Oulu2026 lähestyy: Kulttuurin juhlavuoden rakentavat ihmiset
Piia Rantala-Korhonen (vas.) johtaa Oulun kulttuurisäätiötä sekä Oulu2026-projektin hallinto- ja taloustiimiä. Annu Höttösen vastuulla on viestintä ja markkinointi, Heli Metsäpelto johtaa Meidän Oulu2026 -tiimiä ja Samu Forsblom on ohjelmajohtaja. Kuvat: Raimo Pirttikoski
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Lähes kaikki asiat tehdään ensimmäistä kertaa. Ydintyötämme on luovan kaaoksen järjesteleminen rakenteiksi ja prosesseiksi”, Oulun kulttuurikaupunkivuoden ohjelmajohtaja Samu Forsblom sanoo. Oulu2026-tiimeissä työskentelee jo kolmisenkymmentä ihmistä.
Moni tullista tullutkin on jo hoksannut, että Oulu kumppanikuntineen on Euroopan kulttuuripääkaupunki reilun puolentoista vuoden päästä. Mutta kukakohan kumma sen varmistaa, että kaikki on valmista vuonna 2026?
Kulttuurin juhlavuoden valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Oulun kulttuurisäätiö, jonka kaupunki perusti syksyllä 2021. Nyt säätiön leivissä Toriportissa Oulun keskustassa huhkii jo kolmisenkymmentä eri alojen ammattilaista.
”Alkuvaiheessa säätiöllä oli vain kymmenkunta työntekijää. Viime vuonna käsittelimme yli 900 työhakemusta. Tämän ja ensi vuoden aikana uusia työntekijöitä rekrytoidaan vielä toistakymmentä lisää”, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoo.
Säätiön väki on jakautunut neljään tiimiin, joilla kaikilla on omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Tiimit toimivat kuitenkin tiiviisti yhdessä.
”Kaikkien yhteinen tavoite on toteuttaa kulttuuriohjelma, jonka myötä koko Oulu2026-alueen elinvoima ja luovat alat vahvistuvat, ja asukkaat voivat olla entistä ylpeämpiä kotiseudustaan”, Rantala-Korhonen sanoo.
”Tämä on heittämällä vaativin työ, missä olen koskaan ollut”, Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom sanoo. Kuva: Raimo Pirttikoski
Ohjelmatiimillä haastava työsarka
Kulttuurivuoden mehevimmästä pihvistä eli kulttuuriohjelmasta vastaa Oulu2026:n ohjelmatiimi. Sen työ sisältää paljon neuvotteluja, konseptointia, käytännön tuottamista ja uusien yhteyksien luomista.
”Meillä on koordinoitavana reilut kymmenen omaa, isoa tuotantoa ja noin sata kumppanien toteuttamaa projektia. Kumppaneitamme ovat esimerkiksi yhdistykset, kulttuuriyritykset ja taideorganisaatiot”, ohjelmajohtaja Samu Forsblom kertoo.
”Olemme organisoineet jo kaksi isoa ohjelmahakua. Ne ovat olleet avoimia, mutta tarkasti rajattuja. Tämä on keskeinen malli, jolla ohjelmistoa on rakennettu.”
Ohjelmajohtajan tiimissä työskentelee kolme tuottajaa ja kolme vastaavaa tuottajaa. Välillä mukana on myös vaihtuvaa, rahoitushankkeisiin liittyvää henkilöstöä.
”Ohjelmatiimin osaaminen ja yhteishenki ovat äärettömän korkealla tasolla. Kulttuuriohjelman rakentaminen on edennyt aikataulussa ja hyvin”, Forsblom kiittelee.
”Olemme jo saaneet mukaan lähes kaikki Oulu2026-alueen ammattimaiset kulttuuritoimijat. Seuraavaksi haluamme joukkoon myös arjen kulttuurin, urheilun ja aineettoman kulttuuriperinnön projekteja.”
Forsblomin mukaan ohjelmatiimin työsarka on laaja ja haastava.
”Tämä on heittämällä vaativin työ, missä olen koskaan ollut. Lähes kaikki asiat tehdään ensimmäistä kertaa, joten brainstormaamme, ideoimme ja keskustelemme yhdessä todella paljon. Ydintyötämme on luovan kaaoksen järjesteleminen rakenteiksi ja prosesseiksi.”
Forsblom myöntää, että maailmaa ravistelevat kriisit vaikuttavat väkisinkin myös Oulu2026-tiimien työhön.
”Elämme suuressa epävarmuudessa Euroopassa. Siksipä tarvitsemmekin yhteisöllistä kulttuuria enemmän kuin koskaan.”
”Tavoitteena on, että kulttuuripääkaupunki tulee lähelle ihmistä, osaksi hänen arkeaan”, Oulu2026:n yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto sanoo. Kuva: Raimo Pirttikoski
Oulu2026 haluaa tulla lähelle ihmistä
Meidän Oulu2026 -tiimin tehtävänä on varmistaa, että kaikille alueen kunnille, yhteisöille ja kansalaisille löytyy sopivia tapoja osallistua kulttuuripääkaupunkivuoteen.
Tiimissä käsitellään muun muassa alueellista yhteistyötä, vapaaehtoistoimintaa ja kouluyhteistyötä sekä yhdenvertaisuuteen, esteettömyyteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä kysymyksiä.
”Tavoitteena on, että kulttuuripääkaupunki tulee lähelle ihmistä, osaksi hänen arkeaan. Pyrimme tarjoamaan helppoja osallistumistapoja ja poistamaan osallistumisen esteitä”, yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto sanoo.
Meneillään on esimerkiksi Yhdenvertainen Oulu 2026 -hanke, joka edistää osallisuutta ja monimuotoisuutta. Sen myötä on jo toteutettu useita koulutuksia ja tapahtumia.
”Ruokakulttuurin Arctic Food Lab -kokonaisuutta taas on pystytty rakentamaan entistä tunnetummaksi ja kansainvälisemmäksi laajan yhteistyöverkoston kanssa”, Metsäpelto mainitsee.
Tiimin tämän vuoden suurin ponnistus on syksyllä avautuva Me olemme kulttuuria -ohjelmahaku, joka on suunnattu erityisesti pienemmille toimijoille ja yksittäisille projekteille. Hakemuksia arvioidaan neljän kuukauden välein aina ensi vuoden syksyyn saakka.
Tiimiin liittyy ensi syksynä myös kahdeksas jäsen, kun uusi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori aloittaa työnsä.
”Teemme paljon yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa koko Oulu2026-alueella. Usein työmme liittyy myös säätiön muiden tiimien tehtäviin, jolloin kokonaisuuksia suunnitellaan yhdessä”, Metsäpelto kertoo.
”Meillä on tiimissä paljon monipuolista osaamista ja kokemusta. Täydennämme, tuemme ja kannustamme toisiamme. Uskon vahvasti, että pysymme aikatauluissa ja kaikki tarvittava tulee hoidetuksi ajallaan.”
Oulu2026:n viestintä- ja markkinointitiimissä asioita pähkäillään usein porukalla, viestintä- ja markkinointipäällikkö Annu Höttönen (vas.) kertoo. Kuva: Raimo Pirttikoski
Viestiä viedään myös maailmalle
Viisihenkisen viman eli viestintä- ja markkinointitiimin päätehtävä on tukea Oulu2026-ohjelman onnistumista. Joukkoon mahtuvat esimerkiksi sisällöntuottaja ja digitaalisen viestinnän asiantuntija. Viestiä viedään myös maailmalle.
”Ihmisten tavoittaminen ja mielenkiinnon herättäminen haastaa meitä kaikkia, etenkin nykypäivän jatkuvassa viestintätulvassa. Haluamme korostaa, että Oulu2026 koskettaa jokaista, ja kaikki voivat olla mukana tekemässä kulttuuri-ilmastonmuutosta”, viestintä- ja markkinointipäällikkö Annu Höttönen sanoo.
”Myös yleisömääriä ja matkailun kasvua koskevat tavoitteemme ovat kovat. Oulu2026:n tapahtumien odotetaan tuovan Ouluun ja alueelle vuoden aikana noin kaksi miljoonaa kävijää.”
Tällä hetkellä työn alla ovat muun muassa verkkosivujen uudistus ja verkkokaupan rakentaminen, useiden tulevien tuotantojen ja syksyn ohjelmahaun viestintäsuunnittelu, Oulu2026-brändimarkkinointi ja kansainvälisen median vierailut.
”Viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuus on valtava, joten töitä riittää ja kiirettä pitää. Huolta en kuitenkaan kanna, koska joukkomme osaa asiansa ja kaikki tekevät työtään täysillä”, Höttönen sanoo.
Vima nostaa esiin paitsi säätiön omia tuotantoja ja koko vuoden ohjelmaa, myös laajan Oulu2026-alueen luonto- ja kulttuurikohteita.
”Osallisuus ja vuorovaikutus ovat tärkeitä tekijöitä viestinnän onnistumisessa. Teemme paljon yhteistyötä sekä muiden tiimien että esimerkiksi Business Oulun ja Oulun Matkailun kanssa”, Höttönen kertoo.
Tiiviissä vima-tiimissä asioita pähkäillään usein porukalla.
”Kehitämme ja sparrailemme yhdessä ahkerasti. Etätyövälineet mahdollistavat tiiviin yhteydenpidon, vaikka emme aina ehdi saman pöydän ääreen”, Höttönen sanoo.
”Kaikkien yhteinen tavoite on toteuttaa kulttuuriohjelma, jonka myötä koko Oulu2026-alueen elinvoima ja luovat alat vahvistuvat”, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo. Kuva: Pasi Rytinki / arkisto
Hallinto- ja taloustiimi tukee muiden työtä
Kulttuurivuoden valmistelu vaatii paljon hallinnollista työtä ja päätöksiä. Jo uuden säätiön perustaminen ja järjestäytyminen työnantajaksi oli melkoinen urakka.
Piia Rantala-Korhosen johtama hallinto- ja taloustiimi vastaa esimerkiksi henkilöstöasioista, tutkimus- ja arviointityöstä, kilpailutuksista, toimitiloista, varainhankinnasta ja riskienhallinnasta.
Tiimiin kuuluvat muiden muassa talousasiantuntija, kumppanuuspäällikkö ja kansainvälisen yhteistyön koordinaattori.
”Hallinto- ja taloustiimi tukee muiden tiimien onnistumista. Työmme on näkymätöntä silloin, kun kaikki sujuu ongelmitta”, Rantala-Korhonen sanoo.
”Työtahti on tiivis ja jokainen säätiön toimintavuosi on erilainen. Vahvuuksiamme ovat erilaiset persoonat sekä monipuoliset työ- ja koulutustaustat.”
Ympäröivän yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös Oulun kulttuurisäätiön työhön.
”Esimerkiksi inflaation kiihtyminen on pakottanut meidätkin tarkistamaan talous- ja henkilöstösuunnitelmia”, Rantala-Korhonen toteaa.
Oulun kulttuurisäätiötä johtaa ja valvoo säätiön hallitus.
”Se vahvistaa strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion, jotka ohjaavat säätiön arkista työtä”, Rantala-Korhonen kertoo.
Säätiön tukena toimii 80-jäseninen valtuuskunta, joka kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa. Se koostuu muun muassa Oulu2026-alueen kuntien, keskeisten koulutusorganisaatioiden, julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajista. Joukkoon mahtuu myös kulttuurin, matkailun, kirkon ja vapaa-ajantoiminnan väkeä.
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026
- Euroopan kulttuuripääkaupunki (European Capital of Culture, ECOC) on Euroopan unionin alainen ohjelma, jossa kaupungit hakevat kulttuuripääkaupungin asemaa. Valitut kaupungit tai alueet toteuttavat vuoden mittaisen kulttuuriin keskittyvän ohjelmakokonaisuuden. EU on valinnut yhden tai useamman kulttuuripääkaupungin vuodesta 1985 lähtien.
- Oulu nimettiin vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi eurooppalaisen asiantuntijaraadin suosituksesta vuonna 2021. Oulun lisäksi hankkeessa on mukana 39 kumppanikuntaa pohjoisesta Suomesta.
- Vuoden 2026 toinen kulttuuripääkaupunki on Slovakian Trenčín. Suomesta tittelin ovat aiemmin saaneet Turku vuonna 2011 ja Helsinki vuonna 2000.
- Oulu2026:n tavoitteena on laaja-alainen kulttuuri-ilmastonmuutos, joka poikii pohjoiseen elinvoimaa, hyvinvointia ja yhteistyötä kulttuurin ja taiteen keinoin. Se synnyttää lisää vuorovaikutusta sekä yhdistää kulttuuria, taidetta ja teknologiaa yllättävilläkin tavoilla.