Nuijamiesten lava kutsuu musiikin ja tanssin pyörteisiin sekä luonnon helmaan – kesäkausi alkaa 20. toukokuuta
”Nuijamiesten lavalle on helppoa tulla myös Oulusta, jonne on järjestetty meno-paluubussikyyditys”, sanovat huvijaoston Tuomas Marttila-Tornio (vas.) ja Piia Parkkinen. Kuvat: Dimi Salo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kaikki lavatoiminnasta syntyvä tuotto menee 100 vuotta täyttäneen Ylikiimingin Nuijamiesten urheilutoiminnan pyörittämiseen. Mun Oulu haastatteli Nuijamiesten lavan ohjelmistosta ja markkinoinnista vastaavia Piia Parkkista ja Tuomas Marttila-Torniota.
Toukokuun alussa Nuijamiesten lavaa ympäröivä upea maisema on harmaa, vielä missään ei viherrä, mutta vesi kohisee eloisasti. Lavan talkooväki valmistautuu kesäkauteen 2023, jonka avausta juhlitaan lauantaina 20. toukokuuta. Kesäkausi kestää huimat 17 viikkoa päättyen perinteisiin sikajuhliin lauantaina 9. syyskuuta.
”Nuijamiesten lavalle voi ihan vaan tulla nautiskelemaan livemusiikista ja fiilistelemään kesäiltaa, ettei välttämättä tarvi tanssia ollenkaan”, Tuomas Marttila-Tornio tykkää.
”Meillä on myös istumapaikkoja esiintymislavan vieressä. Eli bändiä ja tanssijoita voi seurata ylemmältä tasanteelta”, Piia Parkkinen sanoo.
Ylpeinä osana jatkumoa
Nuijamiesten lava täytti 60 vuotta vuonna 2019, ja Ylikiimingin Nuijamiehet -urheiluseura täytti kunnioitettavat 100 vuotta vuonna 2022. Parkkinen ja Marttila-Tornio ovat ylpeitä siitä, että saavat olla mukana Nuijamiesten lavan toiminnassa.
Aikoinaan moni urheiluseura on pyörittänyt lavatanssitoimintaa, mutta paljon lavoja on mennyt nurin tai siirtynyt kaupallisten yrittäjien haltuun.
”Onhan se hienoa, että meillä on näin pitkä historia ja toiminta jatkuu ja voi hyvin. Paljon tiedetään paikkoja, että on jouduttu pistämään laudat ovviin, että ei löydy talkoolaisia”, Marttila-Tornio harmittelee.
”Meidän on myös tärkeä muistaa, että seuran toiminta ei ole vain tämä lava. Meillähän on poikkeuksellisen paljon SM- ja arvokisamitalisteja Ylikiimingin Nuijamiehissä. Pitkästi yli 200 arvokisamitalia, jopa olympiaedustus- ja MM-mitaleita, on saavutettuna. Lavan toiminnalla mahollistetaan tätä urheilutoimintaa ja saadaan pidettyä osallistumiskynnys taloudellisestikin matalana – kaikki perheet voi liittyä toimintaan. Ja jos lähetään kilpaurheilupuolelle, niin pyritään maksamaan joitakin kuluja pois”, Parkkinen tarkentaa.
Nuijamiesten lavan toiminta pyörii siis talkoopohjalta. Tällä hetkellä talkooremmissä on noin 90 henkilöä, joka on aivan hyvä. Jokainen uusi talkoolainen on erittäin tervetullut mukaan toimintaan.
”Meillä on paljon talkoolaisia, jotka ei ole mukana urheilutoiminnassa, mutta haluavat nimenomaan olla mukana lavan toiminnassa. Moni tietää, että varat menee hyvään tarkoitukseen ja ihmisten liikuntaharrastuksiin”, Parkkinen kertoo.
Talkoolaisten ketju pyritään pitämään isona, jotta yksikään talkoolainen ei väsyisi.
”Pääosin neljä iltaa on jokaisella talkoolaisella kesän aikana. Tämä siksi, että ne omat vuorot jaksaa tehdä ja jää vapaa-aikaa. Kyllähän se paistaa asiakkaillekin, mikä fiilis meidän talkoolaisilla on. Asiakkaat myös ymmärtää sen, että talkoolaiset ei oo ammattilaisia”, Parkkinen tietää.
Talkoolaisten löytäminen ei ole itsestäänselvyys.
”Kaikessa seuratoiminnassakin sen huomaa. Ei oo ehkä niin sellasta talkoohenkeä nykyisin, mitä aikoinaan”, Marttila-Tornio pohtii.
”Onneksi meillä lavan toiminnassa on talkoohenki vielä voimissaan, ja meillä on mukana paljon niitä jotka on tehneet tätä kymmeniä vuosia. Uusia me toivotaan mukaan koko ajan”, kertoo Parkkinen.
Lavalle vasta riparin jälkeen
Piia Parkkinen on kuulunut Ylikiimingin Nuijamiehiin lapsesta saakka.
”Olin kilpaurheilun parissa, ja omien lasten kautta päädyin kerho-ohjaajaksi. Kummipoikani (Marttila-Tornio) houkutteli minut tanssikurssille, ja sieltä se innostus sitten lähti. Ja kun kuuluin seuraan jo valmiiksi, niin oli helppo lähteä mukaan Nuijamiesten lavan toimintaan.”
Marttila-Tornio on aito esimerkki siitä, miten jo nuorena alkanut talkoolaisuus kantaa vielä tähän päivään. Kun Tuomas Marttila-Tornio oli nuori, Nuijamiesten lavan diskopuoli oli vielä voimissaan.
”Kotoa tuli voimakkaana semmonen perinne, että kun on rippikoulun käyny niin saa mennä tanssipaikalle. Sillon oon alottanu tämän lavatoimintauran, että lipunmyyntiin tulin ensin talkoolaiseksi 14-15 -vuotiaana. Käytiin kavereiden kanssa lavan diskossa. Ensimmäinen muisto Nuijamiesten lavasta on kylläkin se, kun olin tuolla vastarannalla salaa kuuntelemassa alle rippikouluikäisenä Mattia ja Teppoa yhen mökin katolla”, Marttila-Tornio hymyilee.
Marttila-Torniolla oli pitkä tauko lavan toiminnasta, mutta hän palasi remmiin viisi vuotta sitten vastaamaan ohjelmistosta, Toivo Pelkosen jäädessä pois.
”Lasse lähestyi minua, että jatkaisinko Topin tiellä, ja suostuin. Tämä taitaa olla nyt neljäs kesä kun minä oon kesän esiintymiset hommanut”, laskee Marttila-Tornio.
Kiitolliset ja nöyrät manttelinperijät
Huvijaostoa 18 vuotta vetänyt Lasse Haapamäki on jäämässä hiljalleen tehtävästään pois. Nyt Haapamäki opettaa seuraajiaan uuteen aikakauteen.
”Lassen työpanos on ollut aivan mieletön, korvaamaton. Jos alkaisin tässä nyt kertomaan missä kaikessa lavan toiminnassa Lasse on ollut vaikuttamassa, niin me oltais tässä vielä huomennakin. Lasse tietää kaikesta kaiken”, Parkkinen arvostaa.
Parissakymmenessä vuodessa on tapahtunut muutoksia, esimerkiksi nykyään esiintyjien haaliminen pitää aloittaa entistä aiemmin.
”Kesän 2023 ohjelmistoa alettiin työstämään jo toissa kesänä. Tällä hetkellä mulla on kesä 2024 aika pitkälle valmiina. Nimekkäämmät esiintyjät pitää saada varattua tosi hyvissä ajoin.”
Toisaalta on mukavaa, että ohjelmisto on hyvissä ajoin valmis, mutta siinä on haasteensakin.
”Jos tullee joku uus iso nimi, niin siinä on se haaste, että pittää osata ennustaa kuka on kahen vuoden päästä kova. Monesti aattelen, että voi kun osaiski ennustaa”, Marttila-Tornio naurahtaa.
Porukka, tilukset ja korvat
Seuraavaksi pohdimme syitä siihen, miksi juuri Nuijamiesten lavan toiminta on yhä voimissaan.
Parkkinen ajattelee, että yksi syy on se, että kiinteistöt ovat seuran omistuksessa.
”Ja seura on hengissä! Jos meillä ei urheilutoimintaa olisi, niin tuskin meillä olisi Nuijamiesten lavaa. Ja jos Nuijamiesten lavaa ei olisi, niin ei voi tietää olisiko urheilua siinä mittakaavassa, mitä nyt on.”
Talkooporukka on tekeväistä ja yhteistyö toimii.
”Varmasti myös se on syy, että talkoolaisia on riittänyt ja se, että paikat ja rakennukset on pidetty kunnossa. Vuosittain tehdään huoltotoimenpiteitä ja kunnostusta”, avaa Marttila-Tornio.
”Me myös kuunnellaan asiakkaitten mielipiteitä ja yritetään toiveiden mukaan kehittää. Esimerkiksi tuo diskorakennuksen rakentaminen vuonna 1986 oli aikanaan todella poikkeuksellista. Että oikeasti, siis diskorakennus”, Parkkinen innostuu.
”Se on varmasti yks syy miksi toiminta vielä porskuttaa, että meillä on ollu niin monipuolista toimintaa. Meillä käy porukkaa laijasta laitaan, eli ei pelkästään lavatanssikansaa”, Marttila-Tornio tietää.
”Tuo asia on meillä huomioitu myös ohjelmistossa, että me tarjotaan musiikkia myös niille, jotka ei ole vailla tanssimusiikkia, vaan suomalaista musiikkia ja iskelmää. Ja karaokellehan meiltä on löytynyt erilliset tilat vuodesta 2000 lähtien. Jotkuhan tulee tänne, ostavat lipun, eivätkä välitä esiintyjästä vaan istuvat koko illan tuolla karaokepuolella laulamassa karokea”, iloitsee Parkkinen.
”Ja ihan kaikenikäiset ovat meille tervetulleita. Huvialueelle ei ole ikärajoja, anniskelualueet on rajattu selkeästi erikseen”, Marttila-Tornio huomauttaa.
Aktiivisia urheiluseuroja tarvitaan
Ylikiimingin Nuijamiehissä Ylikiimingin alueella voi harrastaa monenlaista urheilua, kuten yleisurheilua, hiihtoa ja suunnistusta. Myös pöytätennis ja salibandy kuuluvat valikoimaan.
”Lentopallo on tällä hetkellä tosi in lasten ja nuorten mielestä. Me saatiin hyviä ja innokkaita vetäjiä, niin sillon se lajin imu on kova”, nauttii Parkkinen.
Jos joku seuran lapsi tai nuori on halunnut aloittaa jonkun lajin, seura on pyrkinyt sen mahdollistamaan.
”Käydään johtokunnassa asiat läpi ja jos löytyy tuki ja vetäjät, niin se laji perustetaan. Lajit mitkä kiinnostaa vaihtelee, ja tässä kylällä väkimäärä on rajallinen”, toteaa Parkkinen.
Nuijamiesten lavan kesätoiminnan lisäksi Ylikiimingin Nuijamiehet on mukana järjestämässä esimerkiksi TervasTiima -perinneviikkoa.
”Tapahtumaviikolla taisi tulla kolmekymmentä vuotta täyteen toissa vuonna. TervasTiima on perinteisesti ollu viikon kestävä tervanpolttoon keskittyvä tapahtuma, mutta sen ympärille on sitte rakentunu paljon kaikkea muutakin, esimerkiksi musiikkia, tanssia ja perinnetyönäytöksiä. Se on kaikkien ylikiiminkiläisten seurojen ja yhdistysten yhteinen ponnistus. Sekin pyörii talkoovoimin”, sanoo Marttila-Tornio.
Talkootoimintaan ovat tervetulleita kaikki siitä kiinnostuneet, eikä tarvitse olla kytköksiä Ylikiiminkiin, vaan halu puuhailla yhdessä hyvässä porukassa.
Saa tanssia ilman kurssejakin
Marttila-Tornio ja Parkkisen mielestä lavatanssikulttuuri on ollut murroksessa jo pitkään. Murros oli havaittavissa jo ennen korona-aikaa.
”Ikääntyminen siihen vaikuttaa ja se, että tanssikurssien käyneitä saatetaan arastella”, uskoo Parkkinen.
”Vuosikymmeniä suuret ikäluokat on kulkeneet tansseissa ja tanssipaikkoja on ollut runsaasti. Nyt iso osa on jääny tai jäämässä pois. Toisaalta näkyy myös piristymistä, että on ihmisiä jotka on innostuneita lähtemään tanssikursseille ja tanssipaikoille. Mutta suurin muutos on varmaan se, että nykyään on ihmisillä sellanen käsitys, että pitää ensin käydä tanssikursseilla että voi tulla tänne tanssipaikalle! Että kynnys on nykyään korkia, jos ei hallita kaikkia tanssilajeja”, Marttila-Tornio toteaa.
”Meidän lavalle uskaltaa tulla ilman kursseja. Jotkut lavat haluaa profiloitua nimenomaan aktiivitanssijoiden paikaksi, mutta meidän tavoite on ollu aina, että kaikki saa meille tulla”, Parkkinen painottaa.
”Nimenomaan, me ei rajata ketään pois. Kaikki on tervetulleita, olipa se motiivi mikä vaan, kesäillan vietto kavereiden kanssa tai karaoken laulaminen, diskoileminen, paritanssin tanssiminen, esiintyjän kuunteleminen, syöminen…”, luettelee Marttila-Tornio.
”Sopu antaa sijaa, että aina joku tanssittaja myös löytyy”, Parkkinen vakuuttaa.
Ennakkomyynti ja uusi hakukäytäntö
Nuijamiesten lavalle on helppo tulla Oulun suunnasta ilman omaa autoa.
”Meillä on ollut joka lauantai bussikuljetus Oulun linja-autoasemalta jo noin 20 vuotta. Linja-auto lähtee tanssien jälkeen takaisin Ouluun. Linja-autossa myydään näitä meno-paluulippuja ja sisäänpääsylippuja”, Marttila-Tornio kertoo.
Kesällä 2023 kahta poikkeusta lukuun ottamatta bussikuljetus Oulu-Ylikiiminki-Oulu ja pääsylippu maksavat 30 euroa.
Tänä kesänä esiintymisiin voi ostaa ennakkolippuja Ylikiimingin SEO-liikenneasemalta.
Tulevana kesänä Nuijamiesten lava testaa myös muutosta perinteiseen hakukäytäntöön.
”Meillä tulee olemaan vuorohaku, eli joka toinen tunti viejät hakee, ja joka toinen tunti seuraajat hakee. Perinteisestihän on ollut että miesten haku ja naisten haku. Kokeillaan ja katsotaan, mikä on vastaanotto”, hymyilee Parkkinen.
