita kulttuuripääkaupunkivuoden teemoja, minkälaisia eurooppalaisia yhteyksiä sillä on tai miten se huomioi kestävyyden vaatimukset.

”Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa täytyy olla tietty balanssi: pitää olla runsaasti paikallista tekemistä, mutta myös kansainvälistä osaamista ja näiden välistä yhteyttä.”

”Ei ole välttämättä ihan yksinkertainen tehtävä täyttää näitä kaikkia kriteereitä. Ne projektit, jotka valittiin, ilmiselvästi suoriutuivat siitä hyvin. Sen lisäksi, että ne vastasivat hyvin kulttuuriohjelman agendoihin, mielestäni saimme tosi runsaan kattauksen erityyppistä toimintaa, jossa korostuu tiede, taide, luovat alat ja toisaalta myös arjentasainen, kaikille laajasti avoin tekeminen”, Forsblom sanoo.

Ohjelmajohtaja Samu Forsblom on erittäin tyytyväinen avoimen haun kautta saatujen projektien laatuun.

”Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa täytyy olla tietty balanssi: pitää olla runsaasti paikallista tekemistä, mutta myös kansainvälistä osaamista ja näiden välistä yhteyttä. Se ei ole ihan helppo palapeli, mutta mielestäni tämä ohjelmahaku täydentää hyvin hakukirjan projekteja.”

Maailman pienin sirkus

Yksi esimerkki paikallisen ja kansainvälisen osaamisen yhteistyöstä on ranskalaisen Le Plus Petit Cirque du Monde -ryhmän eli ”maailman pienimmän sirkuksen” projekti, jonka se toteuttaa yhteistyössä oululaisen Pirjo Yli-Maunulan johtaman Flow Productionsin kanssa.

”Toteutamme yhteistyössä monivuotisen hankkeen, jonka nimi on Climbing Oulu – Revisiting the Wild City. Siinä yhdistyy arkkitehtuuri, musiikki, sirkus ja tanssi. Tarkoituksena on toteuttaa jo ensi vuodesta alkaen 10 päivän residenssejä, jotka päätyvät esityksiin vuonna 2026”, Yli-Maunula kertoo. Hän pitää ranskalaisten aloitteesta syntynyttä yhteisprojektia ilahduttavana esimerkkinä siitä, että Oulu näyttäytyy kiinnostavana myös kansainvälisesti.

Pirjo Yli-Maunulan ja Flow Productionin yhdessä ranskalaisryhmän kanssa toteuttamassa Climbing Oulu -kokonaisuudessa on tekijöitä niin Ranskasta kuin Suomestakin, arkkitehdeistä tanssijoihin.

Climbing Oulu -esityksiä tehdään sekä sisätiloissa että ulkona eri puolilla kaupunkia.

”Tarkoituksena sekä residensseissä että loppuesityksissä on aktivoida kaupungin asukkaita ja myös päättäjiä yhteiseen pohdintaan siitä, millä tavalla kaupungista voidaan tehdä yhteisöllisempi, vuorovaikutteisempi ja viihtyisämpi”, Yli-Maunula kiteyttää.

Hupisaarten viherparatiisi

Pohjoissuomalaisena yhteistyönä toteutetaan elo-syyskuussa 2026 Hupisaarten ja Ainolan puiston viherparatiisi The Fleeting Garden – Hetkiä ohikiitävästä kauneudesta. Ympäristötaideteoksen toteuttavan Kivilompolo Kukkakollektiivin Pasi Kivilompolo kertoo työryhmän koostuvan alueella toimivista floristimestareista.

Loppukesän pimeneviin iltoihin ja ajanjakson kukka- ja kasviloistoon perustuva kokonaisuus on Kivilompolon mukaan kokemuksena verrattavissa Valo-festivaalin valotaideteoksiin. Pari viikkoa kestävän Fleeting Garden -tapahtuman sana fleeting viittaa ohikiitävään hetkeen.

”Pääteokseksi tulee Kasvien kappeli -niminen teos, joka voi mahdollisesti sijoittua alueella olevien kahden kasvihuoneen yhteyteen”, Kivilompolo kertoo. Hänen mukaansa Fleeting Gardenin elementtejä ovat myös ääni ja valo sekä yhteisöllinen, yleisöä osallistava osuus.

Innostava vaikutus

Oulu2026-hanketta toteuttavan Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo, että Oulu2026 on tuottamassa poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen kattauksen pohjoista osaamista, jolla pyritään kauaskantoisiin vaikutuksiin.

”Leeuwardenilaiset olivat sitä mieltä, että kulttuuripääkaupunkivuosi muutti koko heidän pohjoisfriisinmaalaisen kaupunkinsa positiiviseen suuntaan.”

Hän kertoo vierailleensa kaupunginjohtaja Seppo Määtän kanssa äskettäin vuoden 2018 Euroopan kulttuuripääkaupunki Leeuwardenissa, Hollannissa.

”Leeuwardenilaiset olivat sitä mieltä, että kulttuuripääkaupunkivuosi muutti koko heidän pohjoisfriisinmaalaisen kaupunkinsa positiiviseen suuntaan. Siellä se innostus näkyy ihan kaupunginjohdosta tavallisiin kadun tallaajiin asti”, Rantala-Korhonen kertoo.

Kaikki nyt valitut 62 projektia esitellään Oulu2026:n sivuilla.